
Älykkäät liikennejärjestelmät auttavat vähentämään liikenneruuhkia ja onnettomuuksia sekä parantamaan julkisen liikenteen tehokkuutta (havainnollistava kuva: ST).
Rajoitukset pääomassa, henkilöstöresursseissa ja järjestelmien synkronoinnissa.
Maailmanlaajuisena trendinä älykästä liikennettä otetaan käyttöön monissa maissa kaupunkien ongelmien, kuten liikenneruuhkien, onnettomuuksien, ilmansaasteiden ja julkisen liikenteen alhaisen käyttöasteen, ratkaisemiseksi.
Myös Vietnamissa monet suuret kaupungit ovat aloittaneet ITS-järjestelmien pilottikäytön.
Viettel Solutionsin asiantuntijoiden mukaan useimmat paikkakunnat ovat nyt hyvin tietoisia tieto- ja viestintätekniikan merkityksestä hallinnon kapasiteetin parantamisessa, ruuhkien vähentämisessä, turvallisuuden varmistamisessa ja kestävän kaupunkikehityksen edistämisessä.
ITS (älykkäät liikennejärjestelmät) on kokoelma ratkaisuja ja teknologioita, mukaan lukien anturit, kamerat, tekoäly, esineiden internet, big data, pilvipalvelut jne., joita sovelletaan liikenteen hallintaan, toimintaan ja seurantaan. Tavoitteena on: vähentää ruuhkia ja onnettomuuksia; parantaa julkisen liikenteen tehokkuutta; tarjota reaaliaikaista tietoa tienkäyttäjille; ja tukea hallintovirastoja älykkäiden ja kestävien kaupunkien rakentamisessa.
Käytännössä monet paikkakunnat kohtaavat kuitenkin edelleen vaikeuksia neljän merkittävän esteen vuoksi: investointipääoman puute, erikoistuneen henkilöstön puute, epäjohdonmukainen data ja pirstaloitunut järjestelmä, joka johtuu eri toimittajien ratkaisujen käytöstä.
"Niistä investointipääoman kysymys on edelleen suurin haaste", sanoi Viettel Solutionsin asiantuntija, jolla on kokemusta yli 20 ITS-järjestelmän onnistuneesta käyttöönotosta kotimaassa ja kansainvälisesti, mukaan lukien Dubaissa, Perussa ja Kuwaitissa.
Erityisesti rajallisten resurssien omaavissa maakunnissa ja kaupungeissa paikalliset budjetit eivät riitä kattamaan digitaalisen infrastruktuurin, laitteiden ja valvontakeskusten alkuinvestointikustannuksia sekä monimutkaisen ja teknisesti vaativan ITS-järjestelmän ylläpitoa ja käyttöä.
Lisäksi henkilöstöresurssit ovat merkittävä este. Teknologian, viestinnän, data-analyysin ja älykkäiden järjestelmien käytön ammattilaisten puute vaikeuttaa monilla paikkakunnilla älykkäiden liikennejärjestelmien tehokkuuden ylläpitämistä.
Todellisuudessa useimmat paikalliset liikenne- ja tietotekniikkaviranomaiset eivät ole saaneet nykyaikaisten järjestelmien käyttöön tarvittavaa erikoiskoulutusta.
Lisäksi synkronoinnin puute ja järjestelmän pirstaloitumisen riski pahentavat ongelmaa.
Asiantuntijat huomauttavat, että jotkut paikkakunnat ottavat käyttöön pilottiohjelmia vaiheittain, kuten valvontakameroita, liikennevaloja tai rikkomusten käsittelyohjelmistoja, mutta koska niissä käytetään eri toimittajien ratkaisuja, järjestelmiä ei voida integroida, mikä johtaa hajanaiseen dataan ja vaikeuksiin tehokkaassa hyödyntämisessä.
Sektorien välistä tiedonyhteyttä ja jakamista haittaa myös standardoitujen mekanismien ja koordinoinnin puute osastojen ja virastojen välillä.
Tämä on se "pullonkaula", joka tekee kattavan operaatiokeskuksen rakentamisesta niin vaikeaa.
Käytännöt, standardit ja alkuvaiheet
Vuonna 2024 tiede- ja teknologiaministeriö julkaisi kansallisen standardin TCVN 13910 (yhteensopiva ISO 14817 -standardin kanssa), joka koostuu kolmesta osasta: ITS-datan määrittely, datakäsitteiden rekisteröinnin hallinta ja objektitunnisteiden osoittaminen.
