Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) kohdistuu painetta jännitteiden lieventämiseksi ennen Turkissa 7.–8. heinäkuuta pidettävää huippukokoustaan. Yhdysvaltojen lisätessä painetta eurooppalaisiin liittolaisiinsa ottaa enemmän vastuuta turvallisuusasioista, puolustusmenojen kasvattamisen odotetaan olevan huippukokouksen keskeinen painopiste.
Puolustusmenot ovat yksi Naton sotilasliittouman sisäisiä erimielisyyksiä aiheuttavista ongelmista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti kehottanut eurooppalaisia liittolaisia lisäämään puolustusmenoja ja jakamaan enemmän turvallisuustaakkaa. Yhdysvaltain johtaja haluaa liittolaisten täyttävän sitoumuksensa lisätä puolustusmenoja merkittävästi ja pyrkivän osoittamaan 5 prosenttia bruttokansantuotteestaan (BKT) puolustusmenoihin. Varoittaen, että Washington saattaa muuttaa Nato-sitoumustaan, jos liittolaiset eivät kiihdytä puolustuskykyjensä vahvistamista, Pentagon ilmoitti tekevänsä kattavan selvityksen Yhdysvaltojen sotilaallisesta läsnäolosta Euroopassa seuraavan kuuden kuukauden aikana. Selvityksen tavoitteena on varmistaa, että Nato siirtyy kohti sitä, että Euroopan maat ottavat johtavan roolin ja ensisijaisen vastuun mantereen turvallisuudesta ja puolustuksesta.
Transatlanttisen liittouman sisäinen kuilu syvenee. Yhdysvaltojen painostuksen lisäksi Eurooppaan puolustusmenojen lisäämiseksi ja autonomian parantamiseksi Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten väliset suhteet ovat olleet kireät sen jälkeen, kun Euroopan hallitukset kieltäytyivät liittymästä Washingtonin ja Israelin joukkoihin konfliktissa Iranin kanssa. Pentagonin osittaisen joukkojen vetäytymisen jälkeen Euroopasta Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti liittolaisille, että Washington mukauttaisi Naton joukkomalliin osallistumisensa määrää – mekanismiin, joka kokoaa yhteen joukkoja, jotka voidaan mobilisoida kriisin tai konfliktin sattuessa. Tämän mukaisesti Yhdysvallat tarkastelee Naton toimintakustannuksiin osoittamaansa osuutta, jonka arvioidaan olevan noin 790 miljoonaa dollaria vuonna 2026, liittolaistensa sitoutumisen tason perusteella. Maat, jotka eivät kiireellisesti lisää puolustusmenojaan, saattavat joutua vähentämään Yhdysvaltojen osuutta.
Yhdysvaltojen tiukka kanta on lisännyt Euroopassa huolta Washingtonin pitkäaikaisesta sitoutumisesta maanosan turvallisuuteen. Washington päätti osittain vähentää Natolle toimittamiaan sotilaskalustoja, mukaan lukien joitakin F-16- ja F-15-hävittäjiä, tankkauskoneita, tiedustelukoneita, pommikoneita, droneja ja joitakin merivoimien resursseja. Naton pääsihteeri Mark Rutte myönsi, että Yhdysvallat mukauttaa maailmanlaajuista sotilasresurssiensa kohdentamista, mutta korosti, ettei tämä tarkoita, että Washington luopuisi velvollisuudestaan puolustaa liittolaisiaan.
Kompensoidakseen Yhdysvaltojen asteittaista roolin pienenemistä joillakin liittokunnan sotilaallisten voimavarojen alueilla Washington odottaa eurooppalaisten ja kanadalaisten liittolaistensa lisäävän nopeasti panostuksiaan lähitulevaisuudessa, erityisesti miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten (UAV) sekä laivaston alusten aloilla. Itse asiassa Euroopan maat ja Kanada ovat jo lisänneet puolustusmenojaan yli 90 miljardilla dollarilla vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna, mikä vastaa lähes 20 prosentin kasvua.
Turkissa järjestettävässä tulevassa huippukokouksessa, johon osallistuu 32 Naton jäsenvaltiota, pyritään voimakkaasti edistämään puolustusresurssien turvaamista ja liiton turvallisuusprioriteettien toteuttamista. Tätä pidetään Naton historian tärkeimpänä kokouksena, sillä siinä käsitellään sotilasliiton sisällä selvennystä ja mukauttamista vaativia kysymyksiä ja tarjotaan jäsenvaltioille mahdollisuus osoittaa päättäväisyytensä ja valmiutensa puolustusasioissa.
Nato-liittolaisten odotetaan esittelevän huippukokouksessa konkreettisia suunnitelmia puolustusmenojen tavoitteen saavuttamiseksi, joka vastaa 5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä, josta 3,5 prosenttia kohdennetaan ydinpuolustusmenoihin. Eurooppalaiset liittolaiset ja Kanada ovat tällä hetkellä matkalla kohti puolustusmenojen lähentämistä Yhdysvaltojen tasolle. Vaikka joillakin Euroopan mailla saattaa olla kotimaisia taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat puolustusmenojen lisäämisen viivästymiseen, useat Naton jäsenet, kuten Puola ja Baltian maat, ovat asettaneet tavoitteeksi nostaa menot 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta muutaman seuraavan vuoden aikana. Juuri ennen Naton huippukokousta Tšekin hallitus antoi valtuuskunnalleen tehtäväksi vahvistaa sitoutumisensa puolustusmenojen nostamiseen 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Liittolaisten kanssa vallitsevista erimielisyyksistä huolimatta Yhdysvallat säilyttää asemansa Naton keskeisenä jäsenenä ja väittää, että liittouma tarvitsee ratkaisevia muutoksia. Samaan aikaan Yhdysvaltojen painostuksen alla eurooppalaisten liittolaisten on osoitettava täyttävänsä sitoumuksensa puolustusmenojen lisäämisestä ja jakavansa vastuuta parantaakseen kykyään vastata turvallisuushaasteisiin transatlanttisen sotilasliiton strategiseksi hyödyksi.
Lähde: https://nhandan.vn/phep-thu-cho-quan-he-dong-minh-post972612.html
