Ranskan ja Filippiinien suhteiden uudelleenmuokkaaminen

Nairobissa hiljattain pidetty ”Africa Forward” -huippukokous korosti merkittävää muutosta Ranskan lähestymistavassa Afrikkaan. Vuosikymmeniä kestäneestä turvallisuuteen ja puolustukseen keskittymisestä Pariisi edistää nyt uutta yhteistyömallia, joka perustuu kauppaan, investointeihin, teknologiaan ja kestävään kehitykseen. Tämä muutos heijastaa muuttuvia trendejä Ranskan suhteissa Afrikan maihin sekä tarvetta laajentaa taloudellisia siteitä lisääntyvän globaalin kilpailun kontekstissa.

Historiallisista virstanpylväistä yhteistyösuhteiden innovaatiotarpeeseen.

Ranska ja Kenia isännöivät hiljattain ensimmäistä "Africa Forward" -huippukokousta Nairobissa, Keniassa. Tapahtuma oli erityisen merkittävä, koska se pidettiin perinteisen Pariisin ranskankielisen Afrikan alueen ulkopuolella. Huippukokous kokosi yhteen lukuisia Afrikan valtionpäämiehiä, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja kansainvälisten järjestöjen edustajia edistämään yhteistä kehitysohjelmaa, joka keskittyi talouteen , innovaatioihin ja investointiyhteistyöhön.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Kenian presidentti William Ruto osallistuvat nuorten keskustelutilaisuuteen nimeltä "Afrikka eteenpäin, luominen liikkeessä" osana Africa Forward -huippukokousta Nairobissa, Keniassa. Kuva: AP - Brian Inganga

Konferenssissa korostettiin keskeisenä viestinä tarvetta rakentaa yhteistyömalli, joka sopii paremmin Afrikan uuteen kehityskontekstiin. Monien vuosien ajan Ranskan ja Afrikan maiden väliset suhteet keskittyivät pääasiassa puolustukseen ja turvallisuuteen. Pariisissa ollaan kuitenkin nyt siirtymässä lähestymistapaan, joka painottaa enemmän kauppaa, teknologiaa ja taloudellista yhteenliitettävyyttä.

Ranskan ja Afrikan suhteissa on syvä jälkikolonialistisen aikakauden historiallinen leima. Myönnettyään itsenäisyyden useimmille entisille siirtomailleen 1960-luvulla Ranska on ylläpitänyt tiivistä yhteistyöverkostoa monien Afrikan maiden kanssa, erityisesti puolustuksen, koulutuksen ja infrastruktuurin kehittämisen aloilla.

Kylmän sodan aikana Ranskalla oli sotilaallinen läsnäolo useissa Afrikan maissa turvatakseen strategiset etunsa ja tukeakseen alueellista vakautta. Kahdenväliset puolustusyhteistyösopimukset ja Länsi-Afrikasta Afrikan sarveen ulottuva sotilastukikohtien verkosto olivat ratkaisevassa roolissa Pariisin ulkopolitiikassa.

Turvallisuusyhteistyön ohella Ranska osallistuu myös paikallisten asevoimien kouluttamiseen, koulutuksen tukemiseen, kielen kehittämiseen ja institutionaaliseen kehitykseen monissa ranskankielisissä Afrikan maissa. Tämä on auttanut ylläpitämään historiallisia ja kulttuurisia siteitä osapuolten välillä vuosikymmenten ajan.

2010-luvulla Sahelin alueen turvallisuustilanteen monimutkaistuessa Ranska jatkoi sotilaallisen läsnäolonsa vahvistamista terrorismin vastaisten toimien tukemiseksi ja alueellisen vakauden varmistamiseksi. Vuosien 2013 ja 2022 välillä tuhansia ranskalaisia ​​sotilaita sekä kansainvälisiä joukkoja lähetettiin useisiin Sahelin maihin osana Serval- ja Barkhane-operaatioita.

