Ukrainan viljan tuontikiellon aiheuttamien jännittyneiden tilanteiden jälkeen Varsovan ja Kiovan välillä Puolan presidentti Andrzej Duda vaati kiistan lieventämistä itäeurooppalaisen naapurinsa kanssa ja sanoi, ettei sen pitäisi varjostaa maiden välistä taloudellista yhteistyötä.
”En usko, että poliittinen ja oikeudellinen kiista voi pilata saavutuksianne”, presidentti Duda sanoi Puolan ja Ukrainan välisessä liike-elämän huippukokouksessa Poznańissa, maan keskilännessä, 22. syyskuuta. ”Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että viljantoimituksia koskeva kiista on vain pieni osa Puolan ja Ukrainan välisiä suhteita, eikä se tule todellisuudessa vaikuttamaan niihin.”
Dudan kommentit tulivat naapurimaiden välisen jännittyneen viikon jälkeen, joka huipentui Varsovan yksipuoliseen Ukrainan viljan tuontikieltoon tyytyväisten puolalaisten maanviljelijöiden tyydyttämiseksi. Kiova puolestaan teki valituksen Maailman kauppajärjestölle (WTO).
Puolan presidentti Andrzej Duda toivottaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tervetulleeksi presidentinlinnassa Varsovassa, Puolassa, 5. huhtikuuta 2023. Puola on ollut EU:n innokkain Ukrainan tukija siitä lähtien, kun Venäjä aloitti sotilaallisen kampanjansa Itä-Euroopassa. Kuva: El Pais
Puola ja Itä-Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiot – Unkaria lukuun ottamatta – ovat tähän mennessä olleet Ukrainan johdonmukaisimpia tukijoita blokin sisällä siitä lähtien, kun Venäjä aloitti sotilasoperaationsa Ukrainassa viime helmikuussa.
Nyt tähän solidaarisuuden muuriin ei kuitenkaan ole ilmestymässä ainoastaan halkeamia, vaan Ukrainan ja joidenkin sen Keski- ja Itä-Euroopan naapureiden välillä on jopa merkittäviä levottomuuden tunteita.
Jännitteiden lähde voi olla EU:n 15. syyskuuta alkaen poistama tilapäiset kaupparajoitukset Ukrainan viljoille ja öljysiemenille, mutta perustavanlaatuisemmin tulevat kiistanalaiset vaalit Puolassa ja Slovakiassa sekä Bulgarian poliittinen pirstaloituminen ja Unkarin ulkopoliittiset tavoitteet.
"Sosiaalisen solidaarisuuden käytävää" ei enää ole.
Ukraina on yksi maailman suurimmista viljan ja öljykasvien tuottajista. Vielä äskettäin suurin osa sen viennistä meni EU:n ulkopuolisille alueille.
Venäjän "sulkeminen" Mustallamerellä vetäydyttyään Yhdistyneiden Kansakuntien ja Turkin välittämästä sopimuksesta tarkoittaa kuitenkin sitä, että Ukraina on nyt katkaistu perinteisiltä vientireiteiltään ja joutuu turvautumaan muihin reitteihin, kuten Puolan, Slovakian, Unkarin ja Romanian kautta kulkeviin maakuljetusreitteihin EU:n perustaman "sosialistisen käytävän" puitteissa.
Ongelmia on ilmennyt toistuvasti, erityisesti Puolassa. Sen sijaan, että ukrainalainen vilja kuljetettaisiin maan halki muille markkinoille, se päätyy tulvimaan Puolan markkinoille – alentaen kotimaisia hintoja tai täyttäen varastotiloja.
Laajojen maanviljelijöiden protestien jälkeen sekä Puola että Unkari asettivat tuontirajoituksia Ukrainan viljalle huhtikuun puolivälissä, mikä pakotti EU:n asettamaan väliaikaisen tuontikiellon koko unioniin.
