Voidaan sanoa, että Hanoilla ei ole koskaan ollut yhtä paljon suotuisia kehityksen edellytyksiä kuin nykyään. Vuoden 2026 pääkaupunkilaki luo laajemman institutionaalisen tilan. Pääkaupunkisuunnittelu määrittelee 100 vuoden kehitysvision. Monet keskushallinnon merkittävät politiikat pyrkivät vahvistamaan kaupunginhallinnon voimaannuttamista, pitäen Hanoita koekenttänä ja vertailukohtana. Tämän lisäksi Hanoin taloudellinen potentiaali, tieteelliset ja teknologiset valmiudet, inhimillisten resurssien laatu ja asema kansallisena poliittisena ja hallinnollisena keskuksena ovat etuja, joita millään muulla paikkakunnalla ei ole.
Tässä yhteydessä suurin täytäntöönpanon "este" on niiden virkamiesten ja virkamiesten ajattelutapa, kapasiteetti ja vastuuntunto, jotka suoraan panevat politiikkaa ja päätöslauselmia käytännössä täytäntöön. Jos järjestelmä toimii edelleen perinteisen hallinnollisen ajattelutavan mukaisesti, tietyt mekanismit murenevat helposti täytäntöönpanon aikana. Monissa tapauksissa järkevää politiikkaa viivästyttää epäröinti, vastuun pelko tai menettelytapa, joka asettaa tulokset sisällön edelle. Tällaisissa tilanteissa institutionaalisia etuja ei ainoastaan hyödynnetä, vaan ne ovat vaarassa joutua hukkaan heitetyksi kehitysmahdollisuudeksi.
Siksi Hanoissa tarvitaan voimakasta muutosta johtamisajattelusta rakentavaan ajattelutapaan, erityisesti toteutustasolla, kuten osastoilla, virastoissa, kunnissa ja vaalipiireissä. Johtamisajattelu keskittyy ensisijaisesti valvontaan, menettelyjen noudattamisen varmistamiseen ja riskien lieventämiseen. Rakentava ajattelutapa puolestaan pyrkii ratkaisemaan ongelmia, helpottamaan kansalaisten ja yritysten elämää sekä edistämään kehitystä lain puitteissa. Vaikka johtamisajattelu usein kysyy "onko sallittua tehdä se?", rakentava ajattelutapa etsii vastauksia kysymykseen "miten se tehdään tehokkaimmin?".
Nämä näennäisen pienet erot voivat olla ratkaisevia pääkaupungin tulevaisuuden kannalta. Kun investointihanke viivästyy kuukausia, jopa vuosia, syynä ei aina ole oikeudelliset esteet. Usein se on seurausta virastojen välisen koordinoidun toiminnan puutteesta, taipumuksesta välttää vastuuta tai tavasta hoitaa työ byrokraattisesti. Hanoin autonomian lisääntyessä näistä rajoituksista, jos niitä ei ylitetä, tulee kehityksen este.
Erityisesti osastojen ja virastojen rooli on tullut tärkeämmäksi kuin koskaan. Jos kaupunginvaltuusto on poliittinen päätöksentekoelin ja kaupunginvaliokunta hallintoelin, niin erityisvirastot ovat suoria "yhteyksiä", jotka määräävät toteutuksen laadun. Kaikki investointeja, suunnittelua, maankäyttöä, ympäristöä, digitaalista muutosta tai tiedettä ja teknologiaa koskevat politiikat on viime kädessä toteutettava tämän tiimin neuvoa-antavan ja toteuttavan toiminnan kautta.
Pääkaupunkilain onnistumista ei siis mitata annettujen asiakirjojen määrällä, vaan konkreettisilla sosioekonomisen elämän muutoksilla. Näitä ovat lyhyemmät hallinnollisten menettelyjen käsittelyajat, avoimempi investointiympäristö, keskeisten hankkeiden nopeampi toteutus, julkisten palvelujen laadun parantuminen ja ennen kaikkea kansalaisten ja yritysten lisääntynyt tyytyväisyys.
Tässä uudessa kehitysvaiheessa Hanoi tarvitsee hallinnon, joka ei ainoastaan tee asioita oikein, vaan myös tekee ne tehokkaasti; ei ainoastaan johda, vaan myös palvelee; ja ei ainoastaan noudata menettelytapoja, vaan myös luo arvoa.
Vuoden 2026 pääkaupunkilaki on avannut merkittävän oven kehitykselle. Se, tuleeko tästä ovesta tie uusiin läpimurtoihin, riippuu kuitenkin vahvasti henkilöstön laadusta ja koko poliittisen järjestelmän toimintahengestä. Instituutiot ovat viime kädessä välttämätön edellytys, mutta ihmiset ovat ratkaiseva tekijä. Ja matkalla kohti sivistyneen, sivistyneen ja modernin pääkaupungin rakentamista Hanoi tarvitsee tällä hetkellä eniten rakentavasti ajattelevaa virkamiestiimiä, joka uskaltaa ajatella, uskaltaa toimia, uskaltaa ottaa vastuuta ja uskaltaa luoda uusia arvoja yhteiseksi hyväksi.
Lähde: https://hanoimoi.vn/can-nhat-la-tu-duy-kien-tao-thuc-thi-1159360.html
