Vuoden jälkeen molemmat näkökulmat näyttävät olevan päteviä. Monien virkamiesten lähtö on luonut tiettyjä aukkoja julkishallintoon. Käytäntö osoittaa kuitenkin myös, että juuri näiden aukkojen poistamisen prosessissa uusi järjestelmä vähitellen vakiintuu, nuori henkilöstö kypsyy ja moderni hallinto, joka keskittyy kansalaisten ja yritysten palvelemiseen, muotoutuu hitaasti.
Järjestelmä vakautuu vähitellen.
Kaikkien suurten uudistusten on käytävä läpi siirtymäkausi. Tämä organisaatiouudistus ei ole poikkeus. Hallinnollisten yksiköiden vähentäminen, paikallishallintojen uudelleenjärjestely ja henkilöstön virtaviivaistaminen ovat muuttaneet perusteellisesti monien virastojen ja yksiköiden henkilöstörakennetta. Tämän ohella varhaiseläkepolitiikan toteuttaminen on luonut monille virkamiehille mahdollisuuksia lähteä viroistaan ennakoivasti.
Johdon näkökulmasta tämä on välttämätön askel. Virtaviivaistetun organisaation on seulottava ja uudelleenjärjesteltävä työvoimaansa ja osoitettava henkilöstö tehtäviin, jotka vastaavat heidän taitojaan. Monia ei kuitenkaan huolestuta lähtevien työntekijöiden määrä, vaan heidän laatunsa.
Monilla paikkakunnilla huomattava määrä virkamiehiä, joilla on vuosien kokemus esimerkiksi maankäytön, rakentamisen, rahoituksen, oikeuden, väestörekisterinpidon sekä valitusten ja ilmiantojen käsittelyn aloilta, on samanaikaisesti jäänyt eläkkeelle. Nämä ovat henkilöitä, jotka käsittelivät suoraan monimutkaisia tapauksia, ymmärsivät syvällisesti paikallista aluetta, tunsivat lainsäädännön ja heillä oli kokemusta toimien koordinoinnista tehtäviensä suorittamisessa.
Näitä kokemuksia ei voida täysin siirtää muutamassa luovutuskerrassa. On olemassa tietoa, jota ei löydy tiedostoista, dokumenteista tai menettelyistä, vaan pikemminkin elämänkokemuksesta, ammatillisesta osaamisesta ja kyvystä käsitellä tilanteita, jotka ovat kertyneet vuosikymmenten työn aikana. Kun monet ihmiset jäävät eläkkeelle samaan aikaan, tällaiset aukot ovat väistämättömiä.
Samaan aikaan kaksitasoinen hallintomalli antaa ruohonjuuritasolle enemmän valtaa. Työmäärä kasvaa, mikä vaatii nopeampia ratkaisuja ja suurempaa vastuuta. Monien nuorten, äskettäin nimitettyjen tai siirrettyjen virkamiesten on välittömästi otettava vastuu uusista tehtävistä ja käsiteltävä monimutkaisia tapauksia, eikä heillä ole juurikaan aikaa perehtyä uuteen rooliin.
Joillakin alueilla työn edistyminen on ollut ajoittain hitaampaa, virastojen välinen koordinointi on ollut epäorganisoitua ja ruohonjuuritason virkamiehiin kohdistuva paine on kasvanut merkittävästi. Nämä vaikeudet ovat täysin todellisia ja ne on tunnustettava objektiivisesti.
Työvoiman virtaviivaistaminen ei ole koskaan tarkoittanut sen vähentämistä hinnalla millä hyvänsä. Uudistuksen tavoitteena on rakentaa parempi järjestelmä, ei vain vähentää valtion budjetista palkkaa saavien ihmisten määrää. Jos lähtevät eivät enää sovellu työtehtävien vaatimuksiin tai heidän tehtäviään ei enää tarvita, se on myönteinen tulos. Mutta jos julkiselta sektorilta vapaaehtoisesti lähtevät ovat asiantuntijoita, päteviä ja hyvämaineisia virkamiehiä, jotka hoitavat työtä suoraan ja tehokkaasti, tämä on asia, jota on harkittava.
Hyvää työntekijää ei voida kouluttaa muutamassa kuukaudessa. Hyvän lääkärin, suunnitteluasiantuntijan, talousjohtajan tai kokeneen oikeuslaitoksen virkamiehen saaminen vaatii vuosien opiskelua, harjoittelua ja käytännön kokemusta. Heidän suurin arvonsa ei ole heidän pätevyytensä tai asemansa, vaan kykynsä käsitellä vaikeita tilanteita ja odottamattomia ongelmia, joita ei voida käsitellä oppikirjoissa. Siksi tärkeää ei ole se, kuinka moni lähtee, vaan se, pystyykö järjestelmä pitämään ne, jotka ovat todella kyvykkäitä.
