Yhdysvaltalaisen Interesting Engineering -verkkosivuston mukaan Yhdysvaltain energiaministeriö kehittää tekoälyjärjestelmää nimeltä Critical Minerals and Materials for Supply Chain Streamlining (CM2US). Tämä alusta yhdistää dataa malminetsinnästä, kaivostoiminnasta, malminkäsittelystä, jalostuksesta ja materiaalituotannosta, auttaen tunnistamaan toimitusketjun suurimmat pullonkaulat ja ehdottamaan tehokkaimpia investointiratkaisuja.
Sen sijaan, että tekoäly käyttäisi vuosia kokeiluihin, se voi simuloida miljoonia skenaarioita valitakseen optimaaliset uutto-, käsittely- ja kierrätysteknologiat ja samalla ennustaa markkinoiden kysyntää ja toimitusketjun häiriöiden riskiä.
Tämä lähestymistapa heijastaa muutosta Washingtonin strategiassa. Aiemmin keskityttiin uusien esiintymien löytämiseen, mutta nyt tavoite on laajentunut kattamaan koko arvoketjun kaivostoiminnasta ja jalostuksesta kierrätykseen. Tekoälyn odotetaan lyhentävän merkittävästi teknologian kaupallistamisaikaa, vähentävän investointikustannuksia ja lisäävän omavaraisuutta keskeisten mineraalien, kuten harvinaisten maametallien, litiumin, grafiitin, nikkelin ja koboltin, osalta.
Tekoälyprojektin ohella Yhdysvaltain energiaministeriö osoittaa 45,7 miljoonaa dollaria 19 projektin rahoittamiseen, joissa kehitetään kotimaisia teknologioita harvinaisten maametallien ja kriittisten materiaalien käsittelyyn. Tavoitteena on täyttää toimitusketjun aukot, jotka ovat edelleen riippuvaisia ulkomaisista lähteistä. Tavoitteena ei ole pelkästään parantaa louhintatehokkuutta, vaan myös luoda kilpailuetua kilpailijoihin nähden, jotka hallitsevat puolijohdesiruissa, sähköajoneuvoissa, puolustuksessa ja tekoälyssä käytettävien strategisten mineraalien markkinoita.
Yhdysvaltojen tekoälyn lisääntyvä käyttö tapahtuu yhä kovemman geopoliittisen kilpailun taustalla mineraaleista. Monien kansainvälisten arvioiden mukaan Kiinan osuus maailman harvinaisten maametallien tuotannosta on tällä hetkellä noin 70 %, mutta se hallitsee noin 90 % jalostuskapasiteetista – vaiheesta, joka luo eniten lisäarvoa. Tämä tekee monista kehittyneistä talouksista erittäin riippuvaisia Pekingin toimituksista.
Yhdysvaltojen lisäksi monet muutkin maat ja alueet ovat tehostamassa toimiaan. Äskettäin Ranskassa pidetyssä G7-huippukokouksessa maat sopivat keskeisen mineraaliliiton muodostamisesta toimituslähteiden monipuolistamiseksi, strategisten varantojen koordinoimiseksi ja riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisistä lähteistä.
G7-maiden mukaan lähes 200 strategiseen mineraalihankkeeseen on ilmoitettu noin 74 miljardia dollaria vuoden 2026 alusta lähtien. Euroopassa Iso-Britannia on juuri ilmoittanut 66 miljoonan dollarin investointipaketista keskeisten mineraalien louhinnan, jalostuksen ja kierrätyksen edistämiseksi sekä kotimaisen harvinaisten maametallien magneettien valmistusteollisuuden kehittämiseksi.
Tarkkailijoiden mukaan tekoälystä on tulossa uusi kilpailukenttä mineraalikilpailussa. Maat eivät ainoastaan hae lisää resursseja, vaan käyttävät tekoälyä myös jokaisen malmitonnin tehokkaaseen louhintaan, prosessoinnin optimointiin ja kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen. Tämä kilpailu on siis siirtymässä maanalaisesta digitaaliseen tilaan, jossa teknologia voi määrittää koko teollisuudenalan kilpailukyvyn.
Lähde: https://www.sggp.org.vn/ai-lam-thay-doi-luat-khai-thac-khoang-san-post858675.html
