Tarina niistä, jotka pitävät perintöä elossa.

(GLO) - Kaksi peräkkäistä aineetonta kulttuuriperintöä käsittelevää koulutuskurssia, jotka kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriö järjesti hiljattain Gia Lain maakunnan länsiosassa, ovat luoneet arvokkaita mahdollisuuksia ja kannustaneet käsityöläisiä siirtämään intohimonsa ja omistautumisensa tämän perinnön arvon säilyttämiseen ja edistämiseen seuraavalle sukupolvelle.

Etnisten vähemmistöjen ja vuoristoalueiden sosioekonomisen kehityksen kansallisen tavoiteohjelman vuonna 2025 puitteissa kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriö avasi 24. marraskuuta Dien Hongin vaalipiirissä 21 harjoittelijalle suunnatun koulutuskurssin brokadin kudonnasta ja bahnar-gongin virityksestä.

Aiemmin, 17. marraskuuta, laitos järjesti myös neljä kurssia, joihin kuului bana-gongien virittäminen, jrai-gongien virittäminen, brokadin kutominen ja bana-puuveistosten veistäminen. Kursseille osallistui 40 henkilöä. Näiden kurssien opettajiksi määrättiin ansioituneita käsityöläisiä, jotka ovat omistautuneet tämän arvokkaan perinnön säilyttämiselle ja välittämiselle.

Ansioitunut taiteilija Dinh Doch (Al Ban kunnasta) opettaa gongin viritystekniikoita harjoittelijoille. Kuva: Lam Nguyen.

Tämä on erityisen merkittävää, kun otetaan huomioon, että "elävinä ihmiskunnan aarteina" kunnioitettu ryhmä on vähitellen hiipumassa. Tilastojen mukaan vuodesta 2014 tähän päivään, kolmen hakukierroksen jälkeen aineettoman kulttuuriperinnön alan ansioituneen käsityöläisen arvonimelle, pelkästään maakunnan länsiosassa on harkittu 32 käsityöläistä tämän arvonimen saajaksi. Kahdeksan näistä ansioituneista käsityöläisistä on kuitenkin kuollut.

Ei vain tällä koulutuskurssilla, vaan toivomme, että ansioituneet taiteilijat jatkavat "soihdun siirtämistä eteenpäin" ja ylläpitävät aktiivisesti paikallisten nuorten opetusta ja tukea perinteisen kulttuuri-identiteetin säilyttämisen ja edistämisen matkalla.

Uskomme myös, että koska harjoittelijat ovat intohimoisia, he jatkavat koulutuksen jälkeen aineettoman kulttuuriperinnön muotojen harjoittelua tullakseen entistä taitavammiksi ja pystyäkseen siten opettamaan niitä paremmin monille muille.”

Kulttuuri-, urheilu- ja matkailuosaston varajohtaja, LE THI THU HUONG

Kun aineettoman kulttuuriperinnön harjoittamisen tila siirtyi kylästä kaupunkiin, monien merkittävien käsityöläisten täytyi matkustaa melko kauas osallistuakseen koulutuskursseille, mutta toistensa kohtaamisen ja toisiltaan oppimisen ilo oli suurempi kuin mikään muu.

Ansioituneiden taiteilijoiden omaehtoisen toiminnan kautta pienissä yhteisöissään heitä tuetaan kulttuuriperintöarvojen levittämisessä monille opiskelijoille eri paikkakunnilla; heidän joukossaan on monia, joilla on jo lahjakkuutta ja taitoa aineettoman kulttuuriperinnön muodoissa.

Ansioitunut taiteilija Nay Phai (Phu Tucin kunta), jonka jalanjälkiä on painettu eri puolille maakunnan sisä- ja ulkopuolista kylien korjaamaan vääristyneitä gongeja, ei voinut peittää innostustaan. Hänet kutsuttiin opettamaan Jrai-gongin viritystä.

Saatat myös pitää tästä

Lähes 700 vuotta vanha kallioseinämään kaiverrettu piirtokirjoitus on kansallisaarre.Lähes 700 vuotta sitten kaiverretut kalliokirjoitukset ovat elävä historiallinen todiste kansakuntamme tietoisuudesta itsemääräämisoikeutensa, alueellisen koskemattomuutensa ja rajojensa suojelemisesta.

Hän ilmaisi: "Toivon, että harjoittelijat pyrkivät opiskelemaan ja oppimaan toisiltaan säilyttääkseen gong-musiikin kulttuuriperinnön. Vain opiskelemalla hyvin ja tietämällä, miten tehdä hyvin, he voivat siirtää sen lapsillemme ja lastenlapsillemme säilyttäen sen niin, ettei se haalistu."

