Israelin armeija ilmoitti eilen (17. huhtikuuta) tehneensä sarjan ilmaiskuja yli 40 kohteeseen Gazan kaistalla 24 tunnin sisällä, The Times of Israel -lehden mukaan. Samaan aikaan Israelin ilmavoimat hyökkäsivät ja tappoivat kaksi Hizbollahin komentajaa Etelä-Libanonissa. Nämä toimet tapahtuivat samaan aikaan, kun Israelin armeija valmistautui kostotoimiin Irania vastaan ja maajoukkojen lähettämiseen Rafahin alueelle Etelä-Gazassa Hamas-joukkojen tuhoamiseksi.
Israelin riskit
Länsimaiden liittolaisten kehotuksista pidättyvyyteen huolimatta Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on edelleen päättänyt toteuttaa suunnitelmansa molemmilla rintamilla, vaikka hän ei ole vielä ilmoittanut tarkkaa aikataulua. AFP lainasi eilen alueellisia asiantuntijoita, jotka sanoivat, että Israelin armeija ei voi suorittaa kahta tällaista operaatiota samanaikaisesti. John Erath, Yhdysvaltain asevalvontakeskuksen politiikan johtaja, ehdotti, että Israelin johtajat voisivat harkita vaihtoehtoja, jotka eivät kärjistä jännitteitä Iranin kanssa ja tarjoavat tien ulos kriisistä.
Konfliktipisteet: Israel iski Iraniin; Ukrainan presidentti suuttunut Yhdysvaltojen toimista.
Jos Israel pysyy päättäväisenä kostamaan Irania vastaan, tällaiset toimet lisäisivät huolta monirintamasta sodasta ja todennäköisesti eristäisivät Tel Avivia entisestään. Vaikka Israelin armeijalla on merkittäviä etuja alueellisiin kilpailijoihinsa nähden, Iranin hyökkäys edellyttäisi Persianlahden valtioiden lupaa käyttää niiden ilmatilaa, mikä ei ole taattu. Lisäksi suora konflikti lisäisi Israelin armeijaan kohdistuvaa painetta, mikä häiritsisi heidän keskittymistään Gazan konfliktiin ja vaikuttaisi talouteen .
Israelin tankit toimivat Gazan lähellä 16. huhtikuuta.
Iranin Ison-Britannian asiainhoitaja Seyed Mehdi Hosseini Matin syytti The Guardianille 16. huhtikuuta antamassaan haastattelussa Israelia pyrkimyksestä vetää länsimaat mukaan täysimittaiseen Lähi-idän sotaan, jolla olisi mittaamattomat seuraukset. Hän väitti Teheranin saavuttaneen tavoitteensa hyökkäyksessä Israeliin ja varoitti välittömästä ja voimakkaasta vastauksesta, jos Tel Aviv tekisi kostovirheen.
Länsimaat tarjosivat lepytyspalvelusta.
Yhdysvallat ja Euroopan unioni (EU) ehdottivat eilen Iranin vastaisten pakotteiden kiristämistä Israeliin 14. huhtikuuta aamulla tehdyn iskun johdosta. Valkoisen talon virkamiehet sanoivat, että Yhdysvallat asettaisi uusia pakotteita Iranin ohjusohjelmaa, droneja, islamilaista vallankumouskaartia, puolustusministeriötä ja sen öljynvientikykyä vastaan. EU:n ulkoasiainvaltuutettu Josep Borrell sanoi, että liittouma pyrkii ryhtymään tiukempiin toimiin Iranin muille joukoille toimittamia aseita vastaan.
Myös Britannian pääministeri Rishi Sunak pyrki 16. huhtikuuta käymässään puhelussa rauhoittelemaan Israelin pääministerikollegansa jännitteiden kärjistymisen välttämiseksi. Puhelun aikana Sunak totesi, että eskaloituminen vain lisäisi turvattomuutta Lähi-idässä, ja korosti, että nyt on aika "rauhallisille mielille". Britannian ulkoministeri David Cameron ja Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock tapasivat Israelin presidentin Isaac Herzogin Jerusalemissa eilen. Tapaamisen jälkeen Cameron sanoi, että Israel oli selvästi päättänyt vastata, mutta hän toivoi Tel Avivin toimivan tavalla, joka "mahdollisimman vähän eskaloisi tilanteen".
Mitä Iran hyötyi Israelin hyökkäyksestä?
Turvallisuusneuvosto äänestää Palestiinan YK-jäsenyydestä.
AFP raportoi eilen, että YK:n turvallisuusneuvosto äänestää Palestiinan täysjäsenyydestä YK:ssa 18. huhtikuuta. YK:n yleiskokous voi hyväksyä uuden jäsenen kahden kolmasosan enemmistöllä, mutta tämä tapahtuu vasta sen jälkeen, kun turvallisuusneuvosto on yksimielisesti päättänyt nimittää jäsenen.
Arabiryhmä vahvisti 16. huhtikuuta antamassaan lausunnossa vankan tukensa palestiinalaisten ponnisteluille ja korosti, että YK:n täysjäsenyys on ratkaiseva askel kohti oikeudenmukaista ja kestävää ratkaisua Palestiinan kysymykseen. Yhdysvallat, joka on pitkään käyttänyt veto-oikeuttaan turvallisuusneuvoston nimityksiin, väitti, että itsenäisen Palestiinan valtion perustamisen tulisi tapahtua osapuolten välisten suorien neuvottelujen kautta eikä YK:ssa. Reutersin mukaan Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield sanoi 17. huhtikuuta, että turvallisuusneuvoston päätöslauselma, jossa ehdotetaan Palestiinan täysjäsenyyttä, ei auttaisi saavuttamaan kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin.
[mainos_2]
Lähdelinkki








Kommentti (0)