Äänestäminen on helppoa, valitseminen vaikeaa.

Neljä ehdokasta ovat Michelle Bachelet (chileläinen), Rebeca Grynspan (costaricalainen), Rafael Grossi (argentiinalainen) ja Macky Sall (senegalilainen). Nämä ovat tähän mennessä asettaneet ehdokkaat, ja muitakin saattaa vielä asettua ehdolle. Chile veti Michelle Bachelet'n ehdokkuuden pois maaliskuun lopussa. Hän on kuitenkin edelleen kilpailussa Meksikon ja Brasilian tuen ansiosta.

Yhdistyneiden Kansakuntien yli 80-vuotisen historian aikana yksikään nainen ei ole koskaan toiminut YK:n johtoasemassa. Viime aikoina ympäri maailmaa on käynyt voimakas liike, jossa vaaditaan YK:n ensimmäistä naispääsihteeriä. Kirjoittamattoman perinteen mukaisesti tänä vuonna on Latinalaisen Amerikan vuoro saada YK:n johtaja.

YK:n pääsihteeriehdokkaiden viimeaikaiset haastattelut olivat vain muodollisuuksia ja menettelyvaatimuksia, joilla ei ollut minkäänlaista ratkaisevaa valtaa. Tämä johtuu siitä, että YK:n pääsihteerin valitsee YK:n yleiskokous, mutta YK:n turvallisuusneuvosto päättää, kenet yleiskokous valitsee. Turvallisuusneuvostolla on viisi pysyvää jäsentä, joilla on veto-oikeus: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska. Jos nämä maat käyttävät veto-oikeuttaan ehdokkaaseen, turvallisuusneuvosto ei voi nimetä kyseistä henkilöä yleiskokouksen valittavaksi.

Saatat myös pitää tästä

78 itsenäisyysvuoden jälkeen Vietnam on kokenut poikkeuksellisen muutoksen ja kehityksen.

Siksi Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa pääsihteeriksi nimettävän ehdokkaan on oltava YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten, ensisijaisesti Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan, hyväksymä ehdokas. Näin ollen YK:n pääsihteerin valinta on aina ollut "helppo äänestys", joka on vaatinut lähes vain yhden yksinkertaisen äänestyskierroksen turvallisuusneuvostossa. Ehdokkaan valintaprosessi vaaliin on kuitenkin aina monimutkainen, vaikea ja pitkä.

Ehdokkaan sukupuolen ja maantieteellisen taustan lisäksi ratkaisevaa on se, mitä asioita YK:n turvallisuusneuvoston maat haluavat uuden pääsihteerin priorisoivan valintansa jälkeen. Yhdysvallat arvostaa ehdokkaan pätevyyttä enemmän kuin hänen sukupuoltaan, joten se pitää Rafael Grossia ihanteellisena ehdokkaana, mutta saattaa myös hyväksyä Rebeca Grynspanin eikä ilmaise kantaansa Macky Salliin selkeästi. Venäjä ja Kiina tukevat yleensä joko Rebeca Grynspania tai Macky Sallia, koska molemmat priorisoivat sosioekonomista kehitystä ja edistävät monenvälisyyttä. Venäjän ja Kiinan kohdalla Rebeca Grynspanin hyväksyminen on todennäköisempää kuin Macky Sallin, koska se täyttää tänä vuonna kirjoittamattoman sopimuksen maantieteellisestä alueesta ja on linjassa enemmistön vaatimuksen kanssa, että YK:lla tulisi olla naispääsihteeri.

Vaikka ulkoinen vaikutelma viittaa päinvastaiseen, lopputulos on edelleen epävarma. Tämä johtuu osittain siitä, että mainitut neljä ehdokasta eivät ole ainoat vaihtoehdot, ja osittain siitä, että Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välinen suhde on pikemminkin konfrontaatiohakuinen kuin yhteistyöhön perustuva, mikä tekee kompromissien tekemisestä vaikeaa. Tähän suhteeseen vaikuttavat voimakkaasti Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppakilpailu, Ukrainan konflikti sekä Yhdysvaltojen ja Iranin väliset jännitteet. Siksi kaikkien näiden kolmen kysymyksen kehitys tulevana aikana vaikuttaa syvällisesti päätökseen seuraavan YK:n pääsihteerin valinnasta.

Saatat myös pitää tästä

Mitä tapahtuisi, jos Yhdysvaltojen ja Iranin väliset neuvottelut kariutuisivat?Yhdysvaltojen ja Iranin välinen eristäytyminen ja taloudellinen näännytyssota merellä jatkuvat pysähtyneiden neuvottelujen keskellä.

Lähde: https://hanoimoi.vn/bau-de-chon-kho-746738.html