
EU:n laajentuminen on strategia, jonka tavoitteena on vahvistaa blokin valtaa ja vaikutusvaltaa nykyisessä monimutkaisessa geopoliittisessa tilanteessa, mutta tämä matka ei tule olemaan kitkaton, sillä keskeisiä syitä ovat kehitystasojen erot, erilaiset näkökulmat ja ristiriitaiset intressit.
Montenegrossa hiljattain pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa keskusteltiin Länsi-Balkanin maiden liittymisprosessin nopeuttamisesta.
Kuusi ehdokasmaata – Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Montenegro – ovat kaikki pitkään pyrkineet EU-jäsenyyteen, mutta ne ovat parhaillaan viimeistelemässä unionin standardeja.
Montenegron katsotaan edistyneen merkittävästi yhdentymispolullaan. Saksa ja Ranska esittivät konferenssissa aloitteen Länsi-Balkanin maiden sekä Moldovan EU-jäsenyysneuvottelujen yksinkertaistamiseksi.
Länsimaiset tiedotusvälineet ovat verranneet EU:n uusien jäsenten hyväksymistä "haastavan Pandoran lippaan avaamiseen".
Asiantuntijat ovat jo pitkään varoittaneet EU:n laajentumisen unelman toteuttamiseen liittyvistä vaikeuksista ja mahdollisista riskeistä.
Todellisuudessa mitä enemmän jäseniä blokilla on, sitä vaikeammaksi yhteisen sävelen ja toiminnan löytäminen blokin sisällä tulee maiden välisten näkökulmien ja etujen erojen vuoksi.
Jäsenmäärän kasvattaminen voisi myös lisätä painetta EU:n budjetille, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden epätasainen talouskehitys .
Tämä on syventänyt erimielisyyksiä EU:n budjettiin osallistumisesta. Yksi esimerkki tästä vaikeudesta on Ukrainan tilanne.
Ukraina, vaikka se on pyrkinyt EU-jäsenyyteen jo vuosia ja saanut vahvaa poliittista tukea monilta EU-mailta, kamppailee edelleen uudistusten toteuttamisen, korruption torjunnan ja talouden hallinnan parantamisen kanssa täyttääkseen EU:n jäsenyysvaatimukset.
Myös Sinilippu-allianssi kohtaa huomattavaa painetta pyrkiessään ottamaan jäseneksi Ukrainan kaltaisen valtavan jälleenrakennustarpeen omaavan maan, varsinkin kun Ukrainan konflikti ei osoita päättymisen merkkejä.
EU:n sisällä on ollut sisäisiä erimielisyyksiä Kiovan liittymistavasta ja -ajasta. Unkarin vastustus on ollut merkittävä este Ukrainan EU:n "yhteiseen kotiin" tuomisen unelman toteutumiselle.
Unkari ilmoitti hiljattain aikomuksestaan luopua pitkäaikaisesta veto-oikeudestaan Ukrainaan, mikä on merkittävä askel eteenpäin Kiovan EU-jäsenyysprosessissa.
Monien haasteiden kohtaamisesta huolimatta on kiistatonta, että EU:n laajentuminen tekee blokista vaikutusvaltaisemman ja vahvemman kumppanin kansainvälisellä näyttämöllä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa vahvisti, että uusien jäsenten hyväksyminen ei ole pelkästään poliittinen tavoite, vaan myös Euroopan strateginen etu nykyisessä tilanteessa. Hän totesi, että tämä on investointi koko mantereen pitkän aikavälin rauhaan, vakauteen ja turvallisuuteen.
Asiantuntijat uskovat, että Ukrainan sota on muuttanut täysin EU:n näkemystä laajentumispolitiikastaan.
Ukrainan ehdokasaseman myöntäminen kesäkuussa 2022, vain kuukausia Ukrainan konfliktin puhkeamisen jälkeen, heijasteli EU:n laajentumisen geopoliittista kiireellisyyttä.
EU on myös juuri hyväksynyt päätöksen aloittaa neuvottelut matkapuhelinverkkojen roaming-maksujen poistamiseksi EU:n ja Länsi-Balkanin maiden välillä.
Tämä tarjoaa käytännön hyötyä Länsi-Balkanin ihmisille, koska he voivat soittaa puheluita, lähettää tekstiviestejä ja käyttää mobiilidataa matkustaessaan EU-maissa maksamatta ylimääräisiä roaming-maksuja.
EU-jäsenyyteen johtava tie tuo kuitenkin edelleen mukanaan monia haasteita, jotka pakottavat ehdokasmaat pyrkimään edistämään uudistuksia, mukaan lukien institutionaalisia uudistuksia, ja synkronoimaan ulkopolitiikkansa vähitellen EU:n yleisen suunnan kanssa.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa totesi, että uusien jäsenten hyväksymisprosessin nopeuttaminen ei tarkoita EU-jäsenyysprosessin ammatillisten standardien alentamista.
Lähde: https://nhandan.vn/mo-rong-eu-hanh-trinh-nhieu-thach-thuc-post967698.html