Muuttuvan kansainvälisen ympäristön ja Afrikan uusien kehitystarpeiden myötä ensisijaisesti sotilaalliseen yhteistyöhön perustuva lähestymistapa on kuitenkin vähitellen paljastamassa rajoituksensa. Monet Afrikan maat asettavat nyt taloudellisen kehityksen ohjelmat, digitaalisen muutoksen, infrastruktuurin ja ulkomaisten investointien houkuttelemisen etusijalle perinteisten turvallisuusyhteistyömallien sijaan.

Kehitysyhteistyön laajentaminen

Viime vuosina Ranska on vähitellen mukauttanut strategiaansa Afrikassa kohti sotilaallisen läsnäolonsa vähentämistä ja taloudellisen yhteistyön vahvistamista. Vuodesta 2022 lähtien Pariisi on alkanut uudelleenjärjestää tukikohta- ja joukkoverkostoaan Sahelin alueella sekä monissa muissa Afrikan maissa.

Saatat myös pitää tästä

Trump on kärsinyt kovan iskun omalta republikaanipuolueeltaan Iranin konfliktissa.Republikaanien hallitsema Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi 3. kesäkuuta päätöslauselman, jonka tarkoituksena on estää presidentti Donald Trumpia jatkamasta sotaa Iranin kanssa. Päätöslauselma heijastaa hänen oman puolueensa kasvavaa huolta kolme kuukautta kestäneestä konfliktista.

Vuoteen 2025 mennessä suurin osa Ranskan sotilastukikohdista Senegalissa, Tšadissa, Gabonissa ja Norsunluurannikolla on luovutettu kyseisille maille. Pariisin sotilaallinen läsnäolo mantereella koostuu nyt pääasiassa pienimuotoisista yhteys- ja koulutustukiryhmistä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Kenian presidentti William Ruto toimivat puheenjohtajina Africa Forward Summit -tapahtumassa Nairobissa, Keniassa. Kuva: Kobby Kyei News

Tämän prosessin rinnalla Ranska perusti Afrikan komentokeskuksensa Pariisiin vuonna 2024 koordinoimaan puolustusyhteistyötä ja ylläpitämään kykyä tarjota teknistä tukea tarvittaessa. Ranskan ainoa jäljellä oleva merkittävä sotilastukikohta Afrikassa sijaitsee tällä hetkellä Djiboutissa, ja siellä on noin 1 500 sotilasta.

Tämä strateginen mukautus osoittaa, että Pariisi on siirtymässä kohti joustavampaa yhteistyömallia ja vähentämässä riippuvuuttaan suorasta sotilaallisesta läsnäolosta. Presidentti Emmanuel Macron on toistuvasti korostanut haluavansa rakentaa "tasavertaisia ​​kumppanuuksia" Afrikan maiden kanssa ja samalla edistää yhteistyöalueita, joilla on pitkän aikavälin arvoa.

Tämä trendi heijastaa myös monien Afrikan maiden prioriteettien muutoksia. Nopean kaupungistumisen, kasvavan nuoren väestön ja kasvavien infrastruktuurin kehittämistarpeiden keskellä Afrikan maat ovat nyt erityisen kiinnostuneita investoimaan teknologiaan, energiaan, logistiikkaan ja ammatilliseen koulutukseen.

Ranskalle tämä on sekä haaste että mahdollisuus. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana Ranskan osuus Afrikan kaupasta on laskenut merkittävästi, kun monet muut kansainväliset kumppanit ovat lisänneet taloudellista läsnäoloaan mantereella. Afrikan osuus Ranskan kansainvälisestä kaupasta on nyt vain noin 2 prosenttia.

Siksi Pariisi edistää strategiaa, jolla lisätään investointeja ja laajennetaan yhteistyötä Itä- ja Länsi-Afrikan suurten ja nopeasti kasvavien talouksien, kuten Kenian, Nigerian, Etiopian ja Etelä-Afrikan, kanssa. Näitä pidetään markkinoina, joilla on suurta potentiaalia digitaaliteknologian, uusiutuvan energian, kaupunki-infrastruktuurin ja rahoituspalveluiden aloilla.

Kauppa, teknologia ja investoinnit ovat nousseet uusiksi painopisteiksi.

