Euroopan komissio (EK) on juuri julkistanut ”teknologiasuvereniteettipaketin” Euroopan kotimaisen teknologiateollisuuden vauhdittamiseksi. Komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen kertoi lehdistölle 3. kesäkuuta, että uusi EU-aloite keskittyy neljään prioriteettialueeseen: puolijohdeteollisuuden kehittämiseen Chip 2.0 -lain avulla; pilvipalvelu- ja tekoälyinfrastruktuurin edistämiseen; avoimen lähdekoodin ohjelmistoekosysteemin vahvistamiseen; sekä digitalisaation ja tekoälysovellusten vauhdittamiseen energia-alalla. Perimmäisenä tavoitteena on vähentää riippuvuutta amerikkalaisista ja kiinalaisista teknologiayrityksistä.
Uusi aloite keskittyy ehdotettuun ”pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämislakiin ” (CADA), jonka tarkoituksena on edistää eurooppalaisomisteisten pilvipalvelualustojen ja tekoälyinfrastruktuurin kehittämistä. Bryssel toivoo, että aloite kolminkertaistaa datakeskusten kapasiteetin seuraavien 5–7 vuoden aikana digitaalitalouden ja tekoälysovellusten kasvavien vaatimusten täyttämiseksi, ja sitoutuu luomaan luokitusjärjestelmän, jolla varmistetaan niiden ”kestävä” integrointi Euroopan energiajärjestelmään.
Merkillepantavaa on, että uudessa aloitteessa ehdotetaan neljää digitaalisen itsemääräämisoikeuden tasoa, jotka viranomaisten on otettava huomioon pilvipalveluita ostaessaan. Näin ollen korkein taso, joka kattaisi esimerkiksi puolustus- ja terveydenhuoltoalan, estäisi tehokkaasti eurooppalaisia yrityksiä saamasta julkisia hankintoja. Tavoitteena on estää "hätätilanteen vaihto" – riski, että ulkomainen hallitus katkaisee pääsyn sairaaloihin tai hävittäjiin.
"Elämme maailmassa, jossa geopolitiikka ja teknologia ovat erottamattomia. Teknologisen innovaation puolestapuhujat muokkaavat tulevaisuutta, ja meidän on varmistettava, että Euroopalla on tässä johtava rooli", Virkkunen korosti.
Edellä mainittujen toimenpiteiden odotetaan toteuttavan tavoitteen muuttaa Eurooppa "tekoälymantereeksi", vahvistaa digitaalista autonomiaa ja rakentaa kestävämpää digitaalista tulevaisuutta.
EU on pitkään tuonut suurimman osan palveluistaan ja teknologiatuotteistaan ulkomailta. Mantereen digitaalisia markkinoita hallitsevat kiinalaiset teknologiajätit, kuten Alibaba ja ByteDance, sekä amerikkalaiset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja Apple, jotka kattavat 80 % Euroopan markkinoista. Ranskalaisen konsulttiyrityksen Asteresin raportin mukaan EU:n arvioidaan käyttävän vuosittain 264 miljardia euroa Yhdysvalloista peräisin oleviin pilviohjelmistoihin.
Vaikka kasvava riippuvuus ulkomaisesta teknologiasta on huolestuttanut eurooppalaisia poliittisia päättäjiä jo vuosikymmeniä, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin yhä määrätietoisempi kauppapolitiikka ja Kiinan halukkuus käyttää tätä riippuvuutta aseena ovat sysäyksen EU:n edellä mainitun teknologiasuvereniteettipaketin julkistamiselle.
Mutta riittääkö Brysselin toimi muuttamaan tilannetta, kun otetaan huomioon, että EU on jäljessä tarvittavien datakeskusten rakentamisessa tekoälypalveluiden kysynnän tyydyttämiseksi tulevina vuosina, pääasiassa hitaan lisensoinnin, korkeiden energiakustannusten ja niukan maan vuoksi? ”Eurooppa ei voi välttää riippuvuuttaan ulkomaisesta teknologiasta mukauttamalla säännöksiä. Siksi Euroopan on rakennettava omaa kapasiteettiaan, voitettava yksipuolinen riippuvuus ja palautettava valinnanvaraa sekä yrityksille että kuluttajille”, sanoi Matthias Ecke, Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen europarlamentaarikko. Silti Ecke ennustaa, että yhdysvaltalaiset toimittajat tulevat edelleen ”dominoimaan” EU:n ponnisteluista huolimatta.
TRI VAN (Koottu)
Lähde: https://baocantho.com.vn/eu-quyet-tu-chu-ve-cong-nghe-a206371.html








