Kevätmarkkinat

Olen nyt vanha – jalkani eivät ole enää yhtä ketterät, näköni ei ole enää yhtä terävä kuin ennen. Silti joka kevät sydämeni tuntee edelleen kaipausta ja jännitystä. Noilla vuorilla ja metsissä kevät saapuu yhtä lempeästi kuin pilvi, yhtä kirkkaana kuin aamukastepisara, yhtä pehmeänä kuin kallioiden välistä virtaavan puron ääni. Ja kirkkaan taivaan ja maan keskelle ylämaan tori ilmestyy uudelleen, vilkkaana mutta rauhallisena, yksinkertaisena mutta täynnä inhimillistä lämpöä.

Varhainen aamu. Pilvet peittävät vielä vuorenrinteitä ja usva takertuu puihin. Koko kylä näyttää heräävän kevään saapuessa. Kukkojen kiekeä kaikuu kaukaa sekoittuen kevätmarkkinoille suuntaavien ihmisten huutoihin. Ihmisryhmät virtaavat torille, heidän kirkkaanväriset vaatteensa kuin kevään perhoset. Hopeisen usvan peittämä mutkitteleva tie kantaa vilkkaiden askelten jälkiä – askelten, jotka etsivät iloa ja jälleennäkemistä päivien kovan työn jälkeen pellolla.

Ylämaan markkinat eivät ole vain osto- ja myyntipaikka, vaan maaseudun hengen ja identiteetin kokoontumispaikka. Hmong-, dao-, tay- ja nung-kansa tuovat markkinoille sekä tuotteitaan että sydämellisiä tunteitaan. Metsähunajakorit, brokadikorit, tuoksuvan maissiviinin korit... kaikki sulautuvat yhteen kuin kevään väri- ja tuoksumaalaus. Elämä täällä on hidasta ja rauhallista – yhtä hidasta kuin vuorenhuippujen yllä ajelehtivat pilvet, yhtä hidasta kuin hmong-huilun pitkä, viipyilevä ääni tuulessa.

Valtavuuden keskellä kohoaa hmong-huilun ääni, lempeä ja sydämellinen, ikään kuin kertoen vuorten ja pilvien rakkaustarinan. Nuori mies seisoo persikkapuun vieressä, hänen huulensa koskettavat huilua, hänen silmänsä loistavat ihailusta. Hmong-tyttö, hänen kukkakuvioinen mekkonsa liehuu kevyesti, hänen hymynsä pehmeä ja ujo kuin kevään auringonpaiste. Sumuisessa usvassa huilun ääni yhdistää sieluja, ja koko maa ja taivas näyttävät kumartuvan kuuntelemaan.

Saatat myös pitää tästä

Kenraali Do Xuan Tung tarkasti ja arvioi tilannetta Phu Quocin erityissotilaskomennossa ja prikaati 950:ssä.Kesäkuun 4. päivän iltapäivällä yleisen poliittisen osaston tarkastusryhmä nro 3, jota johti puolueen keskuskomitean jäsen ja yleisen poliittisen osaston varajohtaja, kenraaliluutnantti Do Xuan Tung, suoritti tarkastuksen puolueen työstä, poliittisesta työstä ja joistakin sotilastoiminnoista vuoden 2026 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Phu Quocin erityisalueen sotilaskomennossa (An Giangin maakunta) ja prikaati 950:ssä (sotilasalue 9).

Torin nurkassa kiehuu padallinen thang co -pataa (perinteistä pataa), jonka höyry sekoittuu hevosenlihan, dổi-siementen ja mắc khénin (eräänlainen mauste) tuoksuun. Vanhat ja nuoret istuvat yhdessä, heidän naurunsa kaikuu, kulhojen kilinä sekoittuu maissiviinin pistävään tuoksuun. Siellä ihmiset etsivät paitsi ruoan herkullista makua, myös inhimillisen yhteyden lämpöä, sydämellistä sidettä kuin lepattava tuli kylmillä ylängöillä.

Kävellessäni torin läpi pysähdyin auringossa kuivuvien brokadikankaiden viereen. Värit olivat tulipunainen, vuorenvihreä ja kirkkaankeltainen. Naisten taitavat kädet olivat valaneet uskoa, rakkautta ja kärsivällisyyttä jokaiseen pistoon. Jokainen kangaspala kertoi tarinan kylästä, rakkaista, yksinkertaisesta mutta kestävästä elämästä vuoristoalueella.

Keskipäivään mennessä markkinat näyttivät heräävän eloon. Nauru ja puheensorina kaikuivat laaksossa, sekoittuen huilujen ja pillien ääniin, jotka enteilivät kevään saapumista. Lapset leikkivät puron varrella ja nuoret miehet ja naiset vaihtoivat epäröiviä katseita. Ostajat, myyjät ja jopa sivustakatsojat – kaikki tunsivat outoa iloa. Ylämaan kevätpäivän lämmössä kaikki elämän huolet näyttivät sulavan pois, jättäen jälkeensä vain hymyjä, maissiviinin tuoksun ja yksinkertaisen mutta täydellisen onnen.

Ilta laskeutui. Sumu laskeutui vuorenrinteille. Utuinen sininen savu leijaili kaukaisuudessa laakson katoilla. Tori hälveni vähitellen, huilun ääni vaimeni kaukaisuuteen, kaikuen vain heikosti iltausvassa. Seisoin hiljaa katsellen hahmojen katoavan pienen rinteen taakse. Hellävarainen nostalgian tunne nousi sydämeeni.

Vaikka vuodet kuluisivat, vaikka hiukseni olisivat harmaantuneet, ylängön kevätmarkkinat ovat edelleen paikka, jonne kaipaan palata – siellä bambuhuilun ääni on vuorten sielu, thang co -muhennos (paikallinen muhennos) on ihmisten sielu ja elämän tahti pysyy hitaana ja rauhallisena, kuin muinainen laulu, joka yhä kaikuu pilvien keskellä.

Saatat myös pitää tästä

Thuanin kunnan viranomaiset työskentelevät ihmisten rinnalla digitaalisen muutoksen prosessissa.Kattavan valikoiman ratkaisuja, kuten tiedotuskampanjoita ja koulutusta suoraan tukeen, avulla My Thuanin kunta (An Giangin maakunta) tuo vähitellen verkkopohjaiset julkiset palvelut lähemmäs asukkaitaan, parantaen siten hallinnon uudistuksen tehokkuutta ja edistäen digitaalista muutosta ruohonjuuritasolla.

Baotuyenquang.com.vn:n mukaan

Lähde: https://baoangiang.com.vn/phien-cho-ngay-xuan-a476906.html