"Voi, oi... jospa puinen silta olisi naulattu yhteen / Tuota riippuvaa bambusiltaa on vaikea ylittää...", äitini ääni, pehmeä ja hidas, sekoittuen tuulen kahinaan lehtien lomassa ja kuivaan keskipäivän aurinkoon kuistin ulkopuolella.
En muista kuinka monta kertaa nukahdin riippumatossa, muistan vain ne rakkauden täyttämät lapsuuden päivät, äitini laulun ympäröimänä ja riippumaton lempeän huojunnan kuin kotimaani henkäyksen.
Samassa riippumatossa mummo istui pureskellen betelpähkinöitä ja kertoen meille lapsille satuja. Siellä isäkin lepäsi pitkien peltotyöpäivien jälkeen silmät puoliummessa ja hyräillen hiljaa perinteistä vietnamilaista kansanlaulua.
Muistan ne kesäiltapäivät, kun yhtäkkiä alkoi sataa rankasti ja siskoni ja minä kerääntyimme riippumaton ympärille kuunnellen äidin kertomuksia lapsuudestaan. Hän sanoi, että isovanhempamme tuudittivat hänet uneen samoilla lauluilla.
Käy ilmi, että nuo tuutulaulut eivät ole vain lauluja, vaan myös sukupolvien yhdistävä lanka, sukulaisuuden virta ja perheen lämpö.
Kasvaessani jätin kotoa ja jopa ajan myötä kuluneen bamburiippumaton. Työkiireisenä minulla oli harvoin mahdollisuutta kuulla noita vuosien takaisia tuutulauluja.
Kaupunki kuhisee, elämä on hektistä, eikä kukaan enää tuudita ketään uneen vanhoilla tuutulauluilla. Joinakin öinä, pyöriessäni ja pyöriessäni kaupungin melussa, kaipaan äitiäni, kaipaan lapsuuteni riippumaton rytmiä.
Kaipaan takaisin niihin kesäisiin iltapäiviin, jolloin maasin äitini sylissä, kuuntelin hänen tuttua tuutulauluaan, tunsin hänen laihojen mutta rakastavien käsiensä lämmön. Mutta aikaa ei voi koskaan kääntää taaksepäin…
Palattuani kotiin yllätyksekseni näin bamburiippumaton yhä paikallaan, vaikkakin paljon vanhemmana. Äitini ei enää keinuttanut minua uneen kuten ennen, mutta tuutulaulu kaikui yhä mielessäni: "Voi, oi... tuuli heiluttaa bambuoksia lempeästi / Äitini tuutulaulu kaikuu läpi elämäni..." Lapsuuteni tuutulaulu on perheeni, äitini rakkaus, joka on aina mukanani läpi elämäni.
Nguyễn Van Nhat Thanh
Lähde: https://baolongan.vn/au-o-nhip-vong-dong-dua-a193675.html








Kommentti (0)