![]() |
| Uusi tutkimus viittaa siihen, että liiallinen rasvanpoltto tai epänormaali rasvan väheneminen voi myös häiritä aineenvaihduntaa ja lisätä diabeteksen ja muiden terveysongelmien riskiä. (Lähde: Shutterstock) |
Yleisesti uskotaan, että kehon rasvaa pidetään usein "ylimääräisenä", joka on poistettava. The Journal of Clinical Investigation (USA) -lehdessä julkaistu uusi tutkimus osoittaa kuitenkin, että rasvakudos ei ole pelkästään energian varastointipaikka, vaan myös aktiivinen "elin", jolla on tärkeä rooli aineenvaihdunnan terveydessä.
Lihavuuden on jo pitkään tiedetty lisäävän diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja monien muiden aineenvaihduntahäiriöiden riskiä. Tutkijoiden mukaan rasvan menetys tai epänormaali rasvan jakautuminen voi kuitenkin johtaa yhtä vakaviin seurauksiin. Hyvä esimerkki tästä on FPLD2, harvinainen sairaus, joka aiheuttaa kehon rasvan menetystä ja sen epänormaalia jakautumista, mikä johtaa diabeteksen ja muiden aineenvaihduntahäiriöiden riskin lisääntymiseen.
Tämän todellisuuden pohjalta aineenvaihdunnan, endokrinologian ja diabeteksen professori ja kliinikko Elif Oral, tutkija Dr. Ormond MacDougald, tutkija Jessica Maung ja heidän kollegansa Michiganin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta (USA) keskittyivät selventämään muutoksia, joita tapahtuu rasvakudoksessa, kun tämä kudos heikkenee lipodystrofiassa.
Tutkimusryhmä havaitsi, että rasvasoluissa oli tapahtunut erittäin vakavia muutoksia. Tämän varmistamiseksi he testasivat hiirillä ja havaitsivat, että lamin A/C -geeni oli selektiivisesti kytketty pois päältä rasvasoluissa. Tämä on myös geeni, joka on mutatoitunut FPLD2-potilailla.
Sekä hiiren että ihmisen kudosten analyysi paljasti vakavia häiriöitä geenien toiminnassa. Nämä muutokset tekivät rasvasoluista kyvyttömiä varastoimaan ja käsittelemään lipidejä tehokkaasti. Samanaikaisesti sekä rasvasolut että viereiset immuunisolut siirtyivät tulehdustilaan. Lisäksi rasvasolujen mitokondriot menettivät normaalin toimintansa.
Tutkijoiden mukaan juuri tämä tekijöiden yhdistelmä luo ympäristön, jossa rasvakudos heikkenee ja vähitellen katoaa. Kun rasvakudos ei enää toimi normaalisti, keho menettää myös tärkeän lenkin rasvan säätelyssä ja välttämättömien aineenvaihduntahormonien vapauttamisessa, mikä lisää diabeteksen ja rasvamaksan riskiä.
Tri Elif Oralin mukaan tämä löydös korostaa terveen rasvakudoksen ratkaisevaa roolia aineenvaihdunnan vakauden ylläpitämisessä ja tehokkaiden kehon toimintojen varmistamisessa. Hänen mukaansa tyypin 2 diabetes ei ole pelkästään beetasolujen, vaan myös rasvasolujen sairaus.
Tutkimustulosten perusteella tiedemiehet uskovat, että tulevaisuuden hoitomenetelmät eivät välttämättä keskity pelkästään rasvan määrän hallintaan, vaan myös rasvakudoksen toiminnan suojaamiseen tai palauttamiseen.
Lähde: https://baoquocte.vn/giam-mo-qua-muc-rui-ro-khong-kem-beo-phi-382065.html









Kommentti (0)