Saarivaltiot edistävät yhteistyötä valtamerien suojelemiseksi.

Ensimmäinen saarivaltioiden valtamerihuippukokous avattiin Tokiossa, Japanissa, 3. kesäkuuta. Kokoukseen osallistui noin 300 edustajaa, mukaan lukien valtionpäämiehiä, korkean tason virkamiehiä ja asiantuntijoita 35 saarivaltiosta ympäri maailmaa.

Tämän vuoden konferenssiin osallistuneita edustajia. Kuva: Japanin pääministerin kanslia.

Ensimmäinen saarivaltioiden valtamerihuippukokous pidettiin Tokiossa, Japanissa, 3. ja 4. kesäkuuta, ja siihen osallistuivat Australia, Yhdistynyt kuningaskunta, Kuuba, Fidži, Indonesia, Filippiinit, Sri Lanka ja muut maat.

Tapahtumassa keskityttiin keskustelemaan ratkaisuista meriympäristön suojeluun, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kestävän meritalouden kehityksen edistämiseen monien saarivaltioiden kohtaaessa yhä vakavampia haasteita nousevan merenpinnan ja äärimmäisten luonnonkatastrofien vuoksi.

Japanin ulkoministeriön mukaan tämä on ennennäkemättömän laajamittainen saarivaltioille omistettu konferenssi, joka kokoaa yhteen edustajia Tyynenmeren, Intian ja Karibian alueen maista. Tapahtuman isännöi Nippon-säätiö, Japanin suurin hyväntekeväisyysjärjestö.

Avajaisseremoniassa puhunut Japanin pääministeri Takaichi Sanae korosti kansainvälisen yhteistyön merkitystä valtamerten suojelemisessa ja ilmastonmuutoksen yhä vakavampiin vaikutuksiin vastaamisessa.

Takaichi Sanaen mukaan Japani haluaa tukea äärimmäisten sääilmiöiden, voimakkaampien myrskyjen ja nousevan merenpinnan pahiten koettelemia maita ja alueita. Japanin johtaja vahvisti, että kestävien valtamerten rakentaminen kansainväliseen oikeuteen perustuen edellyttää tiivistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden ja etujen omaavien maiden välillä.

Konferenssia yhdessä japanilaisen osapuolen kanssa puheenjohtajana toiminut Palaun presidentti Surangel Whipps totesi, että saarivaltiot tarvitsevat nyt paitsi poliittisia sitoumuksia myös merkittäviä taloudellisia resursseja ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjä teknologisia ratkaisuja.

Saatat myös pitää tästä

Cua Lon rantakaupunki on todellakin muuttunut vihreäksi.Nykyään Cua Lo ylpeilee siisteillä kujilla, puhtailla kaduilla, puhtailla kalatoreilla ja tuoksuvilla kalakastikepurkeilla... Cua Lon rannikkokaupunki muuttuu päivä päivältä, ja siitä tulee todella puhdas ja vehreä.

Surangel Whipps kehotti kansainvälistä yhteisöä kehittämään konkreettisen toimintasuunnitelman valtamerien suojelemiseksi ja toivon tuomiseksi tuleville sukupolville. Palaun johtajan mukaan maat, joilla on pieniä maa-alueita, mutta laajat talousvyöhykkeet, ovat eturintamassa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Konferenssissa edustajat keskittyivät keskustelemaan useista saarivaltioiden kohtaamista yhteisistä haasteista, ilmastoon liittyvistä luonnonkatastrofeista ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä meren saastumiseen.

Yksi erityistä huomiota saavista ongelmista on valtamerien muovijäteongelma. Monet maat uskovat, että kasvava muovijätteen määrä uhkaa merten ekosysteemejä, kalakantoja ja matkailualaa – alaa, jolla on elintärkeä rooli monien saarivaltioiden talouksissa.

Valtuuskunnat korostivat tarvetta laatia ja viimeistellä sitova kansainvälinen sopimus muovisaasteen torjumiseksi maailmanlaajuisesti. Tätä pidetään yhtenä tärkeimmistä työkaluista valtameriin päätyvän jätteen määrän vähentämiseksi tulevina vuosikymmeninä.

Lisäksi monissa lausunnoissa käsiteltiin myös meren luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Asiantuntijoiden mukaan monilla saarivaltioilla ei vieläkään ole täydellisiä tietoja niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien merien luonnonvaroista. Meritieteellisen tutkimuksen vahvistamista ja hallintokapasiteetin parantamista pidetään ratkaisevina tekijöinä meritalouden alojen kehittämisessä kestävään suuntaan.

Tarkkailijoiden mielestä tämä konferenssi heijastaa Japanin kasvavia pyrkimyksiä laajentaa yhteistyötä saarivaltioiden kanssa, erityisesti Tyynenmeren alueella. Tärkeän kehityskumppanin lisäksi Tokio pyrkii myös ottamaan aktiivisemman roolin kansainvälisissä aloitteissa, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, meriympäristön suojeluun ja valtamerten hallintaan.

Monille saarivaltioille ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuuden haaste, vaan siitä on tullut eksistentiaalinen ongelma. Nouseva merenpinta, rannikkojen eroosio, kalakantojen väheneminen ja äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat suoraan monien rannikkoyhteisöjen toimeentuloon, ruokaturvaan ja selviytymiseen.

Konferenssin odotetaan hyväksyvän yhteinen asiakirja 4.–6. huhtikuuta. Tätä asiakirjaa käytetään pohjana keskusteluille tulevilla kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssissa (COP), joka on määrä pitää Turkissa marraskuussa tänä vuonna.

Saatat myös pitää tästä

19:ää mereen ja saariin liittyvää hallinnollista menettelyä on muutettu ja täydennetty.Maatalous- ja ympäristöministeriö on juuri ilmoittanut seitsemän hallinnollisen menettelyn muuttamisesta ja täydentämisestä sekä 12 menettelyn poistamisesta meri- ja saaristoasioiden alalla.

Valtuuskuntien jäsenet odottavat, että Tokiossa tehdyt suositukset ja sitoumukset edistävät vahvempia kansainvälisiä toimia valtamerten suojelemiseksi ja tukevat saarivaltioita parantamaan kykyään vastata ilmastonmuutoksen kasvaviin haasteisiin.

(synteettinen)

Lähde: https://hanoimoi.vn/cac-quoc-dao-thuc-day-hop-tac-bao-ve-dai-duong-1157195.html