
Lontoon rahoitusmarkkinoilla 28. tammikuuta (paikallista aikaa) tehtyjen havaintojen mukaan euron vaihtokurssi ylitti 1,20 Yhdysvaltain dollarin rajan. Tämä ei ole ainoastaan psykologinen luku kauppiaille, vaan sitä pidetään myös "sietokykytasona", kuten Euroopan keskuspankin (EKP) varapääjohtaja Luis de Guindos aiemmin totesi.
Vuosi sitten euro oli lähes Yhdysvaltain dollarin veroinen pohjalukema, mutta nyt euro on tehnyt vaikuttavan läpimurron. Viimeisen vuoden aikana valuutta on vahvistunut noin 13 % suhteessa Yhdysvaltain dollariin, ja kasvu on ollut vahvinta sitten vuoden 2017.
Analyytikot huomauttavat, että euron nykyinen vahvuus johtuu suurelta osin Yhdysvaltain dollarin heikkenemisestä vastauksena Trumpin hallinnon toimiin. Kauppajännitteet liittolaisten kanssa, kiistat Grönlannista ja kritiikki Yhdysvaltain keskuspankkia kohtaan ovat heikentäneet luottamusta dollariin.
Lisäksi spekulaatiot Yhdysvaltojen ja Japanin yhteisistä interventioista jenin heikkenemisen estämiseksi johtivat myös sijoittajien laajaan Yhdysvaltain dollarin myyntiin. Euroopassa alueellisen turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävät toimet ja erityisesti Saksan pitkän aikavälin finanssipoliittiset elvytyspaketit tukivat merkittävästi euron nousua.
Kotimaisten valuuttojen vahvistuminen on haaste eurooppalaisille vientiyrityksille. Goldman Sachsin arvioiden mukaan STOXX 600 -indeksiin kuuluvien yritysten tuloista 60 % tulee ulkomailta, ja Yhdysvaltojen markkinat muodostavat lähes 50 %. Barclays puolestaan ennustaa, että euron vahvistuminen vuonna 2025 aiheuttaa noin 50 %:n yritysten osakekohtaisen tuloksen (EPS) ennusteiden alaspäin tarkistuksista.
EKP seuraa näitä tapahtumia tarkasti. Vasta viime viikolla euro nousi noin 2 %, mikä on sen vahvin viikoittainen nousu sitten huhtikuun 2025, jolloin Yhdysvaltojen "vapautuspäivän" tullit järkyttivät markkinoita. Euron vahvistuminen painaa tuontihintoja alaspäin, mikä vaikeuttaa EKP:n 2 prosentin inflaatiotavoitteen saavuttamista tänä ja vuonna 2027.
Euron vahvasta kasvusta huolimatta asiantuntijat uskovat, että se ei todennäköisesti tule lähitulevaisuudessa korvaamaan Yhdysvaltain dollaria maailmanlaajuisten valuuttavarantojen ykkösvaluuttana. Tällä hetkellä Yhdysvaltain dollari muodostaa edelleen lähes 60 % maailmanlaajuisista valuuttavarannoista, kun taas euron osuus on vain noin 20 %.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde antoi ymmärtää, että Yhdysvaltojen arvaamaton talouspolitiikka voisi avata eurolle mahdollisuuksia ottaa suurempi rooli, mutta tämä edellyttäisi Euroopan unionilta (EU) pitkään viivästyneen rahoitusrakenteensa loppuun saattamista.
Tammikuun 6. päivänä julkaistun kyselyn mukaan euroalueen talous hidastui joulukuussa 2025, mutta päätti vuoden silti vahvimpaan neljännen neljänneksen kasvuun yli kahteen vuoteen. Tämä johtui palvelusektorin tasaisesta kasvusta, joka kompensoi teollisuustuotannon laskua.
Hamburg Commercial Bankin (HCOB) ja rahoitusanalytiikkayritys S&P Globalin julkaisema euroalueen ostopäällikköindeksi (PMI) laski joulukuussa 51,5 pisteeseen marraskuun huippulukemasta 52,8 pisteestä ja oli alle alustavan arvion 51,9 pisteestä. Pisteet pysyivät kuitenkin 50 pisteen rajan yläpuolella, mikä viittaa jatkuvaan kasvuun.
Yli 50 pisteen ostopäällikköindeksin pitäminen koko vuoden 2025 ajan tarkoittaa, että euroalueen talous ylläpitää jatkuvaa kasvua kuukausittain ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019. Vuoden 2025 viimeisen neljänneksen ostopäällikköindeksi nousi 52,3 pisteeseen, mikä on korkein taso sitten vuoden 2023 toisen neljänneksen.
Kyselytiedot osoittivat myös, että uusien tilausten määrä euroalueella jatkoi kasvuaan viidentenä peräkkäisenä kuukautena, mutta hitaimmalla tahdilla sitten syyskuun 2025. Merkittävää on, että uudet teollisuustilaukset laskivat nopeammin, kun taas palvelualojen liikevaihto laski edelliskuukauteen verrattuna. Palvelusektorin suhdanneindeksi laski joulukuussa 52,4 pisteeseen marraskuun 53,6 pisteestä (korkein 2,5 vuoteen).
Toinen myönteinen merkki euroalueen taloudelle on se, että EKP ilmoitti tammikuun 2026 alussa, että pankkien lainananto euroalueen yrityksille oli kiihtynyt merkittävästi marraskuussa 2025. Kasvu oli 3,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mikä on korkein luku sitten vuoden 2023 puolivälin.
Lokakuuhun verrattuna, jolloin kasvu oli 2,9 %, yrityssektorin luotonannon kasvuvauhti on osoittanut piristymisen merkkejä. Myös kotitalouksille myönnetyt luotot kasvoivat 2,9 %, mikä on suurin kasvu kevään 2023 jälkeen. Tämä viittaa lainakysyntään asteittaisessa elpymisessä taloudessa.
Asiantuntijoiden mukaan yritysten lisääntynyt lainanotto voi olla varhainen merkki investointien kasvusta, kun euroalueen talous etsii uusia ajureita paetakseen pysähtyneen kasvun jaksoa.
Euroalueen teollisuus on kuitenkin edelleen huomattavan ulkoisen ympäristön paineen alla. Yhdysvaltojen korkeat tullit ja Kiinan kysynnän heikkeneminen vaikuttavat kielteisesti teollisuustuotannon näkymiin.
Hamburg Commercial Bankin pääekonomisti Cyrus de la Rubia uskoo, että teollisuustuotteiden kysyntä euroalueella hidastuu, mistä on osoituksena uusien tilausten väheneminen, tilauskannan lasku ja pitkittynyt varastojen purkamisprosessi.
Euroalueen inflaation pysyessä yli 2 prosentin tavoitteen EKP pitää talletuskorot ennallaan 2,0 prosentissa vuoden 2025 jälkipuoliskolla, mikä osoittaa varovaista linjaa rahapolitiikan hoidossa.
Lähde: https://baotintuc.vn/thi-truong-tien-te/su-tro-lai-cua-dong-euro-20260128205039047.htm










Kommentti (0)