Opetus- ja koulutusministeriö on julkistanut vuoden 2026 lukion päättötutkinnon pistejakauman. Tämä selventää paljon tietoa, joka liittyy koekysymysten asianmukaisuuteen, lukioiden opetuksen ja oppimisen laatuun, opettajien ja oppilaiden sopeutumiseen koulutusuudistusprosessissa sekä monien koulutustavoitteiden arviointiin. Pisteiden jakauman myötä lukion päättötutkinnon tulokset heijastuvat myös tieteellisen, objektiivisen ja vertailukelpoisen tietojärjestelmän kautta, eivätkä ne ole enää subjektiivisia arviointeja.
Tämän vuoden pistejakauman huomattavin piirre on selkeämpi eriytyminen useimpien aineiden välillä. Pisteryhmien välinen kuilu on kasvanut ja "korkeiden pisteiden tulva" -ilmiö on merkittävästi vähentynyt, mikä osoittaa, että koekysymykset toimivat paremmin opiskelijoiden kykyjen eriyttämisessä.
Sen lisäksi, että koekysymykset on jäsennelty vuoden 2018 yleissivistävän koulutuksen ohjelman osaamisperusteisen kehittämisen suuntautumisen mukaisesti, pistejakauma toimii perustana sille, että testaus- ja arviointiuudistusprosessi osoittautuu vähitellen tehokkaaksi; opettajat ja oppilaat sopeutuvat uusiin arviointivaatimuksiin. Opetussuunnitelman uudistuksen, opetusmenetelmien sekä testaus- ja arviointimenetelmien synkronointi vahvistetaan vähitellen.
Pisteiden jakauma kuitenkin korostaa myös asioita, jotka vaativat jatkuvaa huomiota, sillä keskimääräistä alhaisempien pisteiden osuus joissakin aineissa on edelleen melko korkea, erityisesti STEM-aineissa ja englannissa. Tämä antaa merkkejä opetuksen, testauksen ja arvioinnin lisämuutoksista tulevaisuudessa.
Koulutusprosessissa testausta ja arviointia pidetään aina erityisen tärkeänä vaiheena; ne eivät ainoastaan heijasta oppilaiden kykyjä ja anna arvosanoja, vaan ne myös antavat palautetta opettajille opetusmenetelmien mukauttamiseksi ja samalla motivoivat oppilaita parantamaan taitojaan ja tietojaan. Arviointitulokset vaikuttavat voimakkaasti opettajien opetustoimintaan, oppilaiden oppimiseen, koulun johtamiseen ja valtion virastojen suunnitteluun.
Vuoden 2026 pistejakauma osoittaa myönteisiä merkkejä muutoksesta; samalla se korostaa myös tarvetta jatkaa opetuksen ja arvioinnin innovatiivisuuden parantamista varmistaen johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden oppijoiden ominaisuuksien ja osaamisen kehittämisen suunnassa.
Opetustoiminnan tulisi jatkossakin keskittyä järjestämään oppilaille tilaisuuksia tutkia , kokea, ajatella ja soveltaa tietojaan; painopisteen tulisi siirtyä "mitä oppia" -keskeisyydestä "mitä tehdä oppimallaan" ja "mitä he voivat tehdä oppimallaan". Kun osaamisen kehittämisen tavoitteesta tulee keskeinen, jokaisen oppitunnin tulisi luoda oppilaille tilaisuuksia analysoida, kritisoida, tehdä yhteistyötä ja ratkaista tosielämän ongelmia sen sijaan, että vain toistettaisiin tietoa oppikirjoista.
Arvioinnin ja evaluoinnin on jatkuvasti innovoitava painottaen prosessipohjaista arviointia, monipuolistaen ja mukauttaen arviointimenetelmiä joustavasti ominaisuuksien ja osaamisen kehittämiseksi sekä rakentaen kysymysjärjestelmän, joka stimuloi opiskelijoiden luovuutta ja soveltamista...; kaikki oppijan edistymisen edistämiseksi.
Koulutusministerin sijainen Pham Ngoc Thuong korosti kerran, että tentti ei ole prosessin loppu. Mikä tärkeintä, tenttitulosten ja pistemäärän jakautumisen kautta voimme arvioida monia koulutuksen tavoitteita ja auttaa siten opetus- ja koulutusministeriötä mukauttamaan ja kehittämään asianmukaisia toimintaperiaatteita. Kun dataa käytetään positiivisten muutosten luomiseen pelkkien tulosten heijastamisen sijaan, jokainen tentti on askel kohti koulutuksen laadun asteittaista parantamista.
Lähde: https://giaoducthoidai.vn/pho-diem-va-thong-diep-tu-doi-moi-post783663.html
