Indonesia vihki uuden pääkaupunkinsa Nusantaran käyttöön 17. elokuuta, samaan aikaan kansallispäivän 79. vuosipäivän kanssa. Saaristovaltion 32 miljardin dollarin "uudelleensijoitusprojektin" ei kuitenkaan ole määrä valmistua kokonaan ennen vuotta 2045.
| Presidentti Joko Widodo (keskellä) puhuu toimittajille uudessa pääkaupungissa Nusantarassa 12. elokuuta. (Lähde: Jakarta Post) |
Presidentti Joko Widodo, joka johti tätä megaprojektia, piti ensimmäisen täysistunnon Garudan palatsissa Nusantarassa 12. elokuuta. Kokoukseen osallistuivat varapresidentti Ma'ruf Amin ja ministereitä, mukaan lukien puolustusministeri Prabowo Subianto, joka valittiin presidentiksi ja jonka on määrä astua virkaan 20. lokakuuta Nusantarassa.
Herra Subianto valitsi presidentti Widodon pojan Gibran Rakabuming Rakan varapresidenttiehdokkaakseen ja lupasi jatkaa edeltäjänsä politiikkaa, mukaan lukien uusi pääomasijoitushanke.
Presidentti Jokowi korosti kokouksessa, että uusi pääkaupunki Nusantara aloittaa uuden luvun Indonesian historiassa. Kaikilla mailla ei ole mahdollisuutta tai kykyä rakentaa uutta pääkaupunkia "tyhjästä".
Presidentin mukaan Nusantaralla on strategisesti tärkeä sijainti ja se edistää Indonesian talouden tasapainoista kehitystä. Hän totesi, että tämän massiivisen hankkeen loppuun saattaminen ei ole nopea tehtävä, vaan pitkä ja vaikea prosessi, ja lupasi jatkaa työskentelyä seuraajansa Prabowo Subianton rinnalla uuden pääkaupungin rakentamisessa sekä kehotti ulkomaisia sijoittajia osallistumaan hankkeeseen.
Nusantaraa rakennetaan Kalimantanin maakunnan itäpuolella sijaitsevaan metsään Borneon saarelle, noin 1 200 kilometrin päähän nykyisestä pääkaupungista Jakartasta. Hankkeessa on kuitenkin tällä hetkellä monia ongelmia, erityisesti hidas rakentaminen ja investointipääoman puute. Indonesian pääkaupungin siirtämistä koskevan suunnitelman esitti ensimmäisen kerran Indonesian kansallisen kehityssuunnittelun ministeriö huhtikuun alussa 2019, ja presidentti Joko Widodo mainitsi sen unionin tilaa käsittelevässä puheessaan 16. elokuuta 2019 Indonesian itsenäisyyspäivän 74. vuosipäivän kunniaksi.
Pääkaupungin siirtämisestä on itse asiassa keskusteltu vuosikymmeniä useiden presidenttien toimesta, maan ensimmäisen presidentin Sukarnon ajoista lähtien. Ajatus toteutui ja siitä tuli kiireellinen presidentti Widodon aikana.
Pääkaupungin siirtämistä koskeva suunnitelma tulee esiin samaan aikaan, kun Jakarta kamppailee lukuisten ongelmien, kuten ympäristön saastumisen, tulvien ja vakavien liikenneruuhkien, kanssa. Lisäksi matalan sijaintinsa vuoksi Jakarta kärsii usein nousuveden vaikutuksista ja tulvista sadekauden aikana.
Pohjaveden liikakäyttö aiheuttaa kaupungin vajoamisen yhä nopeammin. Tutkijoiden mukaan Pohjois-Jakarta on vajonnut 2,5 metriä viimeisen 10 vuoden aikana ja vajoaa edelleen keskimäärin 18 senttimetriä vuodessa. On arvioitu, että suuri osa Jakartasta saattaa olla kokonaan veden alla vuoteen 2050 mennessä.
Jakarta oli aikoinaan Sunda-kuningaskunnan pääkaupunki keskiajalla, sitten Batavian satamakaupunki Hollannin siirtomaa-aikana ja myöhemmin pääkaupunki 1940-luvulla Indonesian julistauduttua itsenäiseksi. Nykyään se on Indonesian suurin kaupunki, jonka väkiluku on noin 10 miljoonaa, kolme kertaa suurempi kuin sen naapurikaupunkien väkiluku.
Siksi presidentti Widodo korosti pääkaupungin siirtosuunnitelmaa käsitellessään, että pääkaupunki ei ole vain kansallisen identiteetin symboli, vaan myös edustaa kansakunnan edistystä. Uuden pääkaupungin valinta heijastaa myös maan kaukonäköisyyttä ja tulevaisuuden taloudellisten tavoitteiden toteuttamista.
Presidentti Widodon mukaan Indonesian uusi pääkaupunki on suunniteltu kestäväksi älykaupungiksi, jossa on tehokas julkinen liikennejärjestelmä sekä vihreät vesi- ja sähköjärjestelmät. Indonesian hallituksen tavoitteena on sijoittaa uusi pääkaupunki maailman kymmenen asumiskelpoisimman kaupungin joukkoon ja houkutella ulkomaisia kykyjä, erityisesti Kaakkois-Aasian maista.
[mainos_2]
Lähde: https://baoquocte.vn/indonesia-doi-do-ve-dong-kalimantan-282677.html








Kommentti (0)