Kulkien loputtomien ruovikkopeltojen läpi.
Lasten nauru kaikui taivaan alla.
Joen vesi virtaa ja laskee.
Kylän vene kantaa kansanlaulujen suloisia melodioita.
Havainnollistava kuva. |
Kurpitsa- ja luffaköynnöksiä aidan yli
Yhä vihreä siitä lähtien, kun pellot kylvettiin maatien varrelle.
Padon vieressä itkee sirkka.
Vedoten muistojen laajuuteen, tie kotiin venyy loputtomasti.
Kuuntele tuulen huminaa peltojen yli.
Siellä on tuoreen riisin tuoksu menneiltä ajoilta.
Talo vuotaa edelleen ja kastuu sateessa.
Äitini istui ompelemassa, lisäten ja poistaen tikkejä, sekä edestä että takaa.
Kotikaupunkini, paljain jaloin ja ruskeissa vaatteissa.
Harmaantuvat hiukset ja pellot ja puutarhat herättävät yhä hellyyttä.
Vaatimattomassa keittiössä leijuu vielä savun häivähdys.
Maaseudun henki viipyy vielä viimeistenkin kausittaisen tuoksunsa rippeiden kera...
Lähde: https://baobacgiang.vn/ngang-qua-mien-cu-postid420772.bbg








Kommentti (0)