
Monitasoisen liikenteen ensimmäiset rakennuspalikat.
Nguyen Train, Khuat Duy Tienin ja Nguyen Xienin risteyksen vilkkaan liikenteen keskellä Thanh Xuanin alikulkutunneli ylläpitää jatkuvaa ajoneuvovirtaa Nguyen Train ja valtatie 6:n suuntaan. Lähes vuosikymmenen toiminnan jälkeen tästä rakenteesta on tullut yksi selkeimmistä esimerkeistä monitasoisen liikenteenhallinnan tehokkuudesta.
Hanoin rakennus- ja liikenneyhtiön nro 2, sivuliikkeen nro 21, silta- ja tieyhtiön nro 21 varajohtaja Dang Van Luyenin mukaan Thanh Xuanin alikulkutunnelilla on ratkaiseva rooli nelitasoisessa eritasoliittymäkompleksissa, joka koostuu korotetuista teistä, maanpäällisistä teistä, kaupunkiradasta ja alikulkutunnelista. Hankkeen käyttöönotto on auttanut eriyttämään liikennevirran Nguyen Train ja valtatien 6 suunnasta pois risteysalueelta, mikä on vähentänyt merkittävästi liikennepainetta kaupungin lounaisosassa.
Liikenteen sujuvuuden parantamisen lisäksi hanke on osoittanut vakaata toimintaa suuren liikenteen olosuhteissa. Hallintoyksikön mukaan noin 10 vuoden käytön jälkeen ei ole raportoitu yhtään tunnelin toimintaan vaikuttanutta tulvatapausta. Tämä tulos on salaojituksen, ilmanvaihdon, valaistuksen ja säännöllisen huollon ansiota.
Nykyisten alikulkutunnelien toiminnan perusteella monet asiantuntijat uskovat, että Hanoissa on vähitellen kehittymässä monitasoinen liikenteen kehittämisen ajattelutapa sen sijaan, että vain laajennettaisiin pintainfrastruktuuria kuten aiemmin.
Hanoin rakennusosaston kaupunkiliikenneinfrastruktuuriosaston varajohtaja Luong Duc Thang sanoi, että monitasoinen liikenne on Vietnamissa vielä suhteellisen uusi konsepti. Yhä rajoitetumpien kaupunkialueiden kontekstissa maanalaisen tilan hyödyntäminen on kuitenkin väistämätön trendi suurissa kaupungeissa.
Thangin mukaan Hanoin kehityssuunta ei rajoitu yksittäisten alikulkutunnelien rakentamiseen, vaan tavoitteena on luoda maanalaisten tilojen järjestelmä, joka palvelee julkista liikennettä ja teknistä infrastruktuuria. Tähän kuuluvat kaupunkien rautatieasemat, maanalaiset kävelytiet, maanalaiset pysäköintialueet sekä maanalaiset kaupalliset ja palvelutilat.
Kaupunki priorisoi maanalaisten tilojen kehittämistä tärkeimmillä liikennekeskuksilla TOD-mallin (Transit-Oriented Development) mukaisesti, erityisesti keskustassa ja kaupunkien rautatielinjojen varrella. Tätä pidetään keinona parantaa maankäytön tehokkuutta ja samalla luoda lisää tilaa kaupunkikehitykselle yhä rajallisempien maavarojen tilanteessa.

Maanalaisia tiloja ja uusia kehitysmahdollisuuksia Hanoissa.
Infrastruktuurisuunnittelun ja -kehityksen näkökulmasta liikenne- ja viestintäyliopiston rakennustekniikan tiedekunnan siltojen ja teiden suunnitteluautomaation laitoksen johtaja, apulaisprofessori Pham Hoang Kien uskoo, että Hanoi on alkanut siirtyä tasaisesta liikennemallista monikerroksiseen liikennemalliin.
Apulaisprofessori Pham Hoang Kienin mukaan Hanoin korotettu liikennejärjestelmä on vähitellen muotoutumassa Kehä 2:n, Kehä 3:n ja kaupunkien rautatielinjojen korotettujen osuuksien myötä. Tämä järjestelmä auttaa erottamaan maakuntien välisen liikenteen keskustasta, mikä vähentää painetta olemassa olevaan katuverkkoon. Samaan aikaan maanpäällinen liikenne hoitaa edelleen noin 80 % ihmisten matkustustarpeista.
Maanalaisen tilan osalta Hanoi on vasta kehityksen alkuvaiheessa. Useiden olemassa olevien alikulkutunnelien lisäksi kaupunki rakentaa parhaillaan Nhonin ja Hanoin aseman välisen kaupunkiradan maanalaista osuutta. Kattavan ja yhteenliitetyn maanalaisen liikennejärjestelmän muodostaminen vaatii kuitenkin vielä merkittävästi aikaa ja investointeja.
Arvioidessaan Hanoin asemaa alueellisessa liikenneinfrastruktuurin kehityskentässä apulaisprofessori Pham Hoang Kien uskoo, että pääkaupunki on päässyt yli hitaan kehityksen vaiheesta ja lähestyy vähitellen keskitason infrastruktuurin omaavien kaupunkien ryhmää. Ero johtaviin kaupunkeihin, kuten Tokioon, Souliin tai Singaporeen, on kuitenkin edelleen melko suuri.
Asiantuntijan mukaan yksi syy maanalaisen tilan kasvavaan merkitykseen on se, ettei maanpäällisen infrastruktuurin kehittämiselle ole enää paljon tilaa. Teiden laajentaminen tuo usein mukanaan suuria haasteita maan hankinnan, uudelleenasuttamisen ja ihmisten elämään vaikuttavien tekijöiden suhteen. Maanalainen infrastruktuuri voi puolestaan merkittävästi vähentää näitä paineita.
Maanalaiset tilat eivät palvele ainoastaan liikennettä, vaan auttavat myös kaupunkien maankäytön uudelleenjärjestelyssä. Maanalainen pysäköintialue voi mahdollistaa maanpäällisen tilan muuttamisen puistoksi, aukioksi tai julkiseksi alueeksi. Maanalaiset kaupunkiradat auttavat myös vapauttamaan pintamaata, parantamaan elämänlaatua ja tehostamaan kaupunkien maankäyttöä.
Monien maiden kokemusten pohjalta Luong Duc Thang uskoo, että maanalaisten tilojen kehittäminen tulisi sijoittaa osaksi kokonaisvaltaista kaupunkikehitysstrategiaa, jossa kaupunkiradalla on keskeinen rooli. Asemien ympärille muodostetaan vähitellen pysäköintialueiden, kaupallisten keskuksien, teknisten tilojen ja maanalaisten palvelutilojen järjestelmä synkronoidun infrastruktuuriverkoston luomiseksi.
Asiantuntijoiden mukaan monitasoisen liikennejärjestelmän kehittäminen Hanoissa ei tapahdu yhdessä yössä. Olemassa olevista ja toimivista alitunneleista sekä vähitellen parantuvasta kaupunkien rautatieverkostosta on kuitenkin hitaasti muotoutumassa uusi liikennerakenne. Kun maanalaisen tilan suunnittelu toteutetaan synkronoidusti liikenne- ja kaupunkikehityssuunnittelun kanssa, Hanoilla on enemmän tilaa ratkaista maan saatavuusongelmia, vähentää infrastruktuuripaineita ja parantaa asukkaidensa elämänlaatua tulevina vuosikymmeninä.
Lähde: https://hanoimoi.vn/tu-ham-chui-den-do-thi-da-tang-1160431.html









