Standardointi laadun parantamiseksi

GD&TĐ - Opetus- ja koulutusministeriön julkistama luonnos ilmoittautumismäärien määrittämistä koskevasta kiertokirjeestä ja sen pyyntö esittää mielipiteitä on välttämätön ja ajankohtainen askel korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen institutionaalisen kehyksen täydellistämisessä.

Luonnos kiertokirjeestä perustuu vuoden 2025 muutetun korkeakoulutuslain täytäntöönpanoon, ja se osoittaa selvästi siirtymisen oppilasmäärien hallinnasta koulutuskapasiteetin ja todellisen laadun perusteella tapahtuvaan hallintaan. Luonnoksen huomionarvoinen kohta on sen systemaattinen ja johdonmukainen lähestymistapa, jossa koulutuksen laatu asetetaan keskiöön. Aluetta, tiloja ja tiedekuntaa koskevat kriteerit on standardoitu ja ne liittyvät tiiviisti oppilasmäärien määrittämiseen. Tällä tavoin luonnos luo selkeän oikeudellisen kehyksen koulutuslaitoksille sisäisen kapasiteettinsa itsearviointiin, mukauttamiseen ja parantamiseen.

Ensinnäkin asetus, jossa määritellään kuhunkin koulutuspaikkaan ilmoittautuvien opiskelijoiden määrä, on merkittävä edistysaskel laadunhallinnassa. Pääkampuksen ja sivukampusten ilmoittautumiskiintiöiden erottaminen heijastaa tarkasti kunkin toimipaikan laadunvarmistuskapasiteettia, mikä ratkaisee ongelman, joka syntyy kiintiöiden keskittymisestä yhteen vaatimuksia täytämättömään toimipisteeseen. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan ​​lisää läpinäkyvyyttä, vaan myös mahdollistaa koulutuksen laadun tehokkaamman tarkastuksen ja seurannan.

Lisäksi kokopäiväisiä luennoitsijoita koskevien säännösten lisääminen ja selkeyttäminen osoittaa opetus- ja koulutusministeriön pyrkimyksiä hyödyntää sosiaalisia resursseja joustavasti ja samalla varmistaa laatustandardit. Luonnoksessa on suunniteltu avoin ja tiukka mekanismi, jossa osallistumiskerroin on puolet saman pätevyyden omaavien kokopäiväisten luennoitsijoiden osallistumiskertoimesta sekä erityisiä vaatimuksia sopimuksista, sitoumusajoista ja lukumäärärajoituksista. Tämä auttaa ehkäisemään resurssien päällekkäisyyttä ja varmistaa luennoitsijoiden aidon osallistumisen koulutustoimintaan.

Toinen kohokohta on ilmoittautumiskiintiökriteerien yhtenäistäminen korkeakoulujen standardeja koskevan kiertokirjeen kanssa. Tohtorintutkinnon suorittaneiden luennoitsijoiden käyttäminen muuntokriteerinä lähettää selkeän viestin opetushenkilöstön laadun parantamisen suunnasta. Tämän lisäksi 2,8 m²:n vähimmäislattiapinta-alaa/opiskelija (muunnetussa opetuksessa) koskeva kriteeri ja siihen liittyvä siirtymäsuunnitelma osoittavat standardointivaatimusten ja toteutettavuuden harmonisen yhdistelmän.

Saatat myös pitää tästä

Ensimmäistä kertaa on lisätty säännöksiä tekoälyn soveltamisesta yliopistokoulutuksessa.Opetus- ja koulutusministeriö on juuri julkaissut luonnoksen kiertokirjeeksi, jolla vahvistetaan yliopistotason koulutusta koskevat määräykset. Tarkoituksena on pyytää laajaa palautetta virastoilta, organisaatioilta, asiantuntijoilta, tiedemiehiltä, ​​korkeakouluilta ja muilta asiaankuuluvilta tahoilta.

Merkillepantavaa on, että luonnoksissa kytketään ilmoittautumismäärien kasvu tulosten laatua mittaaviin indikaattoreihin. Asetus kieltää ilmoittautumiskiintiöiden korottamisen pääaineille tai pääaineryhmille, joiden ensimmäisen vuoden keskeyttämisaste on yli 15 % tai joiden valmistuneiden työllisyysaste on alhainen. Tämä osoittaa vahvaa siirtymistä muodollisesta johtamisesta tehokkaaseen koulutuksen johtamiseen. Tämä pakottaa oppilaitokset arvioimaan suoraan opetus- ja oppimisprosessin todellista laatua sekä vastuutaan opiskelijoita ja yhteiskuntaa kohtaan.

Laadunvarmistuksen edellytysten tiukentumisen ohella luonnos jättää edelleen koulutuslaitoksille joustovaraa valintamenettelyjen järjestämisessä. Hyväksyttyjen opiskelijoiden todellisen määrän salliminen ylittää ilmoitettu määrä enintään 5 prosentilla perustutkinto-ohjelmissa ja enintään 20 prosentilla maisteri- ja tohtoriohjelmissa, edellyttäen, että koulutuskapasiteetti on edelleen turvattu, osoittaa joustavaa mutta hallittua johtamistapaa. Tämä on välttämätön tasapaino kurinalaisuuden vaatimusten ja valintamenettelyjen käytännön toiminnan välillä.

Kaiken kaikkiaan kiertokirjeen luonnos ei ole pelkästään tekninen asiakirja ilmoittautumismäärien määrittämisestä, vaan myös johdonmukainen poliittinen viesti: ilmoittautumisen on kuljettava käsi kädessä laadun kanssa, mittakaavan on vastattava kapasiteettia ja autonomian on oltava yhteydessä vastuullisuuteen.

Korkeakoulutuksen vahvan innovaatiotarpeen edessä kiertokirjeluonnos on tärkeä askel lain säännösten konkretisoinnissa, luoden pohjan koulutuksen laadun parantamiselle sekä vastaamalla paremmin henkilöstöresurssien kehittämisen vaatimuksiin ja yhteiskunnan odotuksiin.

Saatat myös pitää tästä

Korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen uudistaminen: Standardien täyttäminen ei välttämättä tarkoita erinomaisuutta.Vietnamissa korkeakoulutuksen laadun akkreditoinnilla on ollut ratkaiseva rooli oppilaitosten hallinnon järjestämisessä. Tulevana aikana on kuitenkin kysyttävä: kannustetaanko oppilaitosta akkreditoinnin saavuttamisen jälkeen edelleen innovoimaan koulutusmalliaan, parantamaan tutkimuksen laatua, kehittämään hallintotietoa, perustamaan startup-yrityksiä, laajentamaan yhteiskunnallista vaikutustaan ​​ja vahvistamaan akateemista asemaansa?

Lähde: https://giaoducthoidai.vn/chuan-hoa-de-nang-chat-post767179.html