Erityisesti julkinen sektori, jonka usein nähdään jäävän jälkeen muutoksen vaatimuksista, on ollut luonnoksessa merkittävässä asemassa. Digitaalista transformaatiota koskevassa laissa on esitetty erityinen etenemissuunnitelma aidosti palvelukeskeisen digitaalisen hallinnon luomiseksi.
Luonnoksessa digitaalinen transformaatio tunnistetaan strategiseksi läpimurroksi, jossa kansalaiset ja yritykset ovat keskiössä, tämän prosessin kohteina ja liikkeellepanevina voimina. Luonnoksessa todetaan selvästi, että valtion virastot ovat vastuussa julkisten palvelujen kehittämisestä digitaalisessa ympäristössä kansalaisten ja yritysten tarpeiden ja kokemusten pohjalta. Luonnoksessa priorisoidaan sähköisiä transaktioita, helppoa saatavuutta, monikanavaista ja monilaitetukea sekä transaktioiden loppuun saattamiseen tarvittavien vaiheiden ja toimintojen minimoimista. Politiikkojen, ohjelmien, hankkeiden ja digitaalisten julkisten palvelujen on sisällettävä loppukäyttäjien osallistuminen (julkisen kuulemisen, verkkokyselyiden, testauksen ja riippumattoman arvioinnin kautta). Valtion virastot ovat vastuussa reaaliaikaisen käyttäjäpalautejärjestelmän ylläpitämisestä ja julkisten palvelujen laatua koskevien tietojen integroinnista jatkuvaa parantamista varten.
Luonnoksen 13 artiklassa määrätään myös, että kaikkien valtion virastojen toimintojen on priorisoitava suoritettavaksi digitaalisessa ympäristössä periaatteen "digitaalinen on oletusarvo, paperi on poikkeus" mukaisesti. Tämä varmistaa, että palvelut suunnitellaan ja toteutetaan alusta alkaen täysin digitaalisesti, mikä vähentää hallinnollista taakkaa ja lisää käsittelynopeutta. Lisäksi valtion virastojen on järjestettävä digitaalisen tiedon rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen turvallisuuden varmistamiseksi ja luotava vankka perusta julkisten palvelujen hallinnalle ja toiminnalle digitaalisessa ympäristössä.
Tämä mahdollistaa näyttöön perustuvan päätöksenteon, parantaa toiminnan tehokkuutta ja tarjoaa parempia julkisia palveluita. Valtion virastot ovat myös vastuussa datan julkistamisesta digitaalisen muutoksen tukemiseksi datalainsäädännön mukaisesti. Tämä periaate edistää läpinäkyvyyttä ja datan saatavuutta, jolloin kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoa tehdäkseen tietoon perustuvia päätöksiä ja osallistuakseen kehitysprosessiin…
Kattava ja edistyksellinen lainsäädäntökehys on avautumassa, mutta suurin kysymys on edelleen: Pystyvätkö virkamiehet, kansalaiset ja yritykset sopeutumaan riittävän nopeasti täyttääkseen ja toteuttaakseen lain odotukset? Ovatko virkamiehet valmiita hylkäämään vanhoja, paperityöhön ja manuaalisiin prosesseihin tottuneita työskentelytapojaan siirtyäkseen läpinäkyvämpään ja tehokkaampaan digitaaliseen työympäristöön?
Käänteisesti laki antaa kansalaisille uusia valtuuksia digitaalisessa ympäristössä, kuten oikeuden tietää ja puuttua heihin vaikuttavien tekoälyalgoritmien automatisoituihin päätöksiin. Mutta onko kansalaisilla digitaalinen kapasiteetti ymmärtää ja käyttää näitä oikeuksia, vai käyttävätkö he niitä vain passiivisesti? Liiketoiminnan näkökulmasta kontrolloitu testaus on loistava "portti" innovaatioille. Mutta onko yrityksillä, erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, rohkeutta astua tästä ovesta sisään, vai jäävätkö ne jumiin vanhoihin, sattumanvaraisiin liiketoimintatapoihin?
Olipa laki kuinka täydellinen tahansa, se jää vain paperille, jos siltä puuttuvat tarvittavat ja riittävät täytäntöönpanon edellytykset. Digitaalisen muutoksen lain tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi keskittyä kolmeen pääpilariin: investointeihin ihmisiin, digitaalisen luottamuksen rakentamiseen ja vahvistamiseen sekä rohkean kokeilun ja innovoinnin kulttuurin voimakkaaseen edistämiseen. Kontrolloitu testausmekanismi on konkretisoitava selkeillä ohjeilla ja virtaviivaistetuilla prosesseilla, jotta kannustetaan rohkeaa toimintaa ja lisätään uusien mallien onnistumisen mahdollisuuksia.
Lähde: https://www.sggp.org.vn/le-loi-cu-va-so-hoa-post810705.html








Kommentti (0)