
Ennen äänestystä kansalliskokous kuuli yleisen turvallisuuden ministeri kenraali Luong Tam Quangin, joka esitteli pääministerin puolesta yhteenvedon rikosrekisterilain useiden artiklojen muuttamista ja täydentämistä koskevan lakiluonnoksen hyväksymisestä, tarkistamisesta ja selittämisestä. Näin ollen ryhmä- ja täysistunnoissa enemmistö kansalliskokouksen edustajista oli samaa mieltä lakiluonnoksen sisällöstä. Lakiluonnos institutionalisoi organisaatiorakenteen virtaviivaistamisen ja rikosrekisterien hallintatehtävien siirtämisen politiikan, ja monet lakiluonnoksessa mainitut politiikat osoittavat selvästi vahvaa innovatiivista ajattelua, jolla pyritään edistämään hallintomenettelyjen uudistusta, digitaalista muutosta ja innovaatioita rikosrekisterien valtion hallinnointimenetelmissä.
Rikostaustatietojen hallinnan tarkoituksen osalta hallitus on sisällyttänyt ja tarkistanut lakiluonnosta seuraavaan suuntaan: rikostaustatietojen ja rikosrekisteritodistusten hallinnan tarkoituksena on auttaa kansalaisia tuntemaan omat rikosrekisteritietonsa henkilökohtaisten hallintomenettelyjen ratkaisemiseksi. Samalla siinä määritellään selkeästi virkamiesten, virkamiesten ja julkisen sektorin työntekijöiden johtamisen tukemisen tarkoitus ja minimoidaan rikostaustatodistusten tarve henkilöstöhallinnossa.
Rikosrekisteritodistusten pyytämisen, rikosrekisteritietojen toimittamisen sekä rikosrekisteritodistusten ja -tietojen käytön osalta hallitus on sisällyttänyt ja tarkistanut lakiluonnoksen säätääkseen, että virastot, organisaatiot ja yksityishenkilöt eivät saa pyytää yksityishenkilöiltä rikosrekisteritietoja tai -todistuksia. Ne voivat pyytää lomaketta nro 01 vain tapauksissa, joissa laki, kansalliskokouksen päätöslauselma, asetus, kansalliskokouksen pysyvän valiokunnan päätöslauselma tai hallituksen asetus tai päätöslauselma sitä edellyttää.
Samaan aikaan lakiluonnoksella on muutettu ja täydennetty säännöksiä siten, että kun viranomaiset ja organisaatiot pyytävät henkilöiden rikosrekisteritietoja, ne voivat käyttää niitä tietoyhteyden ja jakamisen kautta rikosrekisteritietokannasta ja kansallisesta väestötietokannasta ilman, että henkilöiden tarvitsee toimittaa rikosrekisteritodistuksia.
Rikosrekisteritodistusten nro 01, nro 02 ja sähköisten rikosrekisteritodistusten osalta hallitus on ottanut huomioon palautteen ja tarkistanut lakiluonnosta säätääkseen rikosrekisteritodistusten nro 01 ja nro 02 jatkuvasta ylläpidosta. Sähköisessä tai paperimuodossa myönnetyillä todistuksilla on sama oikeudellinen pätevyys. Jos sähköinen rikosrekisteritodistus on jo myönnetty, VNeID:ssä näkyvät päivitetyt rikosrekisteritiedot katsotaan ennestään olemassa olevaksi kentäksi, samalla tavalla kuin koko nimi, syntymäaika ja syntymävuosi. VNeID:ssä näkyvillä rikosrekisteritiedoilla on sama oikeudellinen pätevyys kuin fyysisellä rikosrekisteritodistuksella. Yksilöiden ei tarvitse pyytää fyysistä rikosrekisteritodistusta tarvittaessa.
Rikosrekisteritodistusten myöntämismenettelyjen ja -aikataulujen osalta hallitus on ottanut huomioon palautteen ja tarkistanut lakiluonnosta säätääkseen sähköisistä myöntämismenettelyistä tieteellisten ja teknologisten sovellusten, innovaatioiden ja digitaalisen muutoksen kehittämispolitiikan vakiinnuttamiseksi. Vain tietyissä tapauksissa, kuten ulkomaalaisten tai henkilöiden, joilla ei ole sähköistä tunnistautumista, todistusta voidaan pyytää henkilökohtaisesti tai postitse. Henkilöt voivat valtuuttaa toisen henkilön käsittelemään molempien tyyppisten todistusten hakuprosessia. Myöntämisaikaa on lyhennetty viiteen arkipäivään.
