Opetus- ja koulutusministeriön (MOET) laatima kiertokirjeluonnos koulutuksen laadun varmistamisesta ja kansallisten standardien tunnustamisesta osoittaa merkittävän muutoksen johtamisajattelussa: syklisestä akkreditoinnista säännöllisen itsearviointimekanismin rakentamiseen, jossa jatkuva parantaminen on keskeinen tavoite.
Laadun parantamiseen tähtäävä itsearviointi
Koulutusministeriön hiljattain julkistama koulutuksen laadunvarmistusta ja kansallisten standardien tunnustamista koskeva kiertokirjeluonnos esittelee uuden lähestymistavan. Sen sijaan, että akkreditointia pidettäisiin lopullisena tavoitteena, luonnoksessa määrätään, että laadunvarmistuksesta on tultava säännöllinen toiminta koulun hallinnossa.
Opetus- ja koulutusministeriön laatuosaston johtajan Huynh Van Chuongin mukaan luonnoksen ydin on siirtyminen "akkreditointia varten tehtävästä arvioinnista" ajattelutapaan "jatkuvan laadun parantamisen johtaminen". Tärkeää ei ole vain vastata kysymykseen siitä, täyttääkö koulu standardit, vaan myös osoittaa, miten koulutuksen laatu paranee vuosi vuodelta.
Tässä uudessa lähestymistavassa itsearviointi ei ole enää proseduuritoiminta tai akkreditointityökalu, vaan pikemminkin johtamistyökalu, joka auttaa kouluja tarkastelemaan säännöllisesti kaikkia toimintansa osa-alueita opetushenkilökunnasta ja tiloista oppilaiden oppimiseen ja kehitykseen. Tämän avulla oppilaitokset voivat tunnistaa vahvuudet ja heikkoudet ja kehittää asianmukaisia parannussuunnitelmia.
Toinen huomionarvoinen kehitysaskel on koulutuksen laadunvarmistusstandardien laatiminen, jotka koostuvat kuudesta standardista ja 25 kriteeristä. Tämä standardijärjestelmä on suunniteltu arvioimaan kattavasti oppilaitosten toimintaa, mukaan lukien hallinto, henkilöstö, opetussuunnitelma, fyysiset tilat, oppimisympäristö ja koulutustulokset.
Erityisesti data tunnistetaan laadunvarmistuksen perustaksi uudessa vaiheessa. Sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään raportteihin tai näyttöön arviointihetkellä, tietojärjestelmä heijastaa jatkuvasti koulun kehitystä. Tiedoista opiskelijoiden oppimisen laadusta, opettajien osaamisesta, tiloista ja koulutusohjelmien toteutuksen tehokkuudesta tulee tärkeä perusta johdon päätöksille.
Sen lisäksi, että arviointitulokset palvelevat koulujen hallinnollisia toimintoja, ne tarjoavat arvokasta tietoa koulutuksen hallintovirastoille ja paikallisviranomaisille politiikan suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa ja heikommassa asemassa olevien oppilaitosten tukemisessa.
Lisäksi laadunvarmistustoimien integroinnin kansalliseen akkreditointiin odotetaan vähentävän päällekkäisyyksiä arviointiprosesseissa, keventävän hallinnollista painetta ja antavan kouluille mahdollisuuden keskittyä enemmän ydintehtäväänsä eli koulutuksen laadun parantamiseen. Tämä on myös tärkeä askel kohti laatukulttuurin rakentamista kouluihin, jossa itsearvioinnista ja kehittämisestä tulee säännöllistä toimintaa sen sijaan, että se tapahtuisi vain akkreditointisyklien aikana.
Koulutuksen laadun "kokonaiskuvan" tarjoaminen.
Oppilaitosten itsearvioinnin vahvistamisen lisäksi merkittävä uusi kehitysaskel koulutuksen laadunvarmistuksessa on laajamittaisten kansallisten arviointien käyttöönotto. Tämän toiminnan tavoitteena on kerätä objektiivista tietoa yleissivistävän koulutuksen laadusta valtakunnallisesti ja tarjota siten tieteellinen perusta opetuksen ja oppimisen laadun parantamiseen tähtääville politiikan suunnittelulle ja ratkaisujen mukauttamiselle.
Itse asiassa jotkut paikkakunnat ovat viime aikoina tehneet opiskelijoiden laadun kyselytutkimuksia ja arviointeja. Näitä toimia on kuitenkin toteutettu pääasiassa rajoitetussa mittakaavassa, eikä työkaluissa, menetelmissä ja toteutuslaajuudessa ole ollut yhdenmukaisuutta. Siksi saadut tulokset heijastavat vain kunkin paikkakunnan tilannetta eivätkä anna täydellistä kuvaa kansallisesta koulutusjärjestelmästä.
Kun valtakunnallinen ja laaja-alainen arviointi toteutetaan yhdenmukaisesti, koulut pystyvät verrata tuloksiaan yleiseen standardiin ja siten tunnistamaan paremmin edistettävät vahvuudet, voitettavat heikkoudet ja alueiden väliset laatuerot. Tämä toimii myös perustana hallintoelimille vuoden 2018 yleissivistävän koulutusohjelman tehokkuuden arvioinnille ja koulutuksen laadun kehityksen seurannalle ajan kuluessa.
Laajamittaisista arvioinneista saatujen tietojen tarkoituksena ei ole erityisesti asettaa kouluja paremmuusjärjestykseen tai painostaa niitä saavuttamaan korkeaa suorituskykyä, vaan pikemminkin tukea johtamista ja laadun parantamista. Objektiivisen ja systemaattisen tiedon avulla paikalliset yksiköt voivat tunnistaa tarkasti investointitarpeet, kohdentaa resursseja asianmukaisesti ja kehittää käytännön tukipolitiikkoja, mikä osaltaan kaventaa alueiden välisiä koulutuksen laatueroja ja parantaa yleissivistävän koulutuksen laatua valtakunnallisesti.
Lähde: https://daidoanket.vn/bao-dam-chat-luong-giao-duc-pho-thong.html