Tuolla hengellä oppilaat pysyivät erittäin tarkkaavaisina jopa luokkahuoneessa, joka oli hieman korviahuumaava gongien pauhun vuoksi.

Ansioituneen taiteilijan Nay Phain opettaman Jrai-gongin virityskurssin oppilaat testaavat gongiensa ääntä virityksen jälkeen. Kuva: Lam Nguyen

Samaan aikaan ansioitunut käsityöläinen Dinh Thi Hrin – Nghe Lonin kylän (Kong Chron kunta) brokadinkutojien kerhon johtaja – on myös arvostettu "luennoitsija" tällä ja monilla aiemmilla kursseilla maakunnan länsiosassa.

Hän sanoi olevansa aina halukas jakamaan etnisen brokaatin ainutlaatuisia tekniikoita ja kuvioita kaikkien niitä rakastavien kanssa. Pelkästään Nghe Lon Villagen brokaadinkutojien kerho on houkutellut satoja jäseniä pyrkimyksillään luoda yhteyksiä ja levittää tietoa.

Yksi tämän brokadinkudontakurssin poikkeuksellisista oppilaista on neiti Dinh Mi Huy (T5-kylä, Kim Sonin kunta). Hän on kotoisin maakunnan itäisestä keskimmästä alueesta, ja tämä on hänen ensimmäinen tilaisuutensa olla tekemisissä maakunnan länsiosan käsityöläisten kanssa.

"Siksi, olipa sateinen päivä kuinka pitkä tahansa tai kuinka kaukana tahansa, meidän on mentävä ja opittava, jotta emme hylkäisi kansamme perinteitä", Bana-nainen sanoi iloisesti.

Rouva Dinh Mi Huy (asuu Hamlet T5:ssä, Kim Sonin kunnassa, vasemmalla reunalla) matkusti pitkän matkan osallistuakseen ansioituneen käsityöläisen Dinh Thi Hrinin vetämälle brokadinkutonnan kurssille. Kuva: Lam Nguyen

Rouva Huy kertoi, että nuorena tyttönä hänen äitinsä opetti hänelle brokadin kutomisen, koska "nainen, joka ei osaa kutoa, ei voi mennä naimisiin". Myöhemmin hän kuitenkin istuskeli harvoin kangaspuiden ääressä, koska yksittäisen tuotteen kutominen vie paljon aikaa. Kun hän tarvitsi perinteisiä vaatteita juhliin, hän tilasi niitä.

Mutta sitten hänen ylpeytensä kulttuuri-identiteetistään veti hänet viiden päivän kurssille, jossa hän pääsi sekä oppimaan että olemaan vuorovaikutuksessa Gia Lain ylängön Bana-naisten kanssa.

Saatat myös pitää tästä

"Elävät historiankirjat" Muong BissäMuong Bin laakson majesteettisten vuorten juurella, Muong Lamin kylästä, Muong Bin kunnasta, kotoisin oleva arvostettu käsityöläinen ja shamaani Bui Van Lung on hiljaisesti omistanut lähes koko elämänsä yhteisön muistojen säilyttämiseen ja välittämiseen loitsujensa, laulujensa, runojensa ja rituaaliensa avulla. Paikallisille ihmisille hän on "Muong-maan pyhän sielun suojelija". Hän ei ole vain shamaani, vaan Muong Bin elävä historiankirja.

Yksi kuvanveiston kurssilla erinomaisista saavutuksista palkituista opiskelijoista oli Dinh Hot (s. 1994, Tponin kylä, Cho Longin kunnassa) – monilahjakas nuori mies, joka on myös taitava soittamaan gongeja ja punomaan koreja...

Viimeisten kolmen vuoden aikana herra Hot on osallistunut useille kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriön järjestämille koulutuskursseille, jotka ovat vaihdelleet gongien virityksestä ja patsaiden veistämisestä jopa… brokadin kudontaan, käsityötaitoon, jota perinteisesti pidetään naisten työnä.

”Bahnarin etnisessä identiteetissä on monia ihania ja kauniita puolia, mutta ne ovat vähitellen katoamassa. Rakastan niitä todella, joten haluan oppia ja välittää ne eteenpäin, ennen kaikkea kylän lapsille”, herra Dinh Hot uskoutui.

Lähde: https://baogialai.com.vn/chuyen-nhung-nguoi-tiep-lua-di-san-post573809.html