Latvian pääministeri sanoi, ettei Nato ole valmis keskustelemaan joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ja että liittouman tulisi sen sijaan keskittyä sotilaallisen ja taloudellisen tuen tarjoamiseen Kiovalle.
”Ukraina ei oikeastaan pyydä meitä lähettämään joukkoja juuri nyt”, Latvian pääministeri Evika Silina sanoi Berliinissä tavattuaan saksalaisen kollegansa Olaf Scholzin 27. maaliskuuta. ”He pyytävät muita asioita, ja mielestäni meidän on keskityttävä näihin asioihin.”
Silinan mukaan länsiliittolaisten tulisi keskittyä hankkimaan ja siirtämään aseita ja ampumatarvikkeita, joita Ukraina tarvitsee Venäjän vastarintaan.
"Latvia ja Saksa ovat liittyneet Tšekin aloitteeseen. Ostamme ammuksia Euroopan ulkopuolelta voidaksemme tarjota nopeampaa apua Ukrainalle", Latvian pääministeri lisäsi. Latvia pyrkii yhdessä Ison-Britannian kanssa toimittamaan Ukrainalle miljoona miehittämätöntä ilma-alusta (UAV) ja työskentelee saavuttaakseen tämän vuoden kuluessa.
Latvian pääministeri Evika Silina lehdistötilaisuudessa saksalaisen kollegansa Olaf Scholzin kanssa Berliinissä 27. maaliskuuta. Kuva: AFP
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti helmikuun lopulla Pariisissa pidetyn eurooppalaisten johtajien kokouksen jälkeen, ettei hän "sulje pois länsimaiden joukkojen lähettämistä Ukrainaan". Macron selvensi myöhemmin, että tämä lausunto ei tarkoittanut, että Ranska lähettäisi joukkoja Ukrainaan lähitulevaisuudessa. Ranskan virkamiehet väittivät Macronin halunneen herättää keskustelua, mutta hänellä ei ollut konkreettisia suunnitelmia.
Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia, Puola, Tšekki ja monet muut Euroopan maat ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole suunnitelmia lähettää joukkoja Ukrainaan. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg hylkäsi tämän mahdollisuuden. Samaan aikaan Puola ilmoitti 8. maaliskuuta, että Naton joukkoja on läsnä Ukrainassa, mutta ei täsmentänyt, mistä jäsenvaltioista ne olivat kotoisin.
Kreml varoitti, että länsimaiden sotilaallinen väliintulo Ukrainassa johtaisi "väistämättömään" suoraan vastakkainasetteluun Naton ja Venäjän välillä. Myös presidentti Vladimir Putin totesi helmikuun lopussa pitämässään unionin tilaa käsittelevässä puheessa, että Venäjän-väliintulon seuraukset olisivat nyt katastrofaalisempia kuin aiempina aikoina ja mahdollisesti jopa ydinsodan.
Tamin kirjoittama ( RT:n ja Anadolu-uutistoimiston mukaan)
[mainos_2]
Lähdelinkki








Kommentti (0)