Siviilioikeudellisten tuomioiden täytäntöönpanoa koskevan lain (muutettu) kautta

Myös 5. joulukuuta iltapäivällä kansalliskokous äänesti muutetun siviilioikeudellisten tuomioiden täytäntöönpanoa koskevan lain hyväksymisestä 91,54 prosentin äänestäessä puolesta.
Ennen äänestystä laki- ja oikeusvaliokunnan puheenjohtaja Hoang Thanh Tung esitteli kansalliskokouksen pysyvän komitean puolesta raportin, jossa selitettiin, sisällytettiin ja tarkistettiin lakiluonnosta. Kansalliskokouksen pysyvä komitea sisällytti mietintöön enintään 79 kansalliskokouksen edustajien keskustelukohtaa sekä lukuisia kirjallisia kommentteja, jotka keskittyivät 116 tärkeään kysymykseen, jotka liittyvät lainvalvonnan organisaatiomalliin, digitaaliseen muutokseen, pakkokeinoihin ja lainvalvontamenettelyjen uudistamiseen. Tarkistuksen jälkeen kansalliskokoukselle toimitettu luonnos sisältää viisi lukua ja 116 artiklaa, jotka institutionalisoivat täysin puolueen politiikan ja täyttävät oikeuslaitoksen uudistuksen vaatimukset vahvan digitaalisen muutoksen yhteydessä.
Myös tuomioiden täytäntöönpanon sosialisointia käsiteltiin perusteellisesti, ja monissa lausunnoissa ilmaistiin halu laajentaa ulosottoviraston ja ulosottoviranomaisten pakkokeinovaltaa sosialisoinnin tehostamiseksi. Kansalliskokouksen pysyvä komitea kuitenkin vahvisti, että tuomioiden pakkokeinoinen täytäntöönpano on valtion vallan toimintaa, joka vaikuttaa suoraan kansalaisten perusoikeuksiin, kuten omaisuuteen ja asumiseen. Tämän uskominen kansalaisjärjestöille voisi aiheuttaa merkittäviä riskejä turvallisuudelle ja järjestykselle. Siksi lakiluonnos ei anna ulosottovirastolle kattavaa pakkokeinovaltaa; ulosottoviranomaisilla on ainoastaan oikeus pyytää toimivaltaisia viranomaisia jäädyttämään tilejä tai varoja tai keskeyttämään väliaikaisesti liiketoimia varojen häviämisen estämiseksi. Tämä lähestymistapa varmistaa oikeusturvan ja luo samalla tilaa sosialisoinnille valvotussa laajuudessa.
Toinen tärkeä kysymyskokonaisuus on monien täytäntöönpanomenettelyjen aikataulujen lyhentäminen kansalaisten ajan ja kustannusten vähentämiseksi oikeuspolitiikan uudistamista koskevan päätöslauselman 27-NQ/TW hengen mukaisesti.
Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen lain (muutettu) kautta

Myös istunnossa kansalliskokous äänesti muutetun oikeudellisen asiantuntemuksen lain hyväksymisestä edustajien enemmistöllä (92,81 %) puolesta.
Ennen äänestykseen siirtymistä kansalliskokous kuuli pääministerin valtuuttamaa oikeusministeri Nguyen Hai Ninhiä, joka esitteli yhteenvedon oikeudellisen asiantuntemuksen lakiluonnoksen (muutettuna) tärkeimmistä kysymyksistä.
