Vietnamin kansalliskokous

Việt Nam•09/08/2023

Ensimmäisten yleisten vaalien voitto 6. tammikuuta 1946 merkitsi Vietnamin kansalliskokouksen syntymää. Kansalliskokous on demokraattinen instituutio ja kansan oikeusvaltion kulmakivi, jota kansa rakentaa ja jota kansa käyttää kansaa varten. Ensimmäistä kertaa maamme historiassa kaikki 18 vuotta täyttäneet kansalaiset osallistuivat yleisiin vaaleihin, joissa valittiin Vietnamin demokraattisen tasavallan kansalliskokous, nykyinen Vietnamin sosialistisen tasavallan kansalliskokous.

Kansalliskokous on kansan korkein edustuselin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan korkein valtiovallan elin. Kansalliskokouksella on kolme päätehtävää: (1) lainsäädäntö; (2) maan tärkeiden kysymysten päättäminen; (3) valtion toiminnan ylin valvonta.

Vietnamin kansalliskokouksen erityiset tehtävät ja valtuudet on määritelty Vietnamin perustuslaissa, mukaan lukien: (1) Perustuslain laatiminen ja muuttaminen; lakien laatiminen ja muuttaminen; (2) Perustuslain, lakien ja kansalliskokouksen päätöslauselmien noudattamisen ylin valvonta; presidentin, kansalliskokouksen pysyvän komitean, hallituksen, korkeimman kansanoikeuden, korkeimman kansansyyttäjän, kansallisen vaalilautakunnan, valtion tilintarkastusviraston ja muiden kansalliskokouksen perustamien virastojen työraporttien tarkastelu; (3) Maan sosioekonomisen kehityksen tavoitteista, päämääristä, toimintalinjoista ja perustehtävistä päättäminen; (4) Kansallisen talouden ja valuutan perusperiaatteista päättäminen; verojen määrääminen, muuttaminen tai poistaminen; tulojen ja menojen jakamisesta keskus- ja paikallisbudjettien välillä päättäminen; valtionvelan, julkisen velan ja valtionvelan turvallisista rajoista päättäminen; (4) Valtion budjettiarvioista ja keskusbudjetin määrärahoista päättäminen, valtion budjetin lopullisen tilinpäätöksen hyväksyminen; (5) Valtion etnisestä ja uskonnollisesta politiikasta päättäminen; (6) Kansalliskokouksen, presidentin, hallituksen, kansantuomioistuinten, kansansyyttäjänviraston, kansallisen vaalineuvoston, valtion tilintarkastusviraston, paikallishallintojen ja muiden kansalliskokouksen perustamien virastojen organisaation ja toiminnan säänteleminen; (7) Presidentin, varapresidentin, kansalliskokouksen puheenjohtajan, kansalliskokouksen varapuhemiehen, kansalliskokouksen pysyvän komitean jäsenten, kansallisen etnisen neuvoston puheenjohtajan, kansalliskokouksen valiokuntien puheenjohtajien, pääministerin, korkeimman kansantuomioistuimen puheenjohtajan, korkeimman kansansyyttäjänviraston ylisyyttäjän, kansallisen vaalineuvoston puheenjohtajan, valtion yleisen tilintarkastajan ja muiden kansalliskokouksen perustamien virastojen johtajien valitseminen, erottaminen ja erottaminen; varapääministerien, ministerien ja muiden hallituksen jäsenten sekä korkeimman kansantuomioistuimen tuomareiden nimittämistä, erottamista ja erottamista koskevien ehdotusten hyväksyminen; Kansallisen puolustus- ja turvallisuusneuvoston ja kansallisen vaalineuvoston jäsenluettelon hyväksyminen. Tullessaan valituiksi presidentin, kansalliskokouksen puheenjohtajan, pääministerin ja korkeimman kansantuomioistuimen puheenjohtajan on vannottava uskollisuudenvala isänmaalle, kansalle ja perustuslaille; (8) äänestettävä luottamuslause kansalliskokouksen valitsemille tai hyväksymille viroille; (9) päätettävä ministeriöiden ja hallituksen ministeritason virastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta; perustettava, lakkautettava, yhdistettävä, jaettava ja muutettava maakuntien, keskushallinnoitujen kaupunkien ja erityisten hallinnollis-taloudellisten yksiköiden hallinnollisia rajoja; perustettava ja lakkautettava muita virastoja perustuslain ja lakien mukaisesti; (10) kumottava presidentin, kansalliskokouksen pysyvän komitean, hallituksen, pääministerin, korkeimman kansantuomioistuimen ja korkeimman kansansyyttäjän asiakirjat, jotka ovat ristiriidassa perustuslain, lakien ja kansalliskokouksen päätöslauselmien kanssa; (11) päätettävä yleisestä armahduksesta; (12) säänneltävä kansan asevoimien arvoja ja tutkintoja, diplomaattisia arvoja ja tutkintoja sekä muita valtion arvoja ja tutkintoja; säänneltävä valtion mitaleja, kunniamerkkejä ja kunnianimiä; (13) Päättää sodan ja rauhan kysymyksistä; säännellä hätätilanteita ja muita erityistoimenpiteitä maanpuolustuksen ja turvallisuuden varmistamiseksi; (14) Päättää ulkopolitiikan perusteista; hyväksyä sotaa, rauhaa, kansallista itsemääräämisoikeutta, Vietnamin sosialistisen tasavallan jäsenyyttä tärkeissä kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ihmisoikeuksia, kansalaisten perusoikeuksia ja -velvollisuuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia sekä muita lakien ja kansalliskokouksen päätöslauselmien vastaisia kansainvälisiä sopimuksia, päättää niiden liittymisestä tai irtisanomisesta; (15) Päättää kansanäänestyksistä.

