Asiantuntijoiden mukaan näillä teknologioilla on monia etuja, kuten korkeampi turvallisuustaso, lyhyemmät rakennusajat, joustavat käyttöönottomahdollisuudet ja helppo integrointi uusiutuvan energian järjestelmiin. Tämä on myös trendi, jota monet maat tutkivat saavuttaakseen pitkän aikavälin hiilineutraaliustavoitteidensa.
Samaan aikaan Japani suunnittelee korvaavansa useita ydinvoimareaktoreita vuoteen 2040 mennessä varmistaakseen vakaan energiansaannin ja vähentääkseen riippuvuutta tuoduista fossiilisista polttoaineista. Tokion odotetaan korvaavan 2–5 reaktoria, joiden kokonaiskapasiteetti on 2,2–5,5 GW, 2040-luvulla ja vielä yhdeksän reaktoria 2050-luvulle mennessä.
Kansallisen energiasuunnitelman mukaan ydinvoiman osuus maan sähköntuotannosta on 20 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2024 luku oli kuitenkin vain 9,4 prosenttia.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Japanin on paitsi käynnistettävä uudelleen käytöstä poistetut reaktorit, myös korvattava 60 vuoden käyttöikänsä saavuttaneet reaktorit nykyisten määräysten mukaisesti sekä rakennettava uusia reaktoreita tai laajennettava olemassa olevien laitosten kapasiteettia.
Mutta Japanin ydinvoiman mittakaava ja tavoitteet eivät ole mitään verrattuna sen lähimmän liittolaisen, Yhdysvaltojen, tavoitteisiin.
Presidentti Donald Trump antoi hiljattain useita presidentin määräyksiä ydinvoiman uudelleenkäynnistämisen käynnistämiseksi Yhdysvalloissa, mukaan lukien kymmenien edistyneiden reaktoreiden rakentaminen. Yhdysvallat on maailman suurin ydinvoiman tuottaja, ja sen osuus maailman tuotannosta on noin 30 %. Ydinvoiman osuus Yhdysvaltojen sähkön kokonaistuotannosta on 19 %, ja maan tavoitteena on nelinkertaistaa ydinvoimakapasiteettinsa 400 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä.
Selittäessään ydinvoiman voimakasta nousua Ranskassa maaliskuussa Lähi-idän konfliktin keskellä pidetyssä kansainvälisessä ydinenergiahuippukokouksessa isäntämaan presidentti Emmanuel Macron korosti, että ydinvoima ei ainoastaan auta maita vahvistamaan energiaomavaraisuuttaan, vaan sillä on myös ratkaiseva rooli geopoliittisten vaihteluiden vaikutusten lieventämisessä.
Macronin mukaan ydinvoiman palauttaminen ja kehittäminen voisivat auttaa vakauttamaan talouksia maailmanlaajuisten energiakriisien varalta. Vaikka keskustelua on edelleen, ydinvoima näyttää palaavan kansallisten energiastrategioiden keskiöön kasvavan energiaepävarmuuden edessä.
Esimerkiksi Indonesia on ilmoittanut tekevänsä ydinvoimasta keskeisen osan pitkän aikavälin energiastrategiaansa, eikä enää pidä sitä "viimeisenä keinona" vaan kansallisen energiaturvallisuuden pilarina. Jakartan tavoitteena on ottaa käyttöön ensimmäinen ydinvoimala vuoteen 2032 mennessä ja laajentaa sen kapasiteettia 44 GW:iin vuoteen 2060 mennessä. Ydinenergian osuuden kansallisesta energiapaletista odotetaan nousevan 5 prosenttiin 2030-luvulle mennessä ja 11 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.
| Yhdysvallat johtaa maailmaa ydinvoiman tuotannossa 97 GW:lla, ja sen jälkeen tulevat Kiina (66 GW), Ranska (63 GW), Japani (32 GW), Venäjä (28 GW), Etelä-Korea (26 GW) ja Ukraina (13 GW). Ranskan osuus maan sähköntuotannosta on kuitenkin maailman johtava yli 67 prosentilla. |
Kansallispäivä (Kokoelma)
Lähde: https://baocantho.com.vn/dien-hat-nhan-len-ngoi--a206445.html