Tämä on ensimmäinen oikeudellinen kehys ITS-datan standardoinnille ja jakamiselle valtakunnallisesti.
Hallituksen tavoitteena on myös, että kaikki moottoritiet on varustettu älykkäillä liikennejärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä, sekä että kaupunkien älykkäät hallintakeskukset ja sähköiset tiemaksujen keruujärjestelmät (ETC) on perustettu.
Hanoin ja Hai Phongin välisellä moottoritiellä on otettu käyttöön synkronoitu älykäs liikennejärjestelmä (ITS), joka sisältää valvontakamerat, elektroniset varoitustaulut onnettomuuksista ja jatkuvan tietullien keräämisen. Se on erinomainen esimerkki siitä, miten ITS voi auttaa vähentämään ruuhkia ja parantamaan toiminnan tehokkuutta.
Riippumattomien asiantuntijoiden mukaan selkeistä standardeista ja tavoitteista huolimatta täytäntöönpanossa on kuitenkin edelleen merkittäviä puutteita. Kansallisten standardien soveltaminen ei ole yhdenmukaista eri maakunnissa, eri alojen väliset koordinointimekanismit ovat heikkoja, ja erityisesti ITS-tietojen hallinnoinnista kansallisella ja paikallisella tasolla vastaavaa tahoa ei ole selkeästi määritelty.
Keskeinen asia: Synkronointi
Asiantuntijoiden mukaan tämän ongelman ratkaisemiseksi on kehitettävä sopiva investointisuunnitelma, jossa priorisoidaan olemassa olevan infrastruktuurin, kuten kameroiden ja liikennevalojen, uudelleenkäyttöä budjetin optimoimiseksi.
Samanaikaisesti paikallisten kuntien on vähennettävä riippuvuuttaan välittäjistä hyödyntämällä laajamittaista digitaalista siirtoinfrastruktuuria, suurta kaistanleveyttä ja nykyaikaisia pilvipalvelualustoja. Vahvojen infrastruktuurietujen omaavien palveluntarjoajien valitseminen varmistaa vakaan toiminnan ja pitkän aikavälin kustannussäästöt.
Infrastruktuurin lisäksi erittäin kokeneella teknisellä tiimillä on ratkaiseva rooli paikallisten viranomaisten koulutuksessa ja valmiuksien kehittämisessä. Ydinteknologioiden, kuten tekoälyn, esineiden internetin ja big datan, soveltaminen mahdollistaa myös monien prosessien automatisoinnin, mikä vähentää henkilöstöresurssien kuormitusta alkuvaiheessa.

Täydellisen ITS-järjestelmän tulisi sisältää useita osajärjestelmiä: älykäs liikenteenohjaus, liikenteen simulointi, liikennerikkomusten käsittely ja julkisen liikenteen hallinta (havainnollistava kuva: Nexcom).
Keskeinen asia on synkronointi. Jos järjestelmästä puuttuu liitettävyys tai se on pirstaloitunut, sen tehokkuus on rajallinen. Siksi ratkaisujen on oltava erittäin yhteensopivia, kyettävä integroitumaan joustavasti vanhoihin järjestelmiin tietoliikennestandardien avulla ja jopa rakentamaan mukautettuja sovittimia datan yhdistämiseksi.
Asiantuntijoiden mukaan täydellisen ITS-järjestelmän tulisi sisältää useita osajärjestelmiä: älykäs liikenteenohjaus, liikenteen simulointi, rikkomusten käsittely, joukkoliikenteen hallinta, vaaratilanteiden hallinta, reittitietojen tarjoaminen ja pysäköinnin hallinta.
Alijärjestelmiä voidaan ottaa käyttöön yksittäin tai synkronisesti, mutta on varmistettava, etteivät ne aiheuta pirstaloitumista.
Erityisesti eri alojen välisen datan yhdistämisen ja jakamisen ongelma voidaan ratkaista avoimen yhdistettävyysmekanismin avulla, joka mahdollistaa eri osastojen ja virastojen (liikenne, poliisi, kaupunkisuunnittelu, väestö) datan integroinnin keskitettyyn operaatiokeskukseen varmistaen, että dataa jaetaan reaaliajassa.
Tämä on ratkaisevan tärkeä perusta turvallisen, tehokkaan ja kestävän älykkään liikennejärjestelmän rakentamiselle.
Lähde: https://dantri.com.vn/khoa-hoc/rao-can-khien-giao-thong-thong-minh-chua-the-but-toc-20250912125632780.htm







Kommentti (0)