Vietnamin kansalliskokous toimii konferenssiperiaatteella ja tekee päätökset enemmistöäänestyksellä. Kansalliskokouksen tehokkuuden takaavat sen istuntojen tehokkuus, pysyvän komitean, kansallisneuvoston, kansalliskokouksen valiokuntien, kansalliskokouksen valtuuskuntien, kansalliskokouksen edustajien toiminta sekä sen tehokas yhteistyö presidentin, hallituksen, korkeimman kansanoikeuden, korkeimman kansansyyttäjän, Vietnamin isänmaan rintaman keskuskomitean sekä muiden virastojen ja järjestöjen kanssa. Kunkin kansalliskokouksen toimikausi on viisi vuotta, kyseisen kansalliskokouksen ensimmäisen istunnon avaamisesta seuraavan kansalliskokouksen ensimmäisen istunnon avaamiseen. Uusi kansalliskokous on valittava kuusikymmentä päivää ennen toimikautensa päättymistä. Poikkeustapauksissa, jos vähintään kaksi kolmasosaa kansalliskokouksen edustajien kokonaismäärästä äänestää puolesta, kansalliskokous voi pysyvän komitean pyynnöstä päättää lyhentää tai pidentää toimikauttaan. Kansalliskokouksen toimikautta ei voida pidentää yli 12 kuukaudeksi, paitsi sotatilanteissa. Yleensä Vietnamin kansalliskokous pitää kaksi varsinaista istuntoa vuodessa pysyvän komitean kutsumana. Pysyvä komitea voi kuitenkin kutsua koolle ylimääräisiä istuntoja omasta harkinnastaan tai presidentin, pääministerin tai vähintään kolmanneksen kansalliskokouksen edustajien pyynnöstä. Kansalliskokouksen istunnot ovat julkisia, ja jotkut istunnot televisioidaan ja lähetetään suorana lähetyksenä. Valtion virastojen, yhteiskunnallisten järjestöjen, taloudellisten järjestöjen, asevoimien yksiköiden, uutistoimistojen, kansalaisten ja kansainvälisten vieraiden edustajia voidaan kutsua osallistumaan kansalliskokouksen julkisiin istuntoihin. Vietnamin kansalliskokouksen johtaja on puhemies. Puhemies johtaa kansalliskokouksen istuntoja; allekirjoittaa ja vahvistaa kansalliskokouksen perustuslain, lait ja päätöslauselmat; johtaa pysyvän komitean työtä; järjestää ja toteuttaa kansalliskokouksen ulkosuhteita; ja ylläpitää suhteita kansalliskokouksen edustajiin. Kansalliskokouksen varapuheenjohtajat avustavat kansalliskokouksen puheenjohtajaa hänen tehtäviensä suorittamisessa puheenjohtajan määräämällä tavalla. Kansalliskokouksen edustajien kokonaismäärä ei saa ylittää 500:aa, mukaan lukien kokopäiväiset ja osa-aikaiset edustajat. Kansalliskokouksen kokopäiväisten edustajien määrän on oltava vähintään 40 % kansalliskokouksen edustajien kokonaismäärästä. Kansalliskokouksen pysyvä komitea on kansalliskokouksen pysyvä elin. Kansalliskokouksen pysyvään komiteaan kuuluvat kansalliskokouksen puheenjohtaja, kansalliskokouksen varapuheenjohtajat ja pysyvän komitean jäsenet. Kansalliskokouksen puheenjohtaja toimii puheenjohtajana ja kansalliskokouksen varapuheenjohtajat varapuheenjohtajina. Kansalliskokous perustaa erityiselimiä, joihin kuuluvat: etnisten vähemmistöjen neuvosto; ja yhdeksän komiteaa (lakivaliokunta; oikeusvaliokunta; talousvaliokunta; valtiovarain- ja budjettivaliokunta; puolustus- ja turvallisuusvaliokunta; kulttuuri- ja koulutusvaliokunta; sosiaalivaliokunta; tiede-, teknologia- ja ympäristövaliokunta; ja ulkoasiainvaliokunta). Kansalliskokouksen valtuuskunta koostuu maakunnassa tai keskushallinnossa hallinnoidussa kaupungissa valituista kansalliskokouksen edustajista; kansalliskokouksen toimisto on kansalliskokouksen, kansalliskokouksen pysyvän komitean, etnisten vähemmistöjen neuvoston ja kansalliskokouksen valiokuntien sekä kansalliskokouksen pysyvän komitean osastojen neuvoa-antava ja tukeva elin. Lisäksi kansalliskokouksen pysyvä komitea perustaa alaisuudessaan virastoja, jotka neuvovat ja avustavat pysyvää komiteaa tietyillä työalueilla, mukaan lukien: valtuutettujen asioiden komitea, kansalaisten vetoomuskomitea ja lainsäädäntötutkimuksen instituutti. Nykyinen Vietnamin kansalliskokous on parlamenttien välisen liiton (IPU), ASEANin parlamenttien välisen edustajakokouksen (AIPA), ranskankielisen parlamentaarisen edustajakokouksen (APF) jäsen ja on Aasian ja Tyynenmeren parlamentaarisen foorumin (APPF) ja Aasian parlamentaarisen rauhan edustajakokouksen (AAPP) perustajajäsen. Perittyään ja rakentaen aiempien kansalliskokousten