
Digitaalisen teknologian paine
Ho Chi Minh Cityssä hiljattain järjestetyissä seminaareissa ja kustannusverkostoitumistapahtumissa monet asiantuntijat, kustantajat, kääntäjät ja kansainvälisten kulttuurijärjestöjen edustajat Vietnamista, Saksasta, Ranskasta ja Kiinasta jakoivat näkemyksiään käännettyä kirjallisuutta ja kustannusalaa kohtaavista haasteista digitaalisessa ympäristössä.
Frankfurtin kirjamessujen (Saksa) varapuheenjohtajan Claudia Kaiserin mukaan maailmanlaajuinen kustannusala on kohtaamassa syvällisiä muutoksia paitsi teknologiassa myös lukijoiden, erityisesti nuorten, sisällönkulutuskäyttäytymisessä.
Yksi tämän päivän näkyvimmistä trendeistä on muutos siinä, miten nuoriin lukijoihin suhtaudutaan Euroopassa, erityisesti Saksassa. Monet nuorten aikuisten kirjasarjat saavat merkittäviä investointeja suunnitteluun, visuaalisuuteen ja lukukokemukseen kannustaakseen nuoria palaamaan lukemisen pariin.
Tämän rinnalla teknologioiden, kuten virtuaalitodellisuuden (VR), lisätyn todellisuuden (AR) ja tekoälyn (AI), kehitys luo monia muutoksia kustannusalalle. Tekoäly on nyt mukana monissa vaiheissa, kuten sisällöntuotannossa, kirjojen kääntämisessä, tekstien yhteenvedossa ja äänikirjojen automaattisessa selostustuotannossa.
Claudia Kaiserin mukaan tekoäly tuo kuitenkin mahdollisuuksien lisäksi mukanaan myös monia haasteita, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, tekijänoikeuksiin ja teknologian eettiseen käyttöön.
Samaan aikaan Thaihabooksin hallituksen puheenjohtaja, tohtori Nguyen Manh Hung, uskoo, että äänikirjoista ja puhutuista kirjoista on tulossa vahva trendi maailmanlaajuisessa kustannusalalla. Nykyinen haaste on kuitenkin siinä, miten luoda tapa maksaa laadukkaasta sisällöstä tilanteessa, jossa käyttäjät ovat tottuneet käyttämään sitä ilmaiseksi internetissä. Tohtori Nguyen Manh Hungin mukaan tämä ei ole pelkästään teknologiakysymys, vaan se liittyy myös tekijänoikeustietoisuuteen ja tiedon arvoon digitaalisessa ympäristössä.
Teknologisten tekijöiden lisäksi monet asiantuntijat uskovat, että "vihreästä julkaisemisesta" tulee tulevaisuudessa keskeinen trendi kirja-alalla. Painomateriaaleista ja tuotantoprosesseista jakelustrategioihin kustannusalalla on edessään tarve muuttua kestävämpään ja ympäristöystävällisempään suuntaan.
Myös kirjojen ja elokuvien yhdistämistä pidetään lupaavana suuntana. Asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa kirjat ja elokuvat eivät enää ole kaksi erillistä alaa, vaan ne voivat tukea toisiaan laajentaen sisällön ulottuvuutta ja samalla luodakseen enemmän mahdollisuuksia tuoda vietnamilaisia kirjallisia teoksia nuoremmalle yleisölle.
Digitaalinen ympäristö ei vaikuta ainoastaan perinteiseen kustantamiseen, vaan pakottaa myös kirja-alan muuttamaan lähestymistapaansa nuorten lukijoiden tavoittamiseksi.
Ho Chi Minh Cityssä järjestetyillä ensimmäisillä ranskankielisillä sarjakuvafestivaaleilla Ranskan Ho Chi Minh Cityn pääkonsuli Etienne Ranaivoson totesi, että nykyajan nuoret ovat yhä tottuneempia vastaanottamaan sisältöä nopeasti, visuaalisesti ja monipuolisesti digitaalisilla alustoilla. Tämä pakottaa kustannusalan etsimään uusia tarinankerronnan muotoja, joissa yhdistyvät kirjallisuus, taide ja teknologia lukijoiden säilyttämiseksi.
Tekijänoikeus- ja henkilöstöongelma

Ho Chi Minh Cityn kirjailijayhdistyksen puheenjohtajan Trinh Bich Nganin mukaan Kiinassa on lähes 60 vuoden aikana käännetty ja julkaistu vain noin 150 vietnamilaista kirjallista teosta, mukaan lukien joitakin edustavia teoksia, kuten *Truyen Kieu*, *So Do* ja *Chi Pheo*.
Suurin osa näistä kirjoista ei kuitenkaan ole enää laajalti saatavilla Kiinan kirjamarkkinoilla. Rouva Ngan uskoo, että suurin aukko tällä hetkellä on ammattimaisten kirjallisuuden kääntäjien puute. Vietnam ei kuitenkaan ole vielä tehnyt järjestelmällisiä investointeja kirjallisuuden kääntämisen alalle henkilöstöresurssien koulutuksesta pitkän aikavälin kehitysstrategioihin.
Kustantajan näkökulmasta Chi Culture Joint Stock Companyn (Chibooks) johtaja, kääntäjä Nguyen Le Chi, uskoo, että vietnamilaisten kirjojen tuominen ulkomaille ei ole pelkästään tekijänoikeuksiin liittyvää kaupallista toimintaa, vaan myös matka vietnamilaisen kulttuurin, elämäntavan ja identiteetin viemiseksi kansainvälisille lukijoille.
Rouva Le Chin mukaan kaunokirjallisuuden kääntämisen suurin haaste ei ole pelkästään tekstin kääntäminen itse, vaan myös teoksen kulttuurisen hengen ja syvyyden välittäminen.
Guangxin tiede- ja teknologiakustantamon (Kiina) tekijänoikeusosaston varajohtaja Ha Khai Tuan totesi tästä asiasta, että käännösten laadun lisäksi tekijänoikeuksien suojasta digitaalisessa ympäristössä on tulossa merkittävä haaste kustannusalalle. Ha Khai Tuanin mukaan tekijänoikeusrikkomusten torjunta ei voi perustua pelkästään sääntelyviranomaisiin, vaan se vaatii monien tahojen yhteistyötä kustantajista ja alustaoperaattoreista lukijoiden omaan tietoisuuteen.
Samaan aikaan rouva Nguyen Le Chi totesi, että tekijänoikeusrikkomukset Vietnamissa ovat edelleen melko yleisiä, eivätkä monet ihmiset ole täysin tietoisia siitä, että laittomasti kopioitujen kirjojen lataaminen tai luvattomien teosten jakaminen internetissä on myös tekijänoikeusrikkomus.
Tekoälyä, digitaalista tekijänoikeutta ja kansainvälistä tekijänoikeusvaihtoa käsittelevistä tarinoista käy ilmi, että käännetty kirjallisuus on merkittävien muutosten edessä teknologisella aikakaudella. Kun sisältöä voidaan kääntää ja levittää yhdellä napsautuksella, kääntäjien, editorien ja kustantajien roolista tulee yhä tärkeämpi teoksen kulttuurisen syvyyden säilyttämisessä. Käännetty kirjallisuuden haasteena ei ole nykyään pelkästään kääntäminen; kyse on siitä, että varmistetaan, että vietnamilaiset teokset tavoittavat laajemman yleisön säilyttäen samalla ainutlaatuisen kulttuuri-identiteettinsä.
Lähde: https://baohaiphong.vn/van-hoc-dich-doi-dien-thach-thuc-moi-truong-so-543705.html








Kommentti (0)