Päästäkseen Bản Tháiin vierailijat voivat ajaa itse ja uppoutua tuulisiin teihin tuntien olonsa sekä tutuksi että uudeksi, aivan kuin he olisivat täällä ensimmäistä kertaa. Tunnelma täällä tuntuu hitaasti hidastuvan. Varhain aamulla kokkaustulien savu leijailee ohuen sumun mukana ja liukenee raikkaaseen ilmaan. Lasten toisilleen kutsuhuudot, riisikasvien kahina tuulessa... Kaikki kietoutuu lempeäksi sinfoniaksi, joka johdattaa meidät luoteisvuorten hitaaseen ja rauhalliseen elämänrytmiin.
Thai Village sijaitsee erityisen edullisella paikalla aivan Mu Cang Chain kunnan keskustassa. Kylä on tukevasti pyhän vuoriston juurella. Toisin kuin muissa syrjäisissä, syvällä vuorten sisällä sijaitsevissa kylissä, matka Thai Villageen on helpompi ja helpommin saavutettavissa.
Thaimaalaisten kylien viehättävyyden tekee paitsi niiden luonnonmaisema, myös itse nimi, joka kantaa mukanaan siellä asuvan kulttuurin ja yhteisön leimaa.
Vaikka väestö on pääasiassa hmongeja, noin 90 %, tätä paikkaa kutsutaan thaimaalaiskyläksi, koska se on Muong Lon thaimaalaisten koti.
Tämä ei ole sattumaa, vaan osoitus muuttoliikkeen historiasta, joka liittyy thaimaalaiseen ryhmään, joka on jo pitkään asettunut asumaan tälle maalle. He toivat mukanaan perinteiset paalutalonsa, ainutlaatuiset tapansa ja käytäntönsä ja säilyttivät omaleimaisen thaimaalaisen elämäntapansa monietnisessä ympäristössä.
Thaimaalaisen yhteisön läsnäolo hmong-väestön keskuudessa ei luo etäisyyttä tai aiheuta heidän sopeutumistaan. Päinvastoin, se on ainutlaatuinen yksityiskohta, joka lisää väriä Mu Cang Chain ylängön monimuotoiseen kulttuurimaisemaan.
Thaimaalainen tyttö perinteisessä asussa.
Thaimaalaisissa kylissä on helppo nähdä mustiin, hopealangoilla kirjailtuihin hameisiin pukeutuneita naisia, joiden pehmeät kädet kutovat taitavasti silkkiä eloisiksi brokadikankaiksi. Täällä tulisijat hehkuvat punaisina joka aamu ja ilta, ei vain lämmittämässä tai ruoanlaitossa, vaan myös sukupolvien yhdistävänä paikkana, lukemattomien tarinoiden lähtökohtana.
Thaimaalainen kylä saa uuden ilmeen joka vuodenaika. Touko- ja kesäkuussa kauden ensimmäiset sateet valuvat alas vuorenrinteitä, ja viileä, virkistävä vesi virtaa pieniä puroja pitkin pengerretyille pelloille muuttaen koko maiseman taivasta heijastavaksi hohtavaksi peiliksi. Kyläläiset aloittavat uuden istutuskauden jättäen ahkerasti jalanjälkensä märkään maahan ikään kuin painaen ne kylän muistiin.
Kyläläisten takan ääressä Bản Tháissa.
Syksyllä, syys- ja lokakuun tienoilla, thaimaalaiset kylät näyttävät puhkeavan säteilevän kultaiseen sävyyn. Pengerretyt riisipellot kypsyvät kerros kerrokselta kuin vuorenrinnettä vasten iskeytyvät riisiaallot. Lempeä syystuuli pyyhkäisee ohi ja tuo mukanaan riisin yksinkertaisen, tuoksuvan tuoksun. Tämä on sesonkiaika, jolloin thaimaalaiset ja hmong-ihmiset tulevat pelloille korjaamaan satoa, jälleennäkemisen ja yltäkylläisyyden aikaa.
Talven saapuessa kylä on aamun usvan peitossa. Hiekkatiet ovat hiljaa utuisen utuisen verhon peitossa. Kevään saapuessa koko thaimaalainen kylä näyttää heräävän. Luumun kukat kukkivat valkoisina kylän laitamilla, ja persikan kukat maalaavat kylmät tuulet kestäneet paalutalot vaaleanpunaisiksi.