Tämä kielto on voimassa sen päättymiseen asti 15. syyskuuta. EU pitää päätöstä olla jatkamatta kieltoa solidaarisuuden eleenä Ukrainaa kohtaan. Itäisissä EU-maissa tällä asialla on kuitenkin pitkään ollut hyvin erilainen merkitys. Puolassa hallitsevalle Laki ja oikeus -puolueelle (PiS) kyse on vallan säilyttämisestä.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki puhuu lehdistötilaisuudessa hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen (PiS) päämajassa Varsovassa 20. syyskuuta 2023. Kuva: Balkan Insight
Monet tarkkailijat pitävät puolalaisia uuden parlamentin valitsevina vaaleina 15. lokakuuta. Maanviljelijöillä oli ratkaiseva rooli PiS:n kahdessa edellisessä vaalivoitossa vuosina 2015 ja 2019.
Yleisten vaalien lähestyessä pääministeri Mateusz Morawiecki oli yhä haluttomampi "suututtamaan" maanviljelijöitään, koska se varmasti vahingoittaisi hänen puolueensa vaalimahdollisuuksia. Siksi Morawieckin hallitus otti nopeasti käyttöön yksipuolisen tuontikiellon, kun EU:n laajuinen kielto – joka alkoi tämän vuoden toukokuussa – päättyi.
Kompromissiin on kuitenkin vielä toivoa: Puolan kauppasaarto koskee Ukrainan viljan tuontia, ei kauttakulkua.
"Vakava taistelu"
Samankaltainen tilanne on kehittymässä Slovakiassa. Syyskuun 30. päivän parlamenttivaalit liittyvät myös viljakiistoihin. Kuten naapurimaassa Puolassa, näitä vaaleja pidetään ratkaisevina slovakioille.
Yli kolmen vuoden uudistuksia tukeneen, länsimielisen koalitiohallituksen alaisuudessa Slovakia saattaa nähdä entisen pääministerin Robert Ficon paluun. Nimellisesti sosiaalidemokraatti Fico on itse asiassa oikeistolainen nationalisti, jolla on läheiset siteet Unkarin pääministeriin Viktor Orbániin.
Fico on toistuvasti antanut lausuntoja, jotka ovat Ukrainaa vastaan ja Venäjä-ystävällisiä, ja vahvistanut, että Slovakia lopettaa sotilaallisen tukensa Ukrainalle.
On mahdollista, että vt. pääministeri Ludovit Odorin johtama väliaikainen hallitus päättää yksipuolisesti pitää voimassa Ukrainan viljan tuontirajoitukset äänestäjien miellyttämiseksi. Tai tarkemmin sanottuna, jos Odor sallii Ukrainan viljan tulvia Slovakian markkinoille ilman rajoituksia, se työntää monet äänestäjät oikeistolaisen poliitikon Ficon syliin.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja silloinen Slovakian pääministeri Robert Fico vihkivät käyttöön Tonavan ylittävän rajasillan Komáromin (Unkari) ja Komárnon (Slovakia) kaupunkien välillä 17. lokakuuta 2017. Kuva: Slovak Spectator
Unkarissa pääministeri Viktor Orbán oli oikeassa ennustaessaan "vakavaa sotaa" itäisten EU-jäsenvaltioiden ja Brysselissä sijaitsevan toimeenpanevan elimen välille, jo ennen kuin EU päätti poistaa Ukrainan viljan tuontirajoitukset.
Nationalistinen johtaja päättää todennäköisesti yksipuolisesti pitää voimassa Ukrainan viljan tuontikiellon pyrkiäkseen "liittolaisuuteen" maiden kanssa, jotka olivat aikoinaan Unkarin kumppaneita, mutta ovat olleet ristiriidassa Budapestin kanssa Ukrainan konfliktin puhkeamisen jälkeen.
