Ehdotus kansalliskokouksen päätöslauselmaluonnoksen lisäämiseksi kaupallisten asuntohankkeiden toteuttamisen pilottihankkeeksi maankäyttöoikeuksia tai olemassa olevia maankäyttöoikeuksia koskevien sopimusten kautta on juuri jätetty kansalliskokouksen valiokuntien tarkastettavaksi. Vaikka hyvin myöhään, jos luonnos hyväksytään kahdeksannessa istunnossa, se olisi hyviä uutisia kiinteistömarkkinoille.
Ehdotus kansalliskokouksen päätöslauselmaluonnoksen lisäämiseksi kaupallisten asuntohankkeiden toteuttamisen pilottihankkeeksi maankäyttöoikeuksia tai olemassa olevia maankäyttöoikeuksia koskevien sopimusten kautta on juuri jätetty kansalliskokouksen valiokuntien tarkastettavaksi. Vaikka hyvin myöhään, jos luonnos hyväksytään kahdeksannessa istunnossa, se olisi hyviä uutisia kiinteistömarkkinoille.
Ohjelmaa ei tarvitse pilotoida kaikissa 63 maakunnassa ja kaupungissa.
Kansalliskokouksen lakivaliokunta käsitteli viime viikolla hallituksen ehdotusta lisätä vuoden 2024 lakien ja asetusten valmisteluohjelmaan kansalliskokouksen päätöslauselmaluonnos kaupallisten asuntohankkeiden toteuttamisen pilottivaiheesta maankäyttöoikeuksia tai olemassa olevia maankäyttöoikeuksia koskevien sopimusten avulla.
Tarkemmin sanottuna hallitus ehdottaa, että määritellään selkeästi niiden maa-alueiden laajuus, joiden maankäyttöoikeuksia kiinteistönvälitysyritykset voivat sopia hankkivansa tai joilla ne tällä hetkellä hallitsevat, ja jotka voidaan muuntaa muuhun käyttöön yhdeksi tai useammaksi seuraavista tyypeistä: maatalousmaa ; muu kuin maatalousmaa kuin asuntomaa; ja asuntomaa ja muu samalla tontilla oleva maa, jos maankäyttöoikeuksien hankkimisesta on tehty sopimus.
Päätöslauselmassa selvennetään kaupallisten asuntohankkeiden toteuttamisen edellytyksiä maankäyttöoikeuksia tai olemassa olevia maankäyttöoikeuksia koskevien sopimusten kautta varmistaen, että maankäyttö on kaavoituksen mukaista (kuten maankäyttölaissa on säädetty) ja asuntorakentamisen ohjelman ja suunnitelman mukaista.
Tarkemmin sanottuna hankkeen maa-alueen on oltava piiritason maankäyttösuunnitelman mukainen tai sen on oltava osa rakennussuunnitelmaa tai asemakaavaa. Hankkeen on oltava yhdenmukainen paikallisen asuntorakentamisohjelman ja -suunnitelman kanssa, josta on päätetty ja hyväksytty. Maakunnan kansankomitean on annettava kirjallinen hyväksyntä maankäyttöoikeuksien siirrolle kaupallisen asuntohankkeen toteuttamiseksi, jos kyseessä on maankäyttöoikeuksien siirto.
Toinen kriteeri on, että kaupallisia asuntohankkeita toteuttavien kiinteistönvälitysyritysten on täytettävä maankäyttölainsäädännön, asuntolainsäädännön, kiinteistöliiketoimintalainsäädännön, sijoituslainsäädännön ja muiden asiaankuuluvien lakien edellyttämät ehdot.
Päätöslauselmassa määritellään myös yksityiskohtaiset kriteerit pilottihankkeiden valinnalle, jotta varmistetaan kaupallisten asuntohankkeiden eri maankäyttömuotojen harmonia ja tasa-arvo. Näin ollen maankäyttöoikeuksia koskevien sopimusten tai olemassa olevien maankäyttöoikeuksien kautta toteutettavien kaupallisten asuntohankkeiden pilottihankkeiden on täytettävä seuraavat kriteerit: ne on toteutettava kaupunkialueilla tai kaupunkikehitykseen suunnitelluilla alueilla, eivätkä ne saa ylittää 30 %:a suunnittelukauden aikana lisätystä asuinmaan pinta-alasta (verrattuna nykyiseen asuinmaan käyttötilanteeseen) hyväksytyn maakuntakaavan vuosille 2021–2030 mukaisen maankäyttö- ja kaavoitussuunnitelman mukaisesti; ja ne eivät saa kuulua maankäyttölain 67 §:n 4 momentissa säädettyjen hankkeiden piiriin.
