Etniset vähemmistöt säilyttävät äidinkielensä.

Integraatiokehityksen myötä etniset ryhmät elävät yhdessä ja käyttävät yhteisiä kieliä. Monet pienemmät etniset ryhmät ovat "haluttomia" kommunikoimaan äidinkielellään. Perheissä: Isovanhemmat ja vanhemmat puhuvat harvoin omaa etnistä kieltään. Lapset käyvät koulua paitsi oppiakseen yhteisen kielen myös oppiakseen ainakin yhden vieraan kielen. Tämän seurauksena etnisten vähemmistöjen äidinkieli on vähitellen hiipumassa.

Koulussa etnisten vähemmistöryhmien lapset opiskelevat yhteisellä kielellä (vietnam) - Kuva otettu Thai Nguyenin etnisessä sisäoppilaitoksessa.

Äidinkielen käytölle sopivan ympäristön puute.

Käyn usein Lam Vi-, Than San- ja Nghinh Tuong -kuntien ylänkömarkkinoilla istumassa markkinakojuilla juoden maissiviiniä "metsäpoikien" kanssa ja kuuntelemassa heidän vilkkaita keskustelujaan bambunversojen keräämisestä ja purokalojen pyydystämisestä. Mielenkiintoisinta on kuulla pätkiä heidän keskusteluistaan, koska "metsäpojat" puhuvat toisilleen omalla etnisellä kielellään.

Mutta se oli monta vuotta sitten. Digitalisoidun markkinatalouden aikakaudella vuoristolaaksojen ihmiset voivat nyt ostaa tavaroita hiiren napsautuksella, ja rahtaajat toimittavat ne suoraan heidän ovelleen. Perinteinen tori ei kuitenkaan ole kadonnut. Se pitää edelleen kokouksiaan, ja vuosia sitten tapaamani "vuoristopojat" ovat nyt isovanhempia. Uusi "vuoristopoikien" sukupolvi on dynaamisempi; he puhuvat toisilleen vietnamia.

Herra Nong Dinh Long, tay-vähemmistöön kuuluva Khau Dieun kylästä Binh Yenin kunnasta, sanoi: "Yli 50 vuotta sitten me lapset emme uskaltaneet puhua etnistä kieltämme koulussa, koska pelkäsimme luokkatovereidemme pilkkaavan meitä. Kotona vanhimmat puhuivat kuitenkin edelleen toisilleen tay-kieltä, joten pystyimme oppimaan heiltä."

Katsellessamme vuoria, joilta puuttuvat suuret puut, paikallisten viljelmiä peltoja, joita paikalliset viljelevät koneilla fyysisen työn sijaan, ja leveitä, päällystettyjä teitä, jotka halkovat vuorenrinteitä, terveitä nuoria ihmisiä kuljetetaan teollisuusalueille. He ovat uusi sukupolvi, joka osaa tarttua tilaisuuksiin nousta köyhyydestä.

Dong Tamin kylästä Phu Luongin kunnasta kotoisin oleva mongien etniseen vähemmistöön kuuluva herra Duong Van Phong sanoi: "Useimmat työikäiset ihmiset käyvät töissä. Kommunikoinnin helpottamiseksi kaikkien on osattava puhua yhteistä kieltä. Kaukana työskennellessään ihmiset voivat puhua vain omaa etnistä kieltään soittaessaan kotiin sukulaisille."

Ympäristössä, jossa eri etnisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset elävät ja työskentelevät yhdessä, on luonnollista, että kaikki löytävät yhteisen sävelen ja kompromisseja. Oman etnisen kielen puhuminen voi tuntua sopimattomalta. Quan Chun kunnasta kotoisin oleva dao-etniseen vähemmistöön kuuluva käsityöläinen Trieu Van Tuan jakoi: "Puolueella ja valtiolla on monia etnisiä vähemmistöjä suosivia toimintalinjoja, mukaan lukien heidän kieltensä säilyttäminen, mutta kielet ovat yhä enemmän katoamassa. Tällä hetkellä hyvin harvat San Diun yhteisön nuoret osaavat puhua omaa etnistä kieltään."

Yhteiskunnassa etnisten vähemmistöjen lapset kommunikoivat yhteisellä kielellä; vasta kun he soittavat kotiin sukulaisille, heillä on mahdollisuus puhua äidinkieltään.

Olen tavannut monia etnisiin vähemmistöihin kuuluvia käsityöläisiä. He ovat ylpeitä siitä, että he puhuvat sujuvasti äidinkieltään, mutta syvällä sisimmässään he kantavat aina surua, koska heidän lapsensa ja lastenlapsensa kieltäytyvät oppimasta heidän äidinkieltään. Tämä johtuu siitä, että lapset ovat koulussa. Menestyäkseen opinnoissaan heidän on hallittava sujuvasti yhteiskieli ja opittava ainakin yksi vieras kieli.

Saatat myös pitää tästä

Odotuksia kokemustilan laajentamisesta teekulttuurin kautta nostetaan.VHO - Vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä järjestettävää Thai Nguyen International Tea Festivalia kehitetään keskittyen innovatiivisiin kokemuksiin yhdistämällä modernia teknologiaa teekulttuuriin paikallisen imagon edistämiseksi.

