Todellisuudessa, vaikka päätöslauselmien tutkimista ja toteuttamista on monissa paikoissa tehty järjestelmällisesti ja vakavasti, toteutusvaihe ei ole ollut todella tehokasta. Jotkin tärkeät politiikat on täysin ymmärretty, mutta niiden konkretisointi ohjelmiksi ja suunnitelmiksi on ollut hidasta; kuilu "sanomisen" ja "tekemisen", "päättäväisyyden" ja "tulosten" välillä on edelleen olemassa. Tämä on vaikuttanut suoraan tehtävien toteuttamisen tehokkuuteen.
Uutena piirteenä tässä direktiivissä on vaatimus konkreettisiin tuloksiin perustuvasta arvioinnista. Tämä edustaa myös merkittävää muutosta johtamis- ja hallintomenetelmissä, jotka vastaavat uuden vaiheen kehitysvaatimuksia.
Hanoissa tämä henki on konkretisoitunut monien selkeiden askelten kautta. Kaupunki tarkastelee ennakoivasti tehtäviään, valitsee oikeat läpimurtoalueet ja kehittää toimintaohjelmia, joilla on erityiset tavoitteet, päämäärät ja etenemissuunnitelmat. Monia johtamis- ja operatiivisia prosesseja on virtaviivaistettu. Hallinnollisten menettelyjen käsittely on vähitellen siirtymässä "johtamis"-ajattelusta "palvelu"-ajatteluun, mikä lisää kansalaisten ja yritysten tyytyväisyyttä.
On huomionarvoista, että Hanoin lähestymistapa menee pelkän "suunnitelman" laatimista pidemmälle, ja siinä korostetaan erityisesti "tulosten saavuttamista". Kaupungista ruohonjuuritasolle asti monet toteutusmallit osoittavat, että kun vastuut on selkeästi määritelty, päätöslauselman periaatteet muuttuvat nopeasti konkreettisiksi toimiksi ja luovat merkittäviä muutoksia yhteiskunnallisessa elämässä.
Tämän uuden vaiheen vaatimukset eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään alustavien muutosten luomiseen, vaan myös kestävyyden ylläpitämiseen ja syvemmälle menemiseen. Tämä edellyttää toteutusmekanismien jatkuvaa parantamista sekä formalististen, hajanaisten ja vastuuta välttelevien toimintatapojen perusteellista poistamista.
Jotta "käytännön tulosten käyttäminen mittarina" -periaatetta voidaan todella toteuttaa, on ensin tarpeen jatkaa toimintasuunnitelmien kehittämisen sisällön parantamista "kuuden selkeän periaatteen" (selkeä henkilö, selkeä tehtävä, selkeä aika, selkeä vastuu, selkeä tuote, selkeä valtuudet) mukaisesti; samalla varmistaen "todellisen työn, todellisen edistymisen ja todellisen tehokkuuden" vaatimuksen. Tämä on johdon vaatimus ja myös kurinalaisuus sen varmistamiseksi, että jokaisella tehtävällä on vastuutaho ja erityiset arviointikriteerit.
Samalla on tarpeen kytkeä organisaation johtajan vastuu tehtävien toteuttamisen tuloksiin. Näin ollen organisaation johtajan on kannettava lopullinen vastuu toteutuksen tehokkuudesta. Myös virkamiesten arviointia on uudistettava edelleen sisällöllisesti työtehokkuuteen kytkeytyvällä tavalla.
Lisäksi politiikkaviestintää on uudistettava merkittävästi. Päätöslauselmat heräävät todella eloon vasta, kun ihmiset ymmärtävät ne oikein, sopivat niistä ja panevat ne aktiivisesti täytäntöön. Siksi on tarpeen siirtyä yksisuuntaisesta propagandasta lisääntyvään vuoropuheluun, selittämiseen ja kunkin sidosryhmän hyötyjen ja vastuiden selventämiseen täytäntöönpanoprosessissa.
Vielä tärkeämpää on, että ruohonjuuritason käytäntöjen on oltava päätöslauselman tehokkuuden koekenttä. Kaikki politiikat ja ohjeet ovat todella arvokkaita vain, jos ne pannaan tehokkaasti täytäntöön ruohonjuuritasolla, jossa ne ovat läheisesti sidoksissa ihmisten elämään ja liiketoimintaan. Hyvät mallit ja tehokkaat käytännöt tulisi koota yhteen ja toistaa. Kaikkiin ilmeneviin vaikeuksiin tai esteisiin on puututtava viipymättä.
Ymmärryksestä toimintaan ja toiminnasta konkreettisiin tuloksiin on johtajuuden ja johtamiskyvyn mittari uudella aikakaudella. Jokainen selkeiden mekanismien kautta toteutettu, konkreettisine vastuineen toteutettu ja käytännön tehokkuudella varmistettu päätöslauselma luo vankan pohjan Hanoin ja koko maan nopealle ja kestävälle kehitykselle.
Lähde: https://hanoimoi.vn/lay-thuc-tien-lam-thuoc-do-ket-qua-749171.html








Kommentti (0)