Maankäyttöoikeuksien hankinnan tapauksessa hankkeen maata ei saa sisällyttää maalain 72 §:n 5 momentissa määrättyyn maakunnan kansanneuvoston hyväksymään luetteloon maanhankintaa vaativista töistä tai hankkeista.
Puhuessaan Investment Newspaper -lehden toimittajalle kansalliskokouksen yhteydessä kansalliskokouksen lakivaliokunnan pysyvä jäsen Hoang Minh Hieu sanoi, että tarkastusvirasto suostui yksimielisesti ehdottamaan kansalliskokouksen pysyvälle valiokunnalle, että tämä harkitsisi ja raportoisi kansalliskokoukselle, jotta ohjelman pilottihanketta koskeva päätöslauselmaluonnos voitaisiin lisätä vuoden 2024 lakien ja asetusten laatimisohjelmaan, joka on tarkoitus toimittaa kansalliskokoukselle päätettäväksi kahdeksannessa istunnossa.
Joidenkin erityiskysymysten osalta herra Hieu sanoi, että hallitus ehdotti pilottiohjelmaa kaikissa 63 maakunnassa ja keskushallinnoiduissa kaupungeissa välttääkseen "pyyntö ja avustus" -mekanismin, mutta jotkut tarkastelukokouksessa esitetyt mielipiteet viittasivat siihen, että pilottiohjelman laajuutta on harkittava uudelleen.
"Henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan alueilla, joilla omistusasuntojen osuus on korkea, kuten maaseudulla, jossa useimmat ihmiset omistavat jo kodin ja kaupungistumisaste ei ole korkea, pilottihankkeet eivät ole välttämättömiä. Joidenkin suurten kaupunkien, joissa on paljon asuntokysyntää, tulisi kokeilla asuntojen hintojen alentamiseksi. Jos pilottihankkeita kuitenkin toteutetaan laajamittaisesti ilman asianmukaista valvontaa, se voi helposti johtaa tilanteeseen, joka on samanlainen kuin joissakin maissa, joissa asuntojen ylijäämä on erittäin korkea. Tämä olisi kuin rahan sitomista kiinteistöihin, mikä vahingoittaisi taloutta, joten se vaatii erittäin huolellista harkintaa eikä sitä pitäisi toteuttaa kaikissa maakunnissa ja kaupungeissa", Hieu selitti.
Toinen tarkasteluistunnossa esiin noussut kysymys oli hallituksen ehdotus viiden vuoden pilottipolitiikan toteuttamisesta. Joissakin tarkasteluistunnossa esitetyissä mielipiteissä pyydettiin kuitenkin selvennystä siihen, sovellettaisiinko tätä mekanismia uusiin hankkeisiin päätöslauselman voimaantulosta alkaen vai myös sitä ennen aloitettuihin hankkeisiin.
"He puhuvat mitä sanovat, mutta eivät tee niin kuin pitääkin, tai he kävelevät hyvin hitaasti."
Esityslistan mukaan kansalliskokous omistaa tänään (28. lokakuuta) suurimman osan ajastaan kiinteistömarkkinoiden hallintaa ja sosiaalisen asuntotuotannon kehittämistä koskevien politiikkojen ja lakien täytäntöönpanon temaattiselle valvonnalle vuosina 2015–2023.
Kansalliskokouksen edustajan, valtiovarain- ja budjettivaliokunnan jäsenen Ha Sy Dongin mukaan kiinteistöala on ala, jolla on merkittävä vaikutus talouteen. Seurannan tulokset osoittavat, että poliittinen järjestelmä on kokenut monia muutoksia, jotkut oikeudelliset asiakirjat ovat päällekkäisiä, epäjohdonmukaisia ja synkronoimattomia, yksityiskohtaiset lakien täytäntöönpanosäännökset annetaan hitaasti, niiden laatu ei ole korkea, eivätkä ne täysin ennakoi käytännössä ilmeneviä ongelmia.
