Selvennä prioriteettiryhmiä ja etenemissuunnitelmaa kansanterveyskustannusten vähentämiseksi.
Kansalliskokouksen edustaja Duong Khac Mai (Lam Dong) korosti, että kansan "arvokkaimmasta omaisuudesta" huolehtiminen osoittaa järjestelmämme ylivoimaisuuden, ja että kansalliskokouksen on tärkeää antaa päätöslauselma läpimurtomekanismeista ja -politiikoista ihmisten terveyden suojelemiseksi, hoitamiseksi ja parantamiseksi sekä investointipolitiikasta terveydenhuoltoa, väestöä ja kehitystä koskevassa kansallisessa tavoiteohjelmassa vuosille 2026–2035 . Hän oli samaa mieltä siitä, että kansan "arvokkaimmasta omaisuudesta" huolehtiminen osoittaa järjestelmämme ylivoimaisuuden.

Edustaja Duong Khac Mai arvosti suuresti päätöslauselman luonnoksen 2 artiklan säännöstä terveydenhuolto-oikeuksien laajentamisesta ja sairaanhoitokustannusten vähentämisestä. Hän totesi, että tämä sisältö osoittaa selvästi kansallisen terveyspolitiikan inhimillisen, edistyksellisen luonteen ja osallistavan kehityssuuntauksen. Edustaja korosti myös, että tämä on erittäin ajankohtainen ja asianmukainen suunta, joka vastaa ihmisten, erityisesti köyhien, haavoittuvien ryhmien, vanhusten sekä vuoristoisten, syrjäisten ja heikommassa asemassa olevien alueiden ihmisten sekä etnisten vähemmistöjen pyrkimyksiin.
Lisäksi valtuutettu Duong Khac Mai ehdotti, että päätöslauselman luonnoksen 2 artiklan 1 ja 2 momentissa määrättyä etuuksien lisäämistä ja lopulta sairaalamaksujen poistamista koskevaa etenemissuunnitelmaa on täsmennettävä ja liitettävä se sairausvakuutusrahaston ja valtion budjetin tasapainottamistavoitteisiin. Hän totesi, että käytännön kokemus osoittaa lääketieteellisten tutkimusten ja hoidon kysynnän kasvavan nopeasti väestön ikääntymisen ja tarttumattomien tautien lisääntymisen vuoksi. "Ilman riittävän tiukkaa etenemissuunnitelmaa on olemassa sairausvakuutusrahaston epätasapainon riski keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kestävä terveydenhuolto ihmisille on mahdollista vain, jos sairausvakuutusrahasto toimii turvallisesti, vakaasti ja läpinäkyvästi", valtuutettu korosti.

Myös kansalliskokouksen edustaja Le Thi Ngoc Linh (Ca Mau) oli periaatteessa samaa mieltä päätöslauselman luonnoksen 2 artiklan ratkaisuista terveydenhuoltokustannusten asteittaiseen vähentämiseen ja pyysi valmisteluelintä tutkimaan ja antamaan tarkempia ohjeita erityisesti prioriteettiryhmien ja toteutussuunnitelman osalta, samalla varmistaen taloudelliset resurssit ja palvelujen tarjoamiskyvyn.
Resurssien varmistaminen ohjelman toteuttamiseksi.
Kansalliskokouksen edustaja Nguyen Van Manh (Phu Tho) oli huolissaan kansallisen terveydenhuoltoa, väestöä ja kehitystä koskevan tavoiteohjelman investointiresursseista kaudelle 2026–2035 ja totesi, että ohjelman terveydenhuoltoon sekä väestö- ja kehitystavoitteisiin tehtäviin investointeihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kulttuuri- ja sosiaaliasioiden valiokunnan tarkastusraportissa todettiin, että väestö- ja kehitystavoitteisiin tehdyt investoinnit muodostavat vain 15,5 %, paikalliset budjetit mukaan lukien. Verrattuna vuosien 2026–2030 kokonaisinvestointeihin, joiden kokonaismäärä on 68 000 miljardia Vietnamin dongia koko viisivuotiskaudelle, ohjelman väestö- ja kehityskysymyksiin suoraan puuttuville alahankkeille on osoitettu vain noin 6 000 miljardia Vietnamin dongia, mikä on noin 8,9 %.

