Punainen hälytys kaupunkien taivaalla.

Hanoissa ja useissa muissa suurissa kaupungeissa viime vuosina pitkittyneet ilmansaastejaksot eivät ole enää tilapäinen ilmiö, vaan niistä on tullut kehityshaaste. Ongelmana ei nyt ole ratkaisujen puute, vaan se, miten varmistetaan, että toiminnan vauhti pysyy kasvavan ympäristöpaineen tasalla.

Kaupunkien elinympäristöön kohdistuu yhä suurempia vaikutuksia. (Kuva: Maa- ja ympäristöministeriön portaali)

Kehityksen haasteet

Kansallinen ympäristön tilaraportti vuosilta 2021–2025 osoittaa, että ilmanlaatuun kohdistuva paine kasvaa edelleen kaupungistumisen, teollistumisen ja liikenteen lisääntymisen myötä. Tämä osoittaa, että ilmansaasteet eivät ole yksittäisestä lähteestä johtuva ongelma, vaan pikemminkin sosioekonomisen kehityksen kumulatiivinen seuraus. Siksi ilmanlaatu ei ole pelkästään ympäristöindikaattori, vaan siitä on tulossa yhä tärkeämpi indikaattori, joka heijastaa kaupunki- ja talouskehityksen laatua.

On huomionarvoista, että ilmansaasteiden päästöjen pääasialliset lähteet tunnistetaan nyt melko selvästi seurantajärjestelmien, erikoistuneiden tutkimusten ja ympäristöarviointiraporttien avulla.

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä on tieliikenne. Kansallisessa ympäristötilanneraportissa Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn tieliikennetoiminta tunnistetaan yhdeksi ilmanlaadun heikkenemisen pääsyyksi. Vuoteen 2025 mennessä maassa on liikenteessä noin 77 miljoonaa moottoripyörää ja lähes 7 miljoonaa autoa; pelkästään yli 10 vuotta vanhat autot muodostavat noin 30 % ajoneuvojen kokonaismäärästä. Moottoriajoneuvojen, erityisesti useita vuosia käytössä olleiden ajoneuvojen, määrän nopean kasvun myötä syntyvien päästöjen määrä aiheuttaa edelleen merkittävää painetta kaupunkiympäristölle.

Lisäksi tähän vaikuttavat rakennustoiminta, rakennusmateriaalien tuotanto, teollisuusalueet, teollisuusklusterit ja hajanaiset tuotantolaitokset. Nopea kaupungistuminen ja infrastruktuurin kehittämisvaatimukset ovat lisänneet merkittävästi rakennustyömailla ja materiaalikuljetuksissa syntyvän pölyn määrää.

Toinen usein unohdettu, mutta monilla paikkakunnilla merkittävän vaikutusvaltainen päästöjen lähde on sadonkorjuun jälkeinen sadonkorjuujätteiden polttaminen. Tämä käytäntö tuottaa edelleen savua, hienoa pölyä ja erilaisia ​​saastuttavia kaasuja, jotka vaikuttavat suoraan ilmanlaatuun ja kansanterveyteen.

Energiasektorilla hiilivoimalaitoksilla on edelleen suuri osuus sähköntuotantorakenteesta, vaikka energiamurrosta edistetäänkin. Vuonna 2024 hiilivoimalaitokset tuottivat monina huippukuormitusaikoina edelleen noin 59–70 % koko järjestelmän sähköntuotannosta.

Voitaisiin väittää, että tällä hetkellä ei puutu ymmärrystä syistä, vaan pikemminkin riittävän vankkoja ratkaisuja päästöjen pääasiallisten lähteiden tehokkaaseen hallintaan.

Riisinolkien polttaminen jokaisen sadonkorjuukauden jälkeen vaikuttaa kaupunkialueiden ilmanlaatuun. (Kuva: Maa- ja ympäristöministeriön tietoportaali)

Politiikan ja toteutuksen välinen kuilu

Ei voida sanoa, etteikö Vietnamilta puuttuisi ilmanlaadun hallintamekanismeja ja -politiikkoja. Viime vuosina ympäristönsuojelun oikeusjärjestelmää on jatkuvasti parannettu; on julkaistu monia ilmanlaadun hallintaohjelmia ja -suunnitelmia; ympäristön seurantaverkostoa on laajennettu; ja päästönormeista on tullut yhä tiukempia.

Saatat myös pitää tästä

Askel askeleelta Dong Naista kehitetään keskeinen urheilukeskus.Dong Nai City pyrkii rakentamaan kattavan urheilu- ja liikuntajärjestelmän, joka tekee urheilusta liikkeellepanevan voiman inhimillisten voimavarojen, kulttuurielämän ja sosioekonomisen kehityksen laadun parantamisessa. Vuoteen 2030 mennessä alueen tavoitteena on saada urheilijoita osallistumaan olympialaisiin ja Aasian kisoihin ja olla maan johtavien urheilusaavutusten joukossa.

Erityisesti tieliikenteen ajoneuvojen päästöstandardeja on parannettu vähitellen; myös moottoripyörien ja skoottereiden päästöjen valvontaa koskevaa etenemissuunnitelmaa suurissa kaupungeissa ollaan panemassa täytäntöön.