Kansalliskokouksen seurantaraportissa "Kiinteistömarkkinoiden hallintaa ja sosiaalista asuntotuotantoa koskevien politiikkojen ja lakien täytäntöönpano vuosina 2015–2023" kansalliskokouksen seurantavaltuuskunta ilmaisi myös näkemyksensä päätöslauselmaluonnoksesta, joka koskee kaupallisten asuntohankkeiden toteuttamisen pilottihanketta maankäyttöoikeuksia tai olemassa olevia maankäyttöoikeuksia koskevien sopimusten kautta. Erityisesti se ehdotti toimivaltaisten viranomaisten ohjeiden tarkkaa noudattamista, sen varmistamista, että pilottimekanismi hyödyntää maavaroja optimaalisesti sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi, ja uusien esteiden välttämistä täytäntöönpanoprosessissa.
Lisäksi jotkin säännökset eivät ole todellisuuden mukaisia, niiden tarkistaminen, muuttaminen tai täydentäminen on hidasta ja ne ovat epäselviä, mikä johtaa epäjohdonmukaisuuksiin tulkinnassa ja täytäntöönpanossa; joistakin asioista puuttuu säännöksiä tai ohjeita, mikä aiheuttaa hämmennystä täytäntöönpanossa.
Quang Trin edustaja korosti, että kahdeksannen kansalliskokouksen avajaisistunnossa puhunut pääsihteeri To Lam painotti institutionaalisen kehyksen olevan "pullonkaulojen pullonkaula". Tämän "pullonkaulan" asteittaiseksi ratkaisemiseksi hallitus on kiireellisesti ehdottanut lakia, jolla muutetaan neljää investointilakia, ja toista lakia, jolla muutetaan seitsemää rahoitus- ja budjettilakia. Edellisessä istunnossa tunnistettiin kuitenkin kiireellisesti huomiota ja ratkaisua vaativia kysymyksiä, mutta näiden muutosten valmistelu on ollut hyvin hidasta.
”Esimerkiksi seitsemännessä istunnossa, kun keskustelimme maa- ja kiinteistölakien varhaisesta täytäntöönpanosta, huomautin, että useat yritykset ilmaisivat halunsa poistaa kaupallisten asuntojen maahan liittyvät esteet. Hallitus on harkinnut pilottihanketta kaupallisten asuntohankkeiden toteuttamiseksi maankäyttöoikeuksia tai muita maita koskevien olemassa olevien maankäyttöoikeuksien sopimusten avulla, ja tämä sisältö on sisällytetty vuoden 2024 maalain täytäntöönpanosuunnitelmaan”, Dong sanoi.
Luonnonvara- ja ympäristöministeriön johtajat vahvistivat myös, että tämä on hyödyllistä maalle ja sen kansalle, ja tämän vuoden helmikuusta lähtien he ovat kertoneet lehdistölle nopeuttavansa hankkeen kehittämistä. Paras vaihtoehto olisi, että kansalliskokous hyväksyisi sen seitsemännessä istunnossaan ja se tulisi voimaan yhdessä maalain kanssa.
"Ehdotusta ei kuitenkaan ainoastaan jätetty esittämättä seitsemännessä istunnossa, vaan sitä ei ole vielä sisällytetty kahdeksannen istunnon esityslistalle. Tietojeni mukaan ehdotus lisätään kansalliskokouksen tämän istunnon ohjelmaan. Tällaiset viivästykset kuitenkin rasittavat edelleen sekä tarkastuselintä että edustajia", Ha Sy Dong ilmaisi huolensa.
Puhuessaan kansalliskokouksen seitsemännessä istunnossa Quang Trin edustaja ehdotti, että olipa kyseessä kansalliskokous, hallitus tai ministeriöt ja virastot, kaikki on tehtävä. "Mutta jo edellä mainittu esimerkki osoittaa, että on asioita, joista puhumme, mutta emme tee niitä tai teemme niitä hyvin hitaasti. Tämä vaikeuttaa talouden vauhdin ylläpitämistä, puhumattakaan sen kiihdyttämisestä ja läpimurtojen saavuttamisesta", Dong sanoi kärsimättömästi.
Siksi edustaja Ha Sy Dong uskoo, että ylimmän valvonnan istunto on myös tilaisuus selventää syitä ja vastuita hankkeen kansalliskokoukselle toimittamisen viivästymiselle sekä muiden kiinteistömarkkinoiden pullonkaulojen ja esteiden ratkaisemisen viivästymiselle.
[mainos_2]
Lähde: https://baodautu.vn/batdongsan/sot-ruot-thi-diem-mo-rong-dat-cho-nha-o-thuong-mai-d228426.html








Kommentti (0)