hienoille perinteille, kansalliskokouksen puheenjohtajan Vuong Dinh Huen johtama 15. kansalliskokous (2021–2026) on jatkanut menetelmiensä innovointia, toimintansa laadun ja tehokkuuden parantamista perimmäisenä tavoitteenaan palvella kansakunnan ja kansan etuja sekä kansan onnellisuutta. edistää demokratiaa, yhtenäisyyttä, oikeusvaltioperiaatetta, rehellisyyttä, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, lisätä ammattimaisuutta ja parantaa jatkuvasti kansalliskokouksen työn laatua ja tehokkuutta sekä lainsäädäntötyössä, ylimmässä valvonnassa että tärkeiden kansallisten kysymysten päätöksenteossa. Kansalliskokous on 13. kansallispuolueen kongressin päätöslauselman perusteellisen ymmärtämisen ja oikea-aikaisen institutionalisoinnin pohjalta 15. kansalliskokouksen toimikauden alkuvuosina jatkuvasti parantanut lainsäädäntötyön ja kurin laatua sekä lainsäädäntöprosessia ja rakentanut synkronisen, yhtenäisen, vakaan ja toteuttamiskelpoisen oikeusjärjestelmän varmistaen oikeusjärjestelmän perustuslaillisuuden ja laillisuuden ja noudattaen Vietnamin allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia luodakseen kattavan oikeudellisen kehyksen kestävälle kansalliselle kehitykselle, jossa ihmiset ja yritykset ovat keskiössä. Se on jatkanut valvonnan innovointia ja vahvistamista pitäen tätä keskeisenä ja ratkaisevana askeleena kansalliskokouksen toiminnan tehokkuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Se on myös jatkanut kysymys- ja vastaustilaisuuksien järjestämisen menetelmien ja lähestymistapojen innovointia, kansalliskokouksen pysyvän komitean kysymystoiminnan vahvistamista sekä etnisen neuvoston ja kansalliskokouksen valiokuntien vastuuvelvollisuustoimintaa. Kansalliskokouksen edustajien ja valtuuskuntien valvontatoiminnassa tulisi keskittyä lakien täytäntöönpanon ja valvonnan jälkeisten suositusten täytäntöönpanon seurantaan, mikä liittyy asiaankuuluvien organisaatioiden ja yksilöiden, erityisesti organisaatioiden johtajien, vastuuseen… Jatkuvasti on innovoitava työmenetelmiä ja parannettava tärkeiden kansallisten kysymysten päätösten laatua, jotka koskevat valtiokoneiston ja korkean tason henkilöstön organisaatiota; sosioekonomisen kehityksen tavoitteita, päämääriä, politiikkoja ja perustehtäviä, kansallisten tavoiteohjelmien investointipolitiikkaa ja tärkeitä kansallisia hankkeita. Parannetaan kansallista rahoitusta ja valuuttaa koskevien peruspoliittisten päätösten laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta varmistaen kurinalaisuuden, järjestyksen, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden rahoitus- ja budjettialoilla. Parannetaan ulkopolitiikkaa koskevien peruspoliittisten päätösten laatua; Jatketaan kansalliskokouksen ulkosuhteiden vahvistamista yhdessä puolueen ulkosuhteiden, valtiodiplomatian ja ihmisten välisen diplomatian kanssa ja edistetään kansalliskokouksen arvovallan ja maan aseman vahvistamista kansainvälisellä areenalla; Edistetään digitaalista muutosta kansalliskokouksen organisaatiossa ja toiminnassa. Jatketaan kansalliskokouksen toiminnan neuvonta-, tuki- ja palvelutyön laadun ja tehokkuuden innovointia ja parantamista. Kansallisneuvostojen toiminnan ohjaaminen, ohjaaminen ja valvonta; äänestäjiin yhteydenpidon, kuulemisen, mielipiteiden kuuntelemisen ja tiiviin vuorovaikutuksen heidän kanssaan innovointi ja vahvistaminen. Toimikauden tavoitteiden saavuttamiseksi on alustavien tilastojen mukaan 15. kansalliskokouksen toimikauden ensimmäisten lähes kolmen vuoden aikana annettu noin 136 virallista normatiivista asiakirjaa (joista kansalliskokous antoi 101 normatiivista asiakirjaa ja kansalliskokouksen pysyvä komitea 35 normatiivista asiakirjaa); kansalliskokouksen johtajilta on annettu 793 direktiiviä konferensseissa, foorumeilla, kokouksissa jne. Lähes 80-vuotisen muodostumisensa ja kehityksensä aikana Vietnamin kansalliskokous on puolueen johdolla aina vahvistanut asemansa kansallisen yhtenäisyyden älyn, rohkeuden ja vahvuuden keskipisteenä, joka heijastaa äänestäjien tahtoa ja pyrkimyksiä. Vallankumouksen jokaisessa vaiheessa se on aina seissyt kansakunnan rinnalla ja täyttänyt aina sille annetun tehtävän ja vastuut.