Suurin kuilu ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tiedostamisessa tai politiikassa, vaan ratkaisujen käytännön toteuttamisen nopeudessa ja tehokkuudessa.

Monilla paikkakunnilla maatalouden sivutuotteiden polttamisen valvonta ei ole vielä todella tehokasta. Julkinen liikennejärjestelmä ei ole riittävän houkutteleva vähentämään merkittävästi yksityisajoneuvojen määrää. Siirtyminen vihreisiin ajoneuvoihin on vielä alkuvaiheessa. Päästökartoitusta ja päästökuormituksen hallintaa alueellisella tasolla toteutetaan vasta vähitellen.

Samaan aikaan kaupungistumisvauhti jatkaa kasvuaan. Vietnamin kaupungistumisaste on tällä hetkellä noin 43 %, mikä johtaa kasvavaan kysyntään infrastruktuurin kehittämiselle, liikenteelle, rakentamiselle ja energiankulutukselle.

Siksi monista ponnisteluista huolimatta ilmanlaatu joissakin suurissa kaupungeissa ei ole parantunut odotetusti merkittävästi.

Yksi merkittävimmistä rajoituksista nykyään on se, että ilmansaasteiden hallintaa toteutetaan edelleen pääasiassa sektori-, toimiala- tai paikallistasolla.

Ilmalla ei puolestaan ​​ole hallinnollisia rajoja. Yhdeltä alueelta syntyvä hieno pöly voi vaikuttaa toiseen; liikenteen, teollisuuden, rakentamisen tai biomassan polton päästöt esiintyvät rinnakkain samassa ilmakehätilassa.

Kehitteillä olevat luonnokset säännöksistä ja toimintaperiaatteista edellyttävät myös siirtymistä hallinnollisesti rajatusta ympäristönhallinnasta alueelliseen, valuma-alue- ja ekosysteemipohjaiseen hallintoon; kokonaispäästökuormituksen hallinnan vahvistamista ja datan soveltamista ympäristönhallinnassa. Tämä lähestymistapa on asianmukainen ottaen huomioon ilmansaasteiden ominaispiirteet – saastetyyppi, jota hallinnolliset rajat eivät rajoita.

Tämä edellyttää synkronoidun päästötietokannan rakentamista, säännöllisten päästöinventaarioiden tekemistä, päästökuormituksen hallintaa alueittain, maakuntien ja alueiden välisen koordinaation vahvistamista sekä tieteen ja teknologian, digitaalisen muutoksen ja tekoälyn soveltamisen edistämistä ympäristön seurannassa, ennustamisessa ja varoituksessa.

Tämä edustaa myös siirtymistä perinteisistä ympäristöasioiden hallintamenetelmistä nykyaikaiseen ympäristönhallintaan, joka perustuu dataan, teknologiaan ja taloudellisiin työkaluihin.

Puhdas ilma - kehityksen kriteeri

Ilmanlaatu heijastaa paitsi ympäristönhallinnan tehokkuutta myös kaupunkikehityksen, liikenteen, energian ja paikallishallinnon laatua.

Saatat myös pitää tästä

An Minhin kunnan kirjasto houkuttelee kesällä paljon lukijoita.VHO - Kesäkuun 4. päivän aamuna An Giangin maakunnassa sijaitsevan An Minhin kunnan perinteinen talo ja kirjasto vilkastuivat, kun se toivotti tervetulleeksi suuren määrän nuorisoliiton jäseniä ja alueen opiskelijoita osallistumaan moniin merkityksellisiin aktiviteetteihin kesän 2026 aikana.

Maailmanlaajuiset kokemukset osoittavat, että ilmansaasteiden hillitsemisessä onnistuneet maat luottavat paitsi teknisiin toimenpiteisiin myös poliittiseen tahtoon, alojen välisiin koordinointimekanismeihin ja koko yhteiskunnan osallistumiseen.

Vietnamille tämä vaatimus on entistäkin kiireellisempi maan siirtyessä uuteen kehitysvaiheeseen, jonka tavoitteena on korkeampi, vihreämpi ja kestävämpi kasvu.

Puhdasta ilmaa ei voida saavuttaa pelkästään säännöllisillä varoituksilla tai huipputarkastusjaksoilla. Mikä tärkeämpää, se vaatii nykyaikaista hallintotapaa, jossa päästöjen hallinta on integroitu yleiseen kehityssuunnitteluun, liikenneinfrastruktuuriin, energiaan, rakentamiseen ja kaupunkien hallintaan.

Kun ilmanlaadusta tulee kehityksen kriteeri, uusia myönteisiä muutoksia voidaan luoda kestävästi. Ilman suojelu ei ole tänään pelkästään elinympäristön suojelemista, vaan myös ihmisten terveyden suojelemista, kasvun laadun parantamista ja maan kestävän kehityksen perustan vahvistamista tulevaisuudessa.

DUC TUNG-NGOC ANH

Lähde: https://nhandan.vn/canh-bao-do-o-bau-troi-do-thi-post966814.html