Monet väittävät, että Quang Namin maakunnassa asuvat ihmiset eivät osaa lausua "a"-äännettä (/a/-foneemi). /a/-äänne, joka leventää suun muotoa eikä pyöristä huulia ja on yleinen vietnamin kirjakielessä ja useimmissa kielissä maailmanlaajuisesti , on jotenkin kadonnut jäljettömiin Quang Namissa. Sitten "cái ca" muuttuu "cứa coaksi", "ba má" kuulostaa "boa móalta"... mistä tässä enää voisi väitellä?
Asia ei kuitenkaan ole niin. /a/-äänne on edelleen hyvin yleinen ja helposti tunnistettavissa Quang Namin aksentissa. Monilla Quang Namin alueilla "cay" lausutaan "ca":ksi paikallisessa vietnamin kirjakielessä, ja joissakin paikoissa "cau":sta tulee "ca". Ihmiset vain ottavat vaikutteita kirjoitetusta "a":sta eivätkä erota sitä /a/-äänteestä, joten he tulkitsevat sen sillä tavalla.
Vaikka "ca" lausutaan muodossa "coa", /a/-äänne pysyy muuttumattomana. "Ca":n foneettinen merkintätapa on /ka/ ja "coa":n /kwa/. Quangin murreessa lisätään yksinkertaisesti puolivokaali /w/ (kapean, pyöreän äänteen, joka muistuttaa "u"-äännettä) ennen /a/-äännettä. Sen sijaan, että suu avattaisiin leveälle ja lausuttaisiin /a/ kuten vietnamin kirjakielessä, Quangin murre laajentaa äännettä liukuen kapeasta /w/-suumuodosta leveään /a/-suumuotoon.
Miksi sanasta "cay" tuli "ca"? Se kuulostaa hyvin oudolta, ja haluan todella väitellä siitä. Tässä sanassa sanan "cay" /kaj/ puolivokaali /j/ (lausutaan kuten "i") on jätetty pois, ja siitä on tullut "ca" /ka/. Samoin sanan "cau" (/kaw/) puolivokaali /w/ on myös kadonnut, joten sanasta "cau" tulee "ca" (/ka/).
Muiden alueiden ihmiset, jotka haluavat oppia hieman kantoninkiinaa, lannistuvat usein, jos heidän on vaikea lausua sitä.
Sana "học hỏi" (oppia) muuttuu muotoon "hạc hủa" (nosturi), joka kuulostaa kahdelta täysin eri sanalta. Tähän on itse asiassa syynsä. Vietnamin kirjaimessa sanalla "học" on foneemirakenne /hawk/, joka kirjoitetaan kirjaimella "o", mutta vokaalilla /a/, joka lausutaan kuten "ha-uc". Quang Namin aksentissa puolivokaali /w/ jätetään myös pois helpottamaan ääntämistä, jolloin tuloksena on /hak/, joka lausutaan kuten "hạc".
Sanan "hỏi" (/hɔj/) tapaus on hieman kiehtovampi, ja se muuttuu muotoon "hủa" (/huə/). Pyöristetty, leveähuulinen vokaali /ɔ/ korvautuu kapeahuulisella, helpommin lausuttavalla diftongilla /uə/, kun taas lopusta tuleva puolivokaali /j/ jätetään pois. Thanh Hoan murteessa tämä sana kuulostaa melko samankaltaiselta kuin Quangin murre, mutta siinä on edelleen lopullinen /j/, "huở-i" /hwəj/. Huen murre on lähes sama, "hỏista" tulee "hoải" /hwaj/, leveähuulisella /a/-äänteellä. Se on sama vietnamilainen juuri, mutta lisäysten, vähennysten tai pienten vääristymien avulla siitä tulee alueellinen "erikoisuus".
"Sana 'mehiläinen' lausutaan Quang Namissa 'con ang'." Vietnamin kirjakielessä "ong" ei oikeastaan ole vokaali /ɔ/ kuten sanoissa "ngon" tai "con"... Se on /awŋ/, samoin kuin nopea ääntämys "au-ng". Quang Namin aksentissa Thu Bon -joen pohjois- ja eteläpuolella /w/-äänne katoaa ja siitä tulee "ang" (/aŋ/). "Äiti, näen kolme mehiläistä" (Má ơi, con thấy boa con ang).
Kotikaupungissani, kylässä Quang Namin maakunnan vanhalla keskimaalla, ihmisillä on usein tapana "vanhentaa". Miten ikää voi "tehdä"? Se on pohjimmiltaan sama asia kuin "iän lahjoittaminen" kuten muualla. Vähitellen ihmiset alkoivat lausua sitä väärin sanana "making age". Monet ihmiset, jotka kuulivat sanan "made" ja erehtyivät luulemaan sitä sanaksi "making", muuttivat sen muotoon "making age" kuulostaakseen vähemmän maakunnalliselta ja muodollisemmalta Tetin aikaansaamiseksi.
Kieli mielivaltaisine foneettisine rakenteineen on hyvin hauras ja helposti muuttuva. Tämä voi johtua eri kielisuuntien yhteentörmäyksistä, joskus pienistä ääntämisen helpottamiseksi tehdyistä lisäyksistä tai vähennyksistä ja joskus yksinkertaisesti pienistä virheistä, kuten yllä olevasta.
Vietnamin kieli on kehittynyt jokaisen vietnamilaisten muuttoliikkeen myötä. Vuoret ja joet erottavat maan toisistaan, historia on ottanut monia käänteitä, ja eri etniset ryhmät ovat sekoittuneet, mikä on johtanut erilaisiin ääntämyksiin eri alueilla. Quang Namin aksentti eli murre on kuitenkin kokenut jonkin verran rajua muutosta, minkä ansiosta se kuulostaa hieman oudolta ja sitä on vaikeampi lausua.
Lähde: https://baodanang.vn/hac-hua-tieng-quang-3324523.html
![[Video] Auringonlasku Lap Anin laguunissa – missä aurinko laskee kalaverkkojen ylle](https://vphoto.vietnam.vn/thumb/1200x675/vietnam/resource/IMAGE/2026/05/31/1780192137701_beach-landscape-sea-water-nature-grass-745871-pxhere-com.jpeg)
Kommentti (0)