Vietnamin matkakertomus: Saigon

Lähes autiolla joella ei näkynyt ainuttakaan venettä: silloin tällöin rannalla saattoi nähdä kalastusveneen, puiden alla lepäilevän pienen sampanin tai pienen veneen, jonka mökissä airo odotti nokosilla vuorovettä.

Merimatkan turbulenssin, meren pauhun, tämän kirkkaan taivaan alla olevan yksinäisyyden, kaiken tämän hiljaisuuden ja liikkumattomuuden jälkeen tuo mieleen oudon tunteen.

Veneitä Saigon-joella

Matkustelusta nauttivat pitävät Saigonia vain tylsänä pysähdyspaikkana Kaukoidän reitillä, vähän kuin 36 tuntia palotilassa.

Varmasti kukaan, eivät edes epätavanomaisimmat ajattelijat, ylistäisi tämän alueen ilmastoa ja esittäisi Saigonia ihanteellisena talvilomakohteena.

Itse asiassa kaupunki on varsin tilava. Se on epäilemättä yksi Aasian trooppisen osan kauneimmista kaupungeista ja kenties viehättävin. On muitakin suurempia ja vilkkaimpia kaupunkeja, mutta mikään ei ole yhtä viehättävä ja upea kuin Saigon. Tässä suhteessa, vaikka Saigon onkin vasta perustettu, se ei ole millään tavalla huonompi kuin vanhemmat kilpailijansa Brittiläisellä Itä-Intialla tai Alankomaiden Itä-Intiassa [nykyinen Indonesia].

Lyhyesti sanottuna Saigon on saavutus, josta Ranska on ylpein. Vaikka en haluakaan väheksyä muita siirtomaakaupunkejamme, haluan lisätä, että mielestäni mikään kaupunki merentakaisissa siirtomaissamme ei vedä vertoja [Saigonin] tasolle, paitsi tietysti Algeria ja Tunisia!

Saatat myös pitää tästä

Dr. Nguyen Si Dung: Vietnam on ennakoivasti uudelleenasemoimassa rooliaan uudessa alueellisessa järjestyksessä.Tohtori Nguyen Si Dungin mukaan pääsihteerin ja presidentti To Lamin valtiovierailulla kolmeen maahan on johdonmukainen viesti: Vietnam on ennakoivasti uudelleenasemoimassa rooliaan uudessa alueellisessa järjestyksessä.

Se oli vaikutelmani Saigonista, kun tulin tänne ensimmäisen kerran vuonna 1885, ja sama on tällä paluumatkalla, kun näen kaupungin uudistettuna, uusine katuineen avattuina, avarampana kuin koskaan ja täynnä optimismia nykyisistä vaikeuksista, indokiinalaisen hopean arvon alenemisesta ja kaupan vaikeuksista huolimatta.

Jopa ruma ympäristö ja hidas, ikävä merimatka olivat juuri sopivaa valmistautumista odottamattomaan saapumisen iloon.

Yli kolmen tunnin ajan olemme seuranneet rantattoman joen mutkittelevia mutkia puoliksi uponneiden, puoliksi paljaiden kanavien labyrintin muodostamien luotojen keskellä. Joki levenee kuin suuri järvi ja kapenee sitten mutkitteleviksi puroiksi.

Mutkat olivat ajoittain niin lähellä toisiaan, niin jyrkkiä, että veneen perä melkein osui puun oksaan keulan liukuessa vastakkaisen rannan ohi. Yhdessä näistä mutkista peräsinketju napsahti poikki, ja vauhti ajoi veneen karille metsään. Se ei kuitenkaan ollut vaarallista; vene osui vain pensaisiin kuin veitsi voipölkkyä lävistäen. Tunnin levon jälkeen ketju kytkettiin uudelleen, vene käännettiin taaksepäin ja jatkoimme matkaamme.

Saigon-joki

Emme voineet uskoa olevamme kaupungin lähellä enemmän kuin koskaan; luonto oli uskomattoman villiä, eikä ihmisen läsnäolosta näkynyt merkkejä. Aurinko oli laskemassa.

Tällä maalla ei ole auringonlaskua; yö laskeutuu jo puolen tunnin kuluttua. Olimme nyt saavuttaneet Saigon- ja Dong Nai -jokien yhtymäkohdan. Olimme juuri poistuneet majesteettisesta joesta, joka sai alkunsa Keskiylängöltä, ja maisema laivan oikealla puolella muuttui yhtäkkiä.

Saatat myös pitää tästä

Phu Thon maakunta järjestää investointien edistämiskonferenssin Madridissa laajentaen yhteistyömahdollisuuksia espanjalaisten yritysten kanssa.Kesäkuun 3. päivänä Madridissa (Espanjan kuningaskunnassa) Phu Thon maakunnan puoluekomitean varasihteerin Bui Huy Vinhin johdolla Phu Thon maakunnan investointien edistämis- ja kenttätutkimusvaltuuskunta järjesti yhteistyössä Vietnamin Espanjan-suurlähetystön kanssa Phu Thon maakunnan investointien edistämiskonferenssin.

Pensasverho, joka aikoinaan peitti rannoja, repeytyy paljastaen aaltoilevia viljelysmaata ja riisipeltoja, eloisan vihreän sävyn ulottuen horisonttiin, missä hedelmällinen maa korvaa mangrovemetsät. Hämärässä maaseutu näyttää todella rauhalliselta. Hajallaan olevat pensaat – jotka merkitsevät kylän tai yksinäisen olkikattoisen mökin sijaintia – muuttuvat erottamattomiksi tummiksi laikkuiksi lehdistöstä. Hämärän laskeutuessa tämä pieni Aasian kolkka herättää muistoja kaukaisesta Euroopasta, myöhäisestä kesäkuun iltapäivästä kypsyvien vehnäpeltojen keskellä.

Vasemmalla näkyi lukuisia suuria rakennuksia: vajat, varastot, riisimyllyjen korkeat savupiiput; kauempana näkyi vanha metsä, jota vasten uuden katedraalin [Notre Damen katedraalin] mastot, kyltit ja kellotornit kohosivat taivaalle. Viimeisen mutkan jälkeen oli satama: jokeen ankkuroituja sotalaivoja, joiden valkoiset rungot hohtivat kuunvalossa kuin lepäävät suuret merilinnut. Kolmen tai neljän höyrykäyttöisen kauppalaivan tummat siluetit, sitten laivasto kiinalaisia ​​laivoja, rekiä, proomuja ja veneitä, vilkuttivat sisään ja ulos Cholonin kanavasta. Lopulta pienet annamilaiset sampanit, joiden keulassa roikkuivat myrskylamput ja perässä takat, liikkuivat edestakaisin kuin mehiläispesä, lepattaen kuin tulikärpäset. (jatkuu myöhemmin)

(Ote teoksesta *Around Asia: Southern, Central , and Northern Vietnam*, Hoang Thi Hangin ja Bui Thi Hen kääntämä, AlphaBooks - National Archives Center I ja Dan Tri Publishing House julkaissut heinäkuussa 2024)

Lähde: https://thanhnien.vn/du-ky-viet-nam-sai-gon-do-thi-duyen-dang-nhat-185241202235211284.htm