Hyvä uutinen on, että vuoden jälkeinen todellisuus osoittaa myös, ettei kuva ole pelkästään synkkä. Alkuvaikeuksien jälkeen uusi järjestelmä on vähitellen vakiintumassa. Hajauttaminen ja vallan delegointi selkeytyvät. Kunkin tason ja viraston vastuut määritellään tarkemmin. Työprosessit standardoidaan ja tietotekniikan soveltamista ja digitaalista transformaatiota edistetään, mikä osaltaan lyhentää monien hallinnollisten menettelyjen käsittelyaikoja.
Siirtymäkauden paineet loivat nuorten virkamiesten sukupolvelle mahdollisuuksia kypsyä nopeammin. Monet saivat tehtäviä aiemmin, heille annettiin enemmän valtaa ja myös enemmän vastuuta. Tässä ympäristössä monet nuoret virkamiehet ja virkamiehet osoittivat pätevyytensä, innovatiivisuutensa ja kykynsä sopeutua modernin hallinnon vaatimuksiin.
Voidaan sanoa, että tämä uudistus on luonut "sukupolvenvaihdoksen" työelämässä. Nuoret eivät ole enää vain seuraajia, vaan heistä on tulossa suoraan monia tärkeitä tehtäviä suorittava voima. Tämä on myönteinen merkki uudistuvasta virkamiehiskunnasta.
Uudistuksen onnistumista mitataan palvelun laadulla.
Yksi vuosi ei ole riittävä aika uudistuksen lopulliseen onnistumiseen, mutta se riittää vahvistamaan, että jokaisen uudistuksen on hyväksyttävä tietyt "siirtymäkustannukset". Tärkeää ei ole välttää kaikkia häiriöitä, vaan puuttua nopeasti puutteisiin, pitää kiinni pätevästä henkilöstöstä, tukea nuoria ja parantaa järjestelmän toimintamekanismeja.
Uudistuksen onnistumista ei mitata aikaisin eläkkeelle jäävien virkamiesten määrällä. Eikä sitä mitata supistettujen osastojen määrällä. Tärkeimmän mittarin on oltava palvelun laatu.
Uudistuksen todellinen onnistuminen piilee siinä, että kansalaiset saavat nopeampaa palvelua valtion virastoissa, yritykset voivat hoitaa asioita helpommin, jokainen virkamies on selvästi tietoinen palveluvelvollisuudestaan sen sijaan, että ajattelisi vain hallinnollisesti, ja hallintojärjestelmä toimii läpinäkyvämmin, ammattimaisemmin ja tehokkaammin.
Tämän saavuttamiseksi on kaksiportaisen hallintomallin jatkuvan parantamisen lisäksi tarpeen nopeuttaa virkojen löytämistä, rakentaa mekanismi virkamiesten arvioimiseksi työtulosten perusteella, toteuttaa politiikkaa, joka on riittävän vahvaa lahjakkaiden yksilöiden pitämiseksi palveluksessa, ja luoda ympäristö, jossa nuoret virkamiehet voivat kehittää kykyjään. Tämä ei ole vain välitön vaatimus, vaan myös edellytys nykyaikaisen julkishallinnon rakentamiselle pitkällä aikavälillä.
Usko edessä olevaan tiehen
Kulunutta vuotta tarkasteltaessa huoli monien virkamiesten ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä luomista eroista oli täysin perusteltua. Todellisuus kuitenkin osoittaa myös, että järjestelmä ei pysähdy näihin eroihin.
On huomionarvoista, että merkittävän mullistuksen jälkeen hallintojärjestelmä on vähitellen vakiintumassa, sopeutumassa ja toimimassa tehokkaammin. Alkuperäiset vaikeudet ovat muodostumassa hallintomallin innovaatioiden liikkeellepanevaksi voimaksi, työvoiman laadun parantamiseksi ja toimintamekanismien täydellistämiseksi.
Työtä on varmasti vielä paljon tehtävänä. Hallinnon uudistaminen ei ole koskaan tehtävä, joka voidaan saada valmiiksi yhdessä yössä. Mutta kun tavoitteet määritellään selkeästi, kun järjestelmä keskittyy yhä enemmän palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä, kun nuori henkilöstö kypsyy vähitellen käytännössä ja kun innovaatiohenki säilyy, meillä on kaikki syyt olla luottavaisia.
Uskomme virtaviivaiseen, ammattimaiseen, moderniin ja palveluhenkiseen hallintoon. Uskomme julkiseen palveluun, joka arvostaa lahjakkuutta, edistää nuorekasta energiaa ja innovoi jatkuvasti.
Ennen kaikkea uskomme, että tämänpäiväiset uudistukset luovat Vietnamille ratkaisevan tärkeän perustan nykyaikaisen kansallisen hallintojärjestelmän rakentamiselle, luovat vauhtia ihmisten ja yritysten kehitykselle sekä maalle, joka voi edetä tasaisesti matkallaan kohti uuden aikakauden pyrkimyksiään.
Lähde: https://congluan.vn/nhin-lai-mot-nam-cai-cach-bo-may-post351165.html
