Ilmastonmuutoksen tuhoisista vaikutuksista on varoitettu jo pitkään, ja maat ympäri maailmaa ovat tehneet maailmanlaajuisia toimia niiden estämiseksi. Ihmiskunnan tähänastiset sitoumukset ja toimet eivät kuitenkaan ole riittävän vahvoja hidastamaan tätä prosessia.
 |
| Ilmastonmuutos on aiheuttanut odottamattomia seurauksia. (Havainnollistava kuva. Lähde: triptyykki) |
Ilmastonmuutoksen uhkien edessä Yhdistyneet Kansakunnat (YK) ja sen kaksi keskeistä erikoisjärjestöä, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ja Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP), ovat koonneet yhteen useita tiedemiehiä ja asiantuntijoita maailmanlaajuisesti keskustelemaan ja sopimaan kansainvälisen ilmastosopimuksen tarpeesta, joka tarjoaisi oikeusperustan reagoinnille meneillään olevaan kielteiseen kehitykseen.
Pitkä matka
Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastosopimus (UNFCCC) hyväksyttiin YK:n päämajassa New Yorkissa, Yhdysvalloissa, 9. toukokuuta 1992 pitkän valmisteluprosessin jälkeen. Sen tavoitteena on vakauttaa kasvihuonekaasupäästöt ja estää liiallinen ihmisen toiminta ympäristössä.
YK:n ilmastosopimus (UNFCCC) aloitti neuvottelut Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED), joka tunnetaan myös nimellä Maan huippukokous, Rio de Janeirossa, Brasiliassa, 3.–14. kesäkuuta 1992. Alkuperäinen YK:n ilmastosopimus ei kuitenkaan asettanut sitovia kasvihuonekaasupäästöjen rajoituksia yksittäisille maille eikä siinä vahvistettu erityisiä täytäntöönpanomekanismeja. Sen sijaan yleissopimus tarjosi kehyksen neuvotella sopimuksista tai pöytäkirjoista, joissa asetetaan kasvihuonekaasupäästöille rajoituksia ja sitovia vaatimuksia. YK:n ilmastosopimus avattiin allekirjoittajille 9. toukokuuta 1992, ja se tuli voimaan 21. maaliskuuta 1994. Tähän mennessä YK:n ilmastosopimuksella on 198 osapuolta, mukaan lukien Vietnam, joka liittyi siihen 11. kesäkuuta 1992.
Vuodesta 1995 lähtien yleissopimuksen osapuolet ovat kokoontuneet vuosittain osapuolten konferenssiin (COP) arvioimaan edistymistä ilmastonmuutoksen torjunnassa YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Ensimmäinen osapuolten konferenssi pidettiin Berliinissä, Saksassa. Vuonna 1997 yleissopimus otti merkittävän askeleen eteenpäin, kun Kioton pöytäkirja allekirjoitettiin COP3-kokouksessa Japanissa. Kioton pöytäkirja edellyttää osallistujamaiden sitoutumista kullekin maalle määriteltyjen kasvihuonekaasupäästötavoitteiden saavuttamiseen. Kioton pöytäkirja tuli virallisesti voimaan helmikuussa 2005, ja helmikuuhun 2009 mennessä siihen oli liittynyt 184 maata. Vietnam allekirjoitti pöytäkirjan 3. joulukuuta 1998 ja ratifioi sen 25. syyskuuta 2002.
Kioton pöytäkirjaa pidetään yhtenä " ilmastodiplomatian " käsitteen edeltäjistä, sillä ilmastonmuutoksen monimutkaisuus ja sen seuraukset vaikuttavat merkittävästi kansainvälisiin suhteisiin. Teollisuusmaita ja kehittyneitä maita pidetään ilmastonmuutoksen pääasiallisina "syyllisinä", mutta kehitysmaat kantavat raskaimmat seuraukset. Vaikka kehittyneet maat ovat sitoutuneet johtamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä pöytäkirjan mukaisesti, ne ovat todellisuudessa löytäneet monia tapoja kiertää ja viivästyttää ratifiointia ja täytäntöönpanoa. Yhdysvallat, jonka osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 25 %, ei ole ratifioinut Kioton pöytäkirjaa väittäen, että se vahingoittaisi sen taloutta.
