Turkin suhteet

[mainos_1]

Reuters raportoi eilen 30. toukokuuta, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin toistetun 29. toukokuuta käymässään puhelussa Turkin halun ostaa F-16-hävittäjiä Yhdysvalloilta. Vastauksena Biden sanoi, että Washington haluaa Ankaran luopuvan vastustuksestaan Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Keskustelu käytiin, kun presidentti Biden soitti onnitellakseen presidentti Erdoğania hänen uudelleenvalinnastaan kolmannelle viisivuotiskaudelle 28. toukokuuta pidettyjen vaalien jälkeen.

Onko se antamista ja ottamista?

Reutersin mukaan Yhdysvaltain hallitus on toistuvasti kiistänyt väitteet, joiden mukaan F-16-hävittäjien myyntiä olisi lykätty, jotta Turkki olisi hyväksynyt Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyshakemukset. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu kuitenkin väitti tammikuussa, että Yhdysvallat oli tehnyt selväksi, että Yhdysvaltain kongressi arvioisi Nato-jäsenyyshakemusten hyväksynnän myönteisesti.

Quan hệ Thổ Nhĩ Kỳ - phương Tây sắp tới sẽ ra sao? - Ảnh 1. — Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden Naton huippukokouksessa Espanjassa 29. kesäkuuta 2022.

Türkiye toivoi Yhdysvaltojen hyväksyvän 20 miljardin dollarin paketin F-16-hävittäjistä ja varaosista, mutta sopimus pysähtyi Yhdysvaltain kongressin vastustuksen vuoksi Ankaran kieltäytymiselle antaa vihreää valoa sen Nato-laajentumissuunnitelmille. Kongressi hyväksyi pienemmän 259 miljoonan dollarin paketin, joka sisälsi Turkin F-16-laivaston avioniikkaohjelmistojen päivitykset muutamaa päivää sen jälkeen, kun Ankara hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen.

Ruotsi ja Suomi hakivat Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022, lähes kolme kuukautta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotilasoperaationsa Ukrainassa. Turkki hyväksyi Suomen Nato-hakemuksen maaliskuun lopulla, mutta vastusti edelleen Ruotsia väittäen, että Tukholma suojeli Ankaran terroristeiksi pitämien ryhmien jäseniä.

Saatat myös pitää tästä

Yhdysvallat lisää työkalujaan käsitellä korkean tason liittovaltion virkamiehiä, jotka eivät suorita tehtäviään.Valkoinen talo vaatii, että uudelleenluokittelu ei muuta näiden virkojen luonnetta ja että oikeudenmukaiset, kilpailukykyiset ja puolueettomat rekrytointiprosessit pysyvät voimassa.

Uudelleen valittu Turkin presidentti Erdoğan vaatii yhtenäisyyttä ja toimia inflaation torjumiseksi.

Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys heinäkuun puolivälissä, kun liitto pitää huippukokouksensa Liettuassa, on yksi Washingtonin prioriteeteista. Siksi tarkkailijat uskovat, että presidentti Erdoğanin ensimmäinen testi Turkin ja lännen suhteissa hänen uudelleenvalintansa jälkeen tapahtuu tulevassa Nato-huippukokouksessa. The Guardianin mukaan presidentti Erdoğania pyydetään huippukokouksessa poistamaan Turkin veto Ruotsin Nato-jäsenyydelle.

Suhde seuraavien 5 vuoden aikana

Vaikka Yhdysvallat ja Eurooppa saattavat hakea Turkin tukea joissakin asioissa, kuten Ruotsin Nato-jäsenyydessä, tarkkailijat uskovat, että suhteet pysyvät vaikeina muilla aloilla, kuten Turkin liittymisessä Euroopan unioniin (EU). AP:n mukaan neuvottelut EU-jäsenyydestä ovat pysähtyneet Turkin demokratian heikkenemisen vuoksi presidentti Erdoğanin johdolla.

Presidentti Erdoğanin johdolla Turkki on vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan Lähi-idässä ja vakiinnuttanut suhteitaan Venäjään. Euronewsin mukaan hän on kuitenkin tehnyt diplomaattisen "tasapainottelutoimen" Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin puhkeamisen jälkeen vastustamalla länsimaiden Venäjä-pakotteita ja lähettämällä drooneja Kiovaan.

Miksi Turkki ei ole lähettänyt S-400-ohjuksia Ukrainaan, kuten Yhdysvallat halusi?

Tarkkailijoiden mielestä presidentti Erdoğan ei halua katkaista kokonaan suhteitaan länteen, vaan haluaa mieluummin tehdä asiat omalla tavallaan ja että hän jatkaa kiistanalaista suhdetta länteen. Turkin riippumaton taloustieteilijä Arda Tunca kommentoi: "Turkki on irtautumassa lännestä, ja vaikka se on hengessä Naton jäsen, Turkki ei ole enää osa Natoa."

Saatat myös pitää tästä

Valko-Venäjän puolustusministeri sanoo, että Eurooppa valmistautuu konfliktiin Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.TPO - Valko-Venäjän puolustusministeri Viktor Khrenin totesi Moskovassa äskettäisessä kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestön (CSTO) puolustusministerien neuvoston kokouksessa, että Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistuvan konfliktin riski on tällä hetkellä erittäin korkea ja että se voi kärjistyä maailmanlaajuiseksi sodaksi, venäläinen uutislähde News.ru kertoi tänä aamuna 4. kesäkuuta.

Samaan aikaan Chatham House -tutkimusorganisaation (Iso-Britannia) asiantuntija Galip Dalay kommentoi: "Presidentti Erdoğanin seuraavat viisi vuotta tarkoittavat lisää geopoliittista tasapainottelua Venäjän ja lännen välillä. Turkki ja länsi tekevät yhteistyötä aina kun se sopii Turkin etuihin, ja tämä pirstaloi kahdenvälisiä suhteita."

Putin puhui Erdoğanin kanssa puhelimitse.

TASS-uutistoimisto raportoi eilen Kremlin lausuntoon viitaten, että Venäjän presidentti Vladimir Putin korosti 29. toukokuuta käymässään puhelinkeskustelussa "presidentti Erdoğanin valtavaa panosta Venäjän ja Turkin suhteiden kehittämiseen rakentavalla ja molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla". Johtajat totesivat myös, että "Turkin kansan tuki johtajalleen avaa uusia mahdollisuuksia laajentaa käytännön kahdenvälistä yhteistyötä eri aloilla".

[mainos_2]
Lähdelinkki