Kulttuuriin investoiville yrityksille tarvitaan merkittäviä kannustimia.
Edustaja Tran Thi Van väitti, että päätöslauselmaluonnos asettaa ihmiset keskiöön ja samalla kattaa täysin Vietnamin kulttuurin kehittämisen pilarit, kuten resurssit, inhimilliset resurssit, kulttuuriteollisuuden, säilyttämisen ja digitaalisen muutoksen.
Valtuutettujen mukaan kulttuuri- ja luovien alojen teollisuusalueiden ja -klustereiden perustaminen on päätöslauselmaluonnoksen uusi ja uraauurtava kohta. Luovien uusien yritysten verovapautus- ja alennuspolitiikat, jotka on määritelty 15. kansalliskokouksen päätöslauselmassa nro 198/2025/QH15 yksityisen talouden kehittämisen erityismekanismeista ja -politiikoista, eivät kuitenkaan ole olleet todellinen liikkeellepaneva voima eivätkä riittävän vahvoja kulttuuriteollisuuden kehittämiseksi.
Valtuuskunnat ehdottivat pidemmän aikavälin ja vahvempien toimintalinjojen tarvetta, kuten noin 10 prosentin yhteisöverokannan soveltamista kulttuuriteollisuuteen; verovapautuksia ja -alennuksia alkuvuosina ja sen jälkeen asteittaisia alennuksia seuraavina vuosina. Tarvitaan merkittävämpiä kannustimia yritysten houkuttelemiseksi investoimaan.

Kulttuurikehitysrahaston osalta kansalliskokouksen edustaja Tran Thi Van ehdotti, että sen tulisi toimia aidosti sijoitusrahastona. Valtion tulisi paitsi tarjota tukea, myös osallistua yhteissijoituksiin ja toimia pääsijoittajana tehokkuuden maksimoimiseksi. Rahaston tulisi keskittyä alueille, joilla on suuri potentiaali ja markkinakysyntä, kuten digitaalinen sisältö, elokuvat, pelit ja musiikki , koska nämä ovat riskialttiita alueita, jotka vaativat merkittäviä investointeja.
Valtuuskunnat korostivat, että jotta kulttuurista tulisi todella kehityksen liikkeellepaneva voima, tarvitaan voimakas siirtymä tuesta strategisiin investointeihin, kannustamisesta markkinakannusteiden luomiseen ja kulttuurihallinnosta kulttuuriseen taloudelliseen kehitykseen.
Määrittele selvästi julkisten puolustajien tehtävät.
Kansalliskokouksen jäsen Do Thi Viet Ha (Bac Ninh) antoi lausuntonsa kansalliskokouksen päätöslauselmaluonnoksesta julkisen asianajajainstituution pilottihankkeesta ja ilmaisi vahvan tukensa päätöslauselman antamiselle puolueen suuntaviivojen, erityisesti politbyroon päätelmän nro 23-KL/TW, nopealle institutionalisoinnille. Hän vahvisti, että tämä on tärkeä oikeusperusta valtion laillisten oikeuksien ja etujen suojelemiseksi yhä monimutkaisemmissa kansainvälisissä hallinnollisissa, siviili- ja kauppaoikeudellisissa kiistoissa.

Erityismääräyksiin osallistuessaan edustajat keskittyivät kolmeen keskeiseen alueeseen: julkisten lakimiesten työn laajuuden (7 artikla) osalta, joka seuraa tiiviisti johtopäätöstä nro 23-KL/TW, edustajat yhtyivät tähän säännökseen; ja ehdottivat selkeiden säännösten tarvetta julkisten lakimiesten tehtävien suorittamiselle. Tämä johtuu siitä, että tämän ryhmän on samanaikaisesti täytettävä virkamiehen, työntekijän tai toimihenkilön tehtävät yksiköissään ja suoritettava myös pilottiohjelman edellyttämiä lakimiestehtäviä.
Selkeä ero on tarpeen, jotta voidaan varmistaa virkamiesten, julkisen sektorin työntekijöiden ja julkisina lakimiehinä toimivien virkamiesten oikeudet, vaikuttamatta kuitenkaan näitä virkamiehiä, julkisen sektorin työntekijöitä ja virkamiehiä hallinnoivien virastojen, organisaatioiden ja yksiköiden tehtäviin, velvollisuuksiin ja valtuuksiin.
Julkisen sektorin oikeudellisten asioiden käsittelyprosessin (artikla 9) osalta edustaja ehdotti, että tarvitaan tiukempia säännöksiä, joilla rajoitetaan asianajotoimistojen kanssa tehtävien lakimiespalvelusopimusten soveltamisalaa vain tapauksiin, joissa julkiset asianajajat on määrätty käsittelemään monimutkaisia tapauksia, joita julkisen asianajajatiimin kapasiteetti ei pysty hoitamaan. Näin vältetään lakimiespalvelusopimusten tekemisen väärinkäyttö asianajotoimistojen kanssa, joka vaikuttaa valtion budjettiin ja heikentää julkisen asianajajainstituution roolia.
Täytäntöönpanolausekkeen (artikla 12) osalta edustajat ehdottivat, että kokeilujaksoa pidennettäisiin kolmeen vuoteen (luonnoksen mukaisen kahden vuoden sijaan), jotta mallin toteutettavuutta voitaisiin arvioida perusteellisesti. Samanaikaisesti tulisi lisätä määräyksiä julkisten asianajajien toimilupien käsittelystä päätöslauselman voimassaolon päättymisen jälkeen (kuten peruuttaminen tai yksityisoikeudelliseksi toimiluvaksi siirtyminen), jotta pilottiohjelmaan osallistuvien oikeudet voidaan varmistaa.
Lähde: https://daibieunhandan.vn/dua-van-hoa-tro-thanh-dong-luc-phat-trien-10414414.html








Kommentti (0)