Tarkkailijat totesivat, että Nairobissa pidetty "Africa Forward" -konferenssi osoitti selvästi Ranskan uuden suunnan suhteissaan Afrikkaan. Turvallisuuskysymysten korostamisen sijaan konferenssin asialistalla keskityttiin ensisijaisesti innovaatioihin, digitaaliseen transformaatioon, vihreään kehitykseen ja yritysten yhteistyöhön. Konferenssissa useat suuret ranskalaiset yritykset ilmoittivat merkittävistä, yhteensä yli 14 miljardin euron investointisuunnitelmista Afrikkaan energian, tekoälyn, infrastruktuurin ja maatalouden aloilla.

Televiestintäjätti Orange ilmoitti näin ollen kaksinkertaistavansa digitaalisten keskusten määrän Afrikassa 50:stä 100:aan tukeakseen digitaalisten taitojen koulutusta ja edistääkseen paikallista teknologiaekosysteemiä. Samaan aikaan varustamo CMA CGM sitoutui investoimaan Kenian Mombasan sataman modernisointiin parantaakseen logistiikkavalmiuksiaan Itä-Afrikassa.

Myös monet muut ranskalaiset yritykset laajentavat läsnäoloaan tärkeimmissä Afrikan talouksissa. Energiakonserni TotalEnergies valmistelee uusien öljy- ja kaasuhankkeiden käynnistämistä Nigeriassa. Norsunluurannikolla ranskalaiset yritykset ovat mukana Abidjanin metrojärjestelmän rakentamisessa – joka on yksi Länsi-Afrikan suurimmista kaupunki-infrastruktuurihankkeista.

Saatat myös pitää tästä

Ebola-epidemian koettelemilta alueilta palaavien ihmisten valvonta.Terveysministeriö on pyytänyt maakuntia ja kaupunkeja koordinoimaan maahanmuuttoviranomaisten kanssa ebolaepidemia-alueilta palaavien matkustajien arviointia; kun epäiltyjä tapauksia havaitaan, välitön eristäminen ja näytteenotto diagnostisia testejä varten ovat välttämättömiä.

Etiopiassa Ranska on tällä hetkellä kolmanneksi suurin investoija vähittäiskaupassa, maataloudessa ja jalostusteollisuudessa. Nämä hankkeet osoittavat Pariisin priorisoivan aloja, joilla on potentiaalia luoda pysyviä kehitysvaikutuksia ja edistää syvempiä taloudellisia siteitä Afrikan kanssa. Investointien lisäksi Ranska vahvistaa myös yhteistyötä koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja teknologiansiirron aloilla. Ohjelmat, jotka tukevat yrittäjyyttä, innovointia ja afrikkalaisten nuorten osaamisen kehittämistä, ovat tulossa näkyväksi osaksi Pariisin uutta strategiaa.

Tarkkailijat kuitenkin huomauttavat myös, että suhteiden uudelleenmuokkaaminen Afrikkaan ei tule olemaan helppoa, sillä Ranska kohtaa yhä kovempaa kilpailua muilta suurvalloilta, kuten Kiinalta, Turkilta, Venäjältä ja Persianlahden valtioilta. Samaan aikaan skeptisyys Pariisia kohtaan joissakin Afrikan maissa ei ole täysin kadonnut.

Kansainvälisen taloudellisen kilpailun monista haasteista huolimatta painopisteen siirtymistä sotilaallisesta läsnäolosta kehitysyhteistyöhön pidetään sopivana sopeutumisena Afrikan uusiin trendeihin. Nuoren väestön, nopean kasvuvauhdin ja merkittävien kehitystarpeiden ansiosta Afrikalla on edelleen yhä tärkeämpi rooli monien maiden, myös Ranskan, ulkopolitiikassa ja talousstrategioissa.

Tässä yhteydessä kauppaan, teknologiaan, investointeihin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvan yhteistyömallin odotetaan käynnistävän uuden, tasapainoisemman ja sisällökkäämmän vaiheen Ranskan ja Afrikan maiden välisissä suhteissa.

Lähde: https://daibieunhandan.vn/tai-dinh-hinh-quan-he-phap-phi-10417873.html