Vuodesta 2009 lähtien YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) osapuolet ovat alkaneet harkita ympäristösopimusta, joka sisältäisi tarkempia oikeudellisia velvoitteita ja korvaisi Kioton pöytäkirjan, joka päättyi vuonna 2012 (myöhemmin jatkettiin vuoteen 2020). Vuonna 2010 Cancunissa, Meksikossa, pidetyssä COP16-kokouksessa osapuolet hyväksyivät yhteisen julistuksen, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen tulisi rajoittaa alle kahteen celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Paljon keskustelua ja kireitä neuvotteluja käytyään eturistiriitojen vuoksi osapuolet eivät kuitenkaan ole kyenneet laatimaan edistyksellisempää tekstiä Kioton pöytäkirjan korvaamiseksi.
Lukuisien neuvottelukierrosten jälkeen Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin lopulta COP21-kokouksessa Pariisissa (Ranskassa) 12. joulukuuta 2015, ja se tuli voimaan 4. marraskuuta 2016. Se merkitsi läpimurtoa ilmaston lämpenemisen hillitsemistoimissa. Sopimuksessa säilytettiin tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen celsiusasteeseen ja pyrittiin kunnianhimoisempaan tavoitteeseen, joka oli 1,5 celsiusastetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Sopimuksessa määrättiin, että kehittyneet maat mobilisoisivat vuosittain (sen voimaantulopäivästä lukien) vähintään 100 miljardia dollaria vuoteen 2020 asti kehitysmaiden auttamiseksi. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu.
Melko monta ylä- ja alamäkeä.
COP21-kokouksen jälkeen maailma on kokenut pitkän matkan Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, johon on mahtunut monia ylä- ja alamäkiä. Marokon COP22-kokouksessa vuonna 2016 osapuolet hyväksyivät alustavan suunnitelman Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoksi. Bonnin, Saksan, COP23-kokouksessa joulukuussa 2017 osapuolet sopivat pitävänsä kiinni Ranskassa saavutetuista kunnianhimoisista sitoumuksista, vaikka Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin sopimuksesta marraskuussa 2019.
Puolassa vuonna 2018 pidetyssä COP24-kokouksessa osapuolet selvisivät lukuisista erimielisyyksistä sopiakseen Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta asialistasta. Vuonna 2019 ilmastonmuutoksen torjunta koki kuitenkin takaiskun, kun Yhdysvallat vetäytyi virallisesti Pariisin sopimuksesta. Madridissa, Espanjassa, pidetyssä COP25-kokouksessa osallistuvat osapuolet olivat jälleen jakautuneet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvastuun suhteen…
Toiveet kohdistuivat marraskuussa 2021 Glasgow'ssa, Isossa-Britanniassa, järjestettyyn COP26-kokoukseen (joka lykättiin vuodella Covid-19-pandemian vuoksi). Kaikki 197 YK:n ilmastosopimuksen osapuolta vahvistivat sitoutumisensa maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen. Tämä tavoite edellyttää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 tasoon verrattuna ja nollapäästöjä vuosisadan puoliväliin mennessä sekä merkittäviä vähennyksiä muiden kasvihuonekaasupäästöjen osalta.
Glasgow'n hyödykesopimus kehottaa kehittyneitä maita saavuttamaan nopeasti vuoden 2015 Pariisin konferenssissa asetetun 100 miljardin dollarin tavoitteen sekä sitoutumaan kaksinkertaistamaan kehitysmaiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksen vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä ja korostaa läpinäkyvyyden merkitystä sitoumusten täytäntöönpanossa. COP26-kokouksessa yli 100 maata sitoutui lopettamaan metsäkadon vuoteen 2030 mennessä. Lähes 100 maata sitoutui vähentämään metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja 40 maata, mukaan lukien Vietnam, sitoutui luopumaan hiilivoimaloista asteittain…
Merkillepantavaa on, että Yhdysvallat ja Kiina antoivat COP26-kokouksessa yhteisen julkilausuman ilmastonmuutoksesta ja sitoutuivat yhteistyöhön nettonollapäästöjen saavuttamiseksi, metaanipäästöjen torjumiseksi, siirtymiseksi puhtaaseen energiaan ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tätä maailman kahden suurimman päästöjen tuottajan välistä sopimusta pidetään ratkaisevana askeleena kohti tavoitetta rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen.