Yhdysvallat - Vietnam: Älä missaa

Vietnam kannustaa yhdysvaltalaisia yrityksiä laajentamaan investointejaan korkean teknologian alalla.Kesäkuun 26. päivän aamuna hallituksen päämajassa varapääministeri Ho Quoc Dung otti vastaan Coherent Groupin (USA) toimitusketjun johtajan Jeff Placen. Tapaamisen aikana varapääministeri vahvisti, että Vietnam kannustaa yhdysvaltalaisia yrityksiä laajentamaan investointejaan, erityisesti korkean teknologian, innovaatioiden ja puolijohdeteollisuuden aloille.

Kannusta yhdysvaltalaisia yrityksiä laajentamaan investointejaan korkean teknologian aloille.Varapääministeri Ho Quoc Dung sanoi, että Vietnam toivottaa yhdysvaltalaiset yritykset tervetulleiksi jatkamaan toimintansa laajentamista Vietnamissa, erityisesti korkean teknologian ja korkean lisäarvon aloilla.

Vietnam ja Yhdysvallat vahvistavat yhteistyötään sodan seurausten torjumiseksi.VTV.vn - Yhdysvaltain laivaston pääsihteeri ja presidentti To Lam otti vastaan Yhdysvaltain laivaston vt. sihteerin Hung Caon 22. kesäkuuta.