Luonnollisesti monenvälisyydestä on tullut kuin "hengitysilmaa", joka läpäisee kansainvälisen elämän kaikki osa-alueet.
| YK:n pääsihteeri ja presidentti To Lam piti puheen Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 79. istunnossa pidetyssä tulevaisuutta käsittelevässä huippukokouksessa. (Lähde: VNA) |
Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) perustaminen vuonna 1945 heijasteli kaikkien kansojen yhteisiä pyrkimyksiä rauhan, turvallisuuden ja kehityksen maailmaan toisen maailmansodan kauhujen jälkeen.
YK:n perustamisen jälkeisten lähes kahdeksan vuosikymmenen aikana monenvälisen järjestelmän valtavat saavutukset ovat nostaneet yli miljardi ihmistä maapallolla köyhyydestä ja erityisesti estäneet kolmannen maailmansodan. Monenvälisyydestä on luonnollisesti tullut olennainen osa kansainvälistä elämää, ja se läpäisee kaikki kansainvälisten asioiden osa-alueet.
Sotaa ja konflikteja ruokkivat viha ja luottamuksen puute. Siksi, jos vihaa ei ole ja luottamus vahvistuu, on selvästi mahdollista välttää konflikteja, poistaa sota ja rakentaa rauhaa. Monenvälisyyden "makeat hedelmät" havainnollistavat osittain tätä yksinkertaista argumenttia. Kaakkois-Aasia oli aikoinaan erimielisyyksien, vastakkainasettelun ja jakautumisen verhoama, kunnes ASEAN perustettiin ja on kasvanut nykyiseen asemaansa. Kaksi tuhoisaa sotaa Euroopassa vuosina 1914–1945, jotka tappoivat miljoonia ja jättivät mantereen tuhoon ja uupuneeksi, jäivät menneisyyteen, kun Euroopan talousyhteisö (nykyisen EU:n edeltäjä) perustettiin vuonna 1957.
Maailmanlaajuisen ja alueellisen tilanteen syvälliset muutokset ovat vaikuttaneet voimakkaasti monenvälisyyden elinvoimaisuuteen ja korvanneet sen unilateralismin, valtapolitiikan, protektionismin tai itseään palvelevan nationalismin sitkeällä olemassaololla...
YK:n turvallisuusneuvoston avoimessa keskustelussa huhtikuussa 2023 YK:n pääsihteeri António Guterres vahvisti, että maailma kohtaa useita toisiinsa kietoutuneita ja ennennäkemättömiä kriisejä ja että monenvälinen järjestelmä on "suuremman paineen alla kuin koskaan" YK:n perustamisen jälkeen.
Vaikka monet vielä kamppailevat perinteisten monenvälisten instituutioiden tehokkuuden kanssa, heidät valtaa heti joukko huolenaiheita uusien monenvälisten mekanismien, kehittyvien "mini-monenvälisten" yhteistyömekanismien, tarkoituksesta ja tehtävästä... Vaikka maat, sekä suuret että pienet kansakunnat, hyödyntävät edelleen monenvälisiä instituutioita ja yhteistyömekanismeja kansallisten etujen turvaamiseksi ja globaalien ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä, kytevät pohjavirrat, jotka vääristävät ymmärrystä ja lähestymistapaa monenvälisyyteen, jatkuvat. Maailman johtajat yrittävät pelastaa tilanteen toimilla.
Tämä pyrkimys on ilmeistä vuoden 2024 YK:n tulevaisuushuippukokouksesta APEC-huippukokoukseen, G20-kokoukseen ja COP29-kokoukseen. Syyskuussa 2024 saavutettu tulevaisuussopimus on merkittävä sopimus, joka YK:n pääsihteerin António Guterresin mukaan merkitsee uutta alkua monenvälisyydessä.
Yhtäkkiä mieleeni juolahti, että tämä "uusi alku" liittyy "uusiutuvaan monenvälisyyteen", josta pääsihteeri To Lam puhui Pariisissa, Ranskassa 7. lokakuuta pidetyssä "Uusiutuvan monenvälisyyden puolesta" -istunnossa, jonka tavoitteena on rauhanomainen, vauras ja kestävä tulevaisuus kaikille kansoille ja ihmisille. Se on myös monenvälisyys, joka liittyy merkittäviin muutosprosesseihin, erityisesti digitaaliseen muutokseen ja vihreään muutokseen, varmistaen osallisuuden, kokonaisvaltaisuuden ja ihmiskeskeisen lähestymistavan, erityisesti nuoremman sukupolven osalta.
Näin ollen monenvälisyyden rooli on peruuttamaton, ja kuten pääsihteeri To Lam kerran korosti, "juuri vaikeina aikoina monenvälisyys osoittaa selvästi korvaamattoman roolinsa".
[mainos_2]
Lähde