Orbánin "myönteisen" Venäjän-asenteen vuoksi Unkari oli ulkopolitiikassaan pitkälti eristyksissä alueella lähes 20 kuukautta kestäneen konfliktin aikana.
Syvät sisäiset jakolinjat
Toisin kuin edellä mainitut kolme maata, Romania ei ole yhtä tiukka Ukrainan tuonnin suhteen. Bukarest haluaa jatkaa Ukrainan viljan tuontikieltoa, mutta aluksi vain 30 päivällä.
Romanian pääministeri Marcel Ciolacu sanoi 18. syyskuuta, että hänen maansa oli antanut Ukrainalle määräajan laatia suunnitelma romanialaisten maanviljelijöiden suojelemiseksi Ukrainasta tulevalta "hallitsemattomalta" viljavirralta. Ukrainan toimintasuunnitelman lisäksi Romanian hallitus haluaa päättää asianmukaisista toimenpiteistä omien maanviljelijöidensä suojelemiseksi.
Romanian parlamentti- ja presidentinvaalien ollessa vuoden 2024 lopulla Ukrainan viljakysymys ei ole siellä yhtä polttava kuin Puolassa ja Slovakiassa.
Äärioikeistolainen Romanian kansallinen liitto (AUR) on kuitenkin kasvattamassa vaikutusvaltaansa Romaniassa. AUR:lla on "Venäjä-myönteinen" kanta, ja yksi sen politiikoista on yhdistää kaikki romanialaiset yhteen maahan, mukaan lukien Ukrainaan kuuluvan pohjoisen Bukovinan alueen asukkaat.
Romanian puolustusministeri Angel Tilvar (toinen vasemmalta) vierailee Tonavan suiston alueilla lähellä Ukrainan rajaa 6. syyskuuta 2023 samaan aikaan, kun raporttien mukaan venäläisen dronin romuja putosi Romanian alueelle – Nato-maan. Kuva: Al Jazeera
Samaan aikaan Bulgariassa ukrainalaisen viljan kysymys aiheuttaa todennäköisesti jyrkkiä eripuraa maan sisällä. Bulgaria oli ainoa itäinen EU-maa, joka poisti viime viikolla ukrainalaisen viljan tuontirajoitukset. Maanviljelijät ympäri maata protestoivat nyt pääministeri Nikolai Denkovin johtaman länsimielisen hallituksen päätöstä vastaan.
Bulgariassa on juuri pidetty viidennet parlamenttivaalit 24 kuukauden sisällä, ja sillä on nyt vakaa hallitseva enemmistö ensimmäistä kertaa useisiin vuosiin. Jää nähtäväksi, uhkaavatko mielenosoitukset tätä vakautta.
Euroopan komissio (EK) on puolestaan päättänyt omaksua odottavan lähestymistavan. Vaikka se on vastuussa blokin kauppapolitiikasta, se on ilmoittanut haluavansa analysoida Puolan, Unkarin, Slovakian ja Romanian toteuttamia toimia.
Euroopan komission tiedottaja Miriam Garcia Ferrer sanoi, ettei komissio nähnyt tarvetta kieltää tuontia, koska markkinoilla ei enää ollut vääristymiä. Komissio aikoo tarkastella tilannetta kuukauden ajan. Sen jälkeen se saattaa ryhtyä oikeustoimiin Puolaa, Slovakiaa, Unkaria ja mahdollisesti Romaniaa vastaan.
Jos näin on, Euroopan komissio todennäköisesti toimii Puolan ja Slovakian vaalien jälkeen .
(DW:n ja Bloombergin mukaan)
[mainos_2]
Lähde
![[Video] Auringonlasku Lap Anin laguunissa – missä aurinko laskee kalaverkkojen ylle](https://vphoto.vietnam.vn/thumb/1200x675/vietnam/resource/IMAGE/2026/05/31/1780192137701_beach-landscape-sea-water-nature-grass-745871-pxhere-com.jpeg)
Kommentti (0)