COP26-kokouksessa 450 rahoituslaitosta, jotka hallinnoivat yhteensä 130 biljoonan dollarin varoja, mikä vastaa 40 prosenttia maailmanlaajuisista yksityisistä varoista, sitoutuivat käyttämään sijoituspääomaa puhtaiden teknologioiden, kuten uusiutuvan energian, tukemiseen ja fossiilisten polttoaineiden teollisuuden rahoituksen asteittaiseen lopettamiseen…
Sitoutumisesta käytäntöön
Voidaan sanoa, että COP21-kokouksessa saavutettu Pariisin sopimus ja COP26-kokouksen uudet sitoumukset osoittavat maailman merkittävät ponnistelut ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen toteuttaminen on kuitenkin pitkä tarina. Paperilla asetettujen tavoitteiden ja sitoumusten sekä nykytodellisuuden välinen kuilu on valtava. Tutkijat varoittavat, että ilmastonmuutos on vakava uhka elämälle maapallolla, ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit ja katastrofit ovat viisinkertaistuneet 50 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
Monet vuoden 2023 ilmastomittaukset poikkesivat merkittävästi aiemmin kirjatuista mittauksista, erityisesti valtamerten lämpötilat, jotka imevät itseensä lähes kaiken ihmisen aiheuttaman ilmansaasteen ylimääräisen lämmön. Ennen vuotta 2023 päivät, jolloin maapallon keskilämpötilat olivat yli 1,5 °C esiteolliseen aikaan verrattuna, olivat harvinaisia. Vuoden 2023 alusta syyskuun puoliväliin oli kuitenkin 38 päivää, jolloin lämpötilat ylittivät esiteollisen ajan ennätykset. Euroopan unionin Copernicus-ilmastonseurantavirasto totesi, että heinä-, elokuu ja syyskuu 2023 olivat mittaushistorian kuumimmat kuukaudet ja mahdollisesti kuumimmat viimeisten 120 000 vuoden aikana.
Tutkimukset osoittavat, että jos maapallon pintalämpötila nousee 2 °C esiteolliseen aikaan verrattuna, noin 750 miljoonaa ihmistä voi joutua kokemaan viikon vuodessa kuumia ja kosteita sääolosuhteita, jotka voivat olla kohtalokkaita. Jos lämpötila nousee 3 °C, tähän riskiin joutuvien ihmisten määrä nousisi yli 1,5 miljardiin. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat jo nyt keskimäärin 143 miljardin dollarin vuosittaiset tappiot maailmantaloudelle, mukaan lukien inhimilliset menetykset (90 miljardia dollaria) ja taloudelliset vahingot (53 miljardia dollaria).
Tätä taustaa vasten Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen johtaja Johan Rockstrom uskoo, että tuleva COP28 Arabiemiirikunnissa on viimeinen tilaisuus tehdä "uskottavia sitoumuksia fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi". Rockstrom kehotti suuria talouksia, kuten Yhdysvaltoja, Intiaa, Kiinaa ja EU:ta, tehostamaan toimiaan ilmastokriisin ratkaisemiseksi, sillä tavoite rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen on "neuvottelukelvoton".
Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius varoitti COP21-kokouksessa, että meillä on vain yksi maapallo elätettävänä. Meillä ei voi olla "varasuunnitelmaa" ilmastonmuutokselle, koska ihmiskunnalla ei ole "planeetta B:tä".
[mainos_2]
Lähde
![[Video] Auringonlasku Lap Anin laguunissa – missä aurinko laskee kalaverkkojen ylle](https://vphoto.vietnam.vn/thumb/1200x675/vietnam/resource/IMAGE/2026/05/31/1780192137701_beach-landscape-sea-water-nature-grass-745871-pxhere-com.jpeg)
Kommentti (0)