Edustaja Nguyen Van Manh väitti, että resurssien kohdentaminen vain kullekin edellä kuvatulla tavalla alahankkeelle ei takaa tasapainoa ja harmoniaa toteutuksessa ja tekee ohjelmassa asetettujen tärkeiden väestö- ja kehitystavoitteiden saavuttamisen erittäin vaikeaksi.
Vastaavasti politbyroon päätöslauselmassa 72-NQ/TW on määritelty erityisiä tehtäviä ja ratkaisuja syntyvyyden ylläpitämiseen, väestön laadun parantamiseen ja väestön ikääntymiseen sopeutumiseen liittyvissä tehtävissä. Näihin kuuluvat ratkaisut väestön ikääntymiseen sopeutumiseksi investoimalla geriatristen sairaaloiden tai geriatriaan erikoistuneiden yleisten sairaaloiden kehittämiseen, edellyttäen, että jokaisessa maakunnassa ja keskushallinnossa olevassa kaupungissa on vähintään yksi erikoissairaala, yksi geriatrinen sairaala tai yksi geriatriaan erikoistunut yleissairaala, jotta ikääntyneille voidaan tarjota parempaa terveydenhuoltoa.

Valtuutettu Nguyen Van Manh kuitenkin huomautti, että terveysministeriö ei ole yksityiskohtaisesti eritellyt investointeja geriatristen sairaaloiden tai geriatriaan erikoistuneiden yleisten sairaaloiden rakentamiseen ja vanhusten hoitopalvelujen kehittämiseen vuosille 2026–2035 laaditussa kansallisessa kansanterveyden, väestön ja kehityksen tavoiteohjelmassa. Hän ehdotti, että hallitus tasapainottaisi ohjelmassa jo osoitetun kehitysinvestointipääoman kohdentamalla investointipääoman väestön laadun parantamista koskevaan osahankkeeseen ja väestön ikääntymiseen sopeutumista ja vanhustenhoitoa koskevaan osahankkeeseen.
Lisäksi edustajat väittivät, että ohjelma on edelleen vahvasti riippuvainen valtion budjettirahoituksesta, kun taas muiden rahoituslähteiden rooli on minimaalinen. Kokonaisbudjetti vuosille 2026–2030 on 88,6 biljoonaa VND:tä, josta keskus- ja paikallisbudjetit kattavat 88/88,6 biljoonaa VND:tä eli 99,33 %; muiden rahoituslähteiden osuus on vain 594 miljardia VND:tä eli noin 0,67 %. Tämän asian nostaneet edustajat huomauttivat, että pelkästään valtion budjettiin luottaminen ilman vahvoja ratkaisuja tai mekanismeja resurssien mobilisoimiseksi ja houkuttelemiseksi koko yhteiskunnasta vaikeuttaa ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja politbyroon päätöslauselman 72 hengen täysimääräistä toteuttamista.

”Tämä kansallinen tavoiteohjelma on todella merkityksellinen vain, jos siirrymme hoitokeskeisestä ajattelutavasta ennaltaehkäisevään, terveydenhuoltomenoista investointeihin terveyteen juuritasolta ja yksilöllisestä vastuusta systeemiseen vastuuseen ihmisten suojelemisessa ympäristö- ja elämäntapariskeiltä... Jokainen ohjelmaan tänään sijoitettu dollari on suurin sijoitetun pääoman tuotto ihmisille ja kansakunnan tulevaisuudelle.” Tätä asiaa korostaen kansalliskokouksen edustaja Pham Trong Nhan (Ho Chi Minh City) ehdotti myös, että läpimurtoja tarvitaan perusterveydenhuollossa, jossa kroonisia sairauksia ehkäistään ja havaitaan varhain. On välttämätöntä varmistaa kunnallisten terveysasemien vähimmäisresurssit ja rahoitus; ottaa käyttöön sairausvakuutuksen kattama yhteisöpohjainen kroonisten sairauksien hallinta; lisätä pienimuotoisen testauksen kapasiteettia; ottaa käyttöön sähköisiä terveystietoja; ja vähentää tarpeettomien huipputeknologisten testien liikakäyttöä.
Lähde: https://daibieunhandan.vn/cham-lo-von-quy-nhat-cua-nhan-dan-10397918.html








Kommentti (0)