Ministeri Nguyen Hai Ninh totesi, että rikosteknisten tutkimustoimistojen perustamisen ja toiminnan laajuuden osalta jotkut kansalliskokouksen edustajat olivat samaa mieltä lakiluonnoksen säännöksestä, joka laajentaa rikosteknisten tutkimustoimistojen perustamisen laajuutta. Lisäksi joissakin lausunnoissa ehdotettiin lisälaajennuksen harkitsemista todellisten tarpeiden perusteella, kuten: tiedotus ja viestintä, tiede ja teknologia, lääkkeet, kosmetiikka, elintarviketurvallisuus, maatalous, metsätalous ja kalastus, villieläimet, harvinaiset ja uhanalaiset eläimet, ympäristö, liikenne, sekä rikosoikeudellisten menettelyjen ja sosiaalisten tarpeiden palvelujen sisällyttämistä nykyisten rikosteknisten tutkimuslaitosten ja -yksiköiden paineen lievittämiseksi. Lisäksi joissakin lausunnoissa ehdotettiin, että lain ei pitäisi nimenomaisesti sallia rikosteknisten tutkimustoimistojen perustamista, vaan sen sijaan antaa hallituksen määritellä yksityiskohdat suuremman joustavuuden takaamiseksi.
Oikeusministeri Nguyen Hai Ninh totesi tästä asiasta, että puolue on viime aikoina antanut ohjeita rikosteknisen asiantuntemuksen alan yhteiskunnallisen kehittämisen ja resurssien mobilisointimekanismin parantamisesta sekä oikeuslääketieteellisen asiantuntemuksen lain muuttamisesta laajentaakseen oikeuslääketieteellisten asiantuntijatoimistojen perustamista tietyille aloille ja erikoisalueille, joilla on suuri ja usein toistuva tarve, varmistaen niiden soveltuvuuden käytännön vaatimuksiin. Erityisesti politbyroon 30. marraskuuta 2025 antama direktiivi nro 54-CT/TW puolueen rikosteknisen asiantuntemuksen johtoaseman vahvistamisesta on määrännyt: "Edistää joidenkin oikeuslääketieteellisen asiantuntemuksen alojen yhteiskunnallistamista, jotta ne vastaavat paremmin oikeudenkäyntitoiminnan, erityisesti siviili- ja hallinto-oikeudenkäyntien, vaatimuksia; kannustaa ja luoda edellytykset kansalaisjärjestöjen kehittämiselle käytännön vaatimuksiin sopivan etenemissuunnitelman avulla ja samalla toteuttaa toimenpiteitä asiantuntemuksen laadun varmistamiseksi ja tiukaksi valvomiseksi."
Näin ollen lakiluonnoksessa määrätään puolueen edellä mainittujen politiikkojen ja ohjeiden institutionalisoimiseksi, että rikosteknisten tutkimustoimistojen perustamisen soveltamisalaa laajennetaan kattamaan useita aloja ja erikoisaloja, lukuun ottamatta DNA-, asiakirja-, digitaalista ja sähköistä tutkimusta sekä sormenjälkianalyysiä, joita suoritetaan ainoastaan siviili- ja hallinto-oikeudellisissa menettelyissä. Tämän lain perusperiaatteen pohjalta hallitus tarkentaa rikosteknisten tutkimustoimistojen perustamista, rekisteröintiä ja toiminnan laadun valvontaa koskevia menettelyjä.
Vaikka joillakin aloilla ja erikoisaloilla (ympäristö, tieto- ja viestintä, tiede ja teknologia jne.) asiantuntijalausuntopyyntöjäkin esitetään, nämä pyynnöt eivät ole vielä merkittäviä tai yleisiä. Siksi rikosteknisten asiantuntijatoimistojen perustamista näille aloille ja erikoisaloille ei toistaiseksi laajenneta.
Edellä mainituista syistä hallitus ehdottaa, että lakiluonnoksen mukaiset säännökset oikeuslääketieteellisten tutkimustoimistojen perustamisen ja toiminnan laajentamisesta säilytetään; erikoisaloilla, kuten DNA-testauksessa, asiakirja-analyysissä, digitaalisessa ja sähköisessä testauksessa sekä sormenjälkianalyysissä, oikeuslääketieteelliset tutkimustoimistot saavat toimia vain siviili- ja hallinto-oikeudellisissa menettelyissä, kun taas julkiset oikeuslääketieteelliset laitokset toimivat rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Lähde: https://baotintuc.vn/thoi-su/chuyen-doi-so-trong-cap-phieu-ly-lich-tu-phap-20251205171233345.htm








Kommentti (0)