Äidinkieli etnisten vähemmistöjen keskuudessa on ajan myötä hiipumassa. Tämä on väistämätöntä, koska heidän lapsensa käyvät koulua ja oppivat yhteisellä kielellä (vietnam). Monet lapset eivät enää osaa puhua äidinkieltään.

Positiivisia merkkejä

Paalutalonsa kuistilla herra Chu Van Cam, nung-vähemmistöön kuuluva Dong Luongin kylästä Quang Sonin kunnasta, kokoontui lastenlastensa kanssa kuluneen kirjan ääreen. Kirja sisälsi vanhempien kirjoittamat tarinat alkuperästä, tavoista ja kulttuurin kauneudesta nung-kirjoitustekniikalla. Hän kertoi ylpeänä: "Aina kun minulla on vapaa-aikaa, opetan usein lastenlapsiani lukemaan aakkosten jokaisen kirjaimen. Kirjaimet ovat vaikeita oppia, mutta silloin autan heitä myös laajentamaan tietämystään ja kielitaitoaan."

Herra Chu Van Cam Dong Luongin kylästä Quang Sonin kunnasta opettaa lapsille Nung Nôm -kirjoitusta.

Kuinka ihanaa onkaan kuulla äitiemme tuudittavan meidät uneen vauvaiästä lähtien tuutulauluilla, lauluilla, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle esi-isiltämme. Näillä tuutulauluilla äidit opettavat lapsilleen kieltä, kommunikointikeinoja ja kansakunnan "kulttuurisen sielun" säilyttämistä.

Saavuttuamme Trai Caun kuntaan ja tiedustellessamme äidinkielen siirtymisestä etnisten vähemmistöjen keskuudessa, paikalliset muistuttivat meitä heti herra Trieu Van Thuanista, dao-etnisen vähemmistön jäsenestä…

Saapuessamme hänen kotiinsa näimme valkotaulun ja oppilaat harjoittelemassa ahkerasti dao-etnisen ryhmän nôm-kirjoitusta. Kysyttäessä, nauttivatko he äidinkielensä oppimisesta, oppilaat hymyilivät ujosti ja sanoivat: "Pidämme siitä, mutta esi-isiemme kirjoitus on vielä vaikeampi muistaa kuin standardikirjoitus." Herra Thuan kertoi, että viimeisten yhdeksän vuoden aikana noin 100 ihmistä on tullut hänen kotiinsa oppimaan dao nôm -kirjoitusta.

Positiivinen merkki on se, että alueilla, joilla monet samaan etniseen ryhmään kuuluvat ihmiset asuvat yhdessä, kuten Dao-kylissä Trai Caun, Quan Chun ja Phu Xuyenin kunnissa; Mong-kylissä Phu Luongin, Van Langin ja Than San kunnissa; ja San Diu-kylissä Tan Khanhin, Nam Hoan kunnissa ja Phuc Thuanin vaalipiirissä... vierailumme aikana monet ihmiset olivat taitavia "kaksikielisyydessä" – he käyttivät omaa etnistä kieltään ja vietnamin yhteiskieltä.

Tan Khanhin kunnan Da Bac -kylän johtaja Luc Thanh Lam kertoi meille: "Kylässä on yli 210 kotitaloutta, noin 1 000 ihmistä, joista 99 % on San Diu -etnisiä. Useimmat perheet puhuvat keskenään äidinkieltään, joten lapset osaavat kuunnella ja puhua... alkeellisemmalla tasolla."

Samaan aikaan Yen Trachin kunnassa sijaitsevan Khe Khoangin dao-vähemmistöön kuuluvan kylän asukas Trieu Trung Nguyen sanoi: "Kylän 74 taloudesta vain yksi asuu eri etniseen ryhmään (muong-kansaan kuuluvana). Siksi dao-kieli on kylän yleinen kieli."

Saatat myös pitää tästä

Markkinahinnat 4. kesäkuuta 2026Markkinahinnat 4. kesäkuuta 2026

Etnisten vähemmistöjen äidinkielen eroosion estämiseksi Thai Nguyenin maakunta on vuosien varrella kiinnittänyt paljon huomiota ja investoinut näiden yhteisöjen elämänlaadun parantamiseen, erityisesti heidän äidinkielensä säilyttämiseen.

Sisäasiainministeriö on kouluttanut satoja maakunnan virkamiehiä tay- ja mongikielillä. Kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriö on tehostanut toimiaan kulttuurimallien ja -esimerkkien rakentamiseksi etnisten vähemmistöjen keskuudessa; kulttuuri- ja taidekerhoja on perustettu, mikä on luonut hyvän ympäristön etnisille ryhmille kielten välittämiseen ja säilyttämiseen.

Vaikka he eivät ehkä vielä puhu paljon, on myönteinen merkki siitä, että yhä useammat etniset vähemmistöt osallistuvat äidinkielensä oppimiseen ja osoittavat tietoisuuttaan "etnisen ryhmänsä sielun" säilyttämisestä. Olen kuitenkin varma, ettei ole parempaa ympäristöä etnisten vähemmistöjen kielen säilyttämiseen ja ylläpitämiseen kuin perhe, klaani ja etninen yhteisö. Se on sekä perheen koti että jokaisen ihmisen ensimmäinen koulu.

Lähde: https://baothainguyen.vn/van-hoa/202507/nguoi-dan-toc-thieu-so-giu-gin-tieng-me-de-bb9230b/