Thaimaalaisen etnisen vähemmistön kauneus ei piile ainoastaan maisemissa, vaan myös siinä, miten sen ihmiset elävät sopusoinnussa luonnon ja taivaan kanssa. Riisipellot eivät ole pelkästään viljelypaikkoja, vaan niiden selviytymisen juuret, paikkoja, joissa viljelytekniikat siirtyvät isältä pojalle sukupolvelta toiselle. Täällä sijaitsevat pengerretyt riisipellot eivät ole vain toimeentulon symboli, vaan myös ylämaan asukkaiden "elävä museo", joka säilyttää sekä työarvot että vuoristoasukkaiden sielun.
Thaimaalaiset etniset vähemmistöt ovat alkaneet harjoittaa yhteisömatkailua vuoden 2010 alusta lähtien. He toivottavat vieraat tervetulleiksi omiin koteihinsa lämpimillä tahmeasta riisistä ja savulihasta koostuvilla aterioilla, viihtyisillä nukkumapaikoillaan tuulisissa paalutaloissaan ja jokapäiväisillä tarinoilla, joita kerrotaan keittiön lepattavan takan valossa.
Rouva Vi Thi Phuong kertoi: "Lainasin 100 miljoonaa Vietnamin dongia Social Policy Bankilta, kun aloitin kotimajoitukseni. Aluksi olin hyvin huolissani ja mietin, pitäisivätkö kaupunkilaiset siitä, mutta sitten tajusin, että he tarvitsivat vilpittömyyttä. Laitoin perinteisiä ruokia, kerroin heille kylästä, kudonnasta ja riisisadosta. Yksinkertaisuus ja vilpittömyys ovat ominaisuuksia, jotka luovat thaimaalaisen kylämatkailun ainutlaatuisen identiteetin."
Yhteisön proaktiivisten toimien ohella maakunnan ja paikallisten viranomaisten käytännön tukipolitiikat ovat entisestään motivoineet thaimaalaisen etnisen vähemmistöyhteisön muutosta. Vuosien varrella sosiaalipolitiikkapankki on ottanut käyttöön etuuskohtelun mukaisia luotto-ohjelmia, jotka auttavat ihmisiä investoimaan luottavaisin mielin yhteisömatkailuun. Ihmisillä ei ole ainoastaan helppoa pääsyä pääomaan, vaan heitä myös opastetaan pääoman tehokkaassa käytössä yhdistämällä toimeentuloinvestoinnit perinteisen kulttuurin säilyttämiseen.
Thaimaalaisessa kylässä palveluja tarjoava yrittäjä Lo Van Quy kertoi: ”Etuoikeutettujen lainojen ansiosta kyläläisillä on mahdollisuus ostaa enemmän kotitaloustarvikkeita turistien tarpeisiin, mikä lisää heidän tulojaan ja samalla säilyttää vanha kylä ja sen perinteet.” Herra Quylle ”vanhan kylän säilyttäminen” ei tarkoita vain talon säilyttämistä, vaan myös koko kulttuurisen ekosysteemin säilyttämistä.
Paalutalot Bản Tháin kylässä.
Saatat myös pitää tästä
Yhteisöpohjainen matkailu ylängöillä: Kurkistus "eläviin tarinoihin"Perinteisistä ylämaan kodeistaan käsin etniset vähemmistöyhteisöt ovat muokanneet alkuperäiskulttuuriaan yhteisöpohjaisen matkailun kehittämisen resursseiksi. Heidän "elävät tarinansa" paljastavat matkan sekä toimeentulon luomisesta että kulttuuri-identiteetin säilyttämisestä kotimaassaan. Jokainen thaimaalaisen etnisen vähemmistön kylän majoituspaikka ei ole pelkkä majoituspaikka, vaan myös "kulttuurinen pysähdyspaikka" modernisaation matkalla. Uuden tulonlähteen tarjoamisen lisäksi tämä yhteisöpohjainen matkailumalli auttaa myös pitämään nuoremman sukupolven maassa ja kannustaa heitä jatkamaan kotimaansa kehittämistä. Sen sijaan, että monet nuoret olisivat lähteneet kotikaupungeistaan työn perässä, heistä on nyt tullut oppaita, tulkkeja, kokkeja ja media-ammattilaisia suoraan kotimaassaan.
Paikassa, joka aikoinaan tunnettiin vain riisinkorjuukaudestaan, thaimaalaisten etnisten vähemmistöjen kylät ovat nyt ympärivuotisia matkakohteita, jotka säilyttävät ainutlaatuisen identiteettinsä ja integroituvat moderniin maailmaan sulautumatta. Tätä aluetta kehitetään ympärivuotiseksi matkailukohteeksi – jokainen vuodenaika tarjoaa erilaisen tunnelman ja kokemuksen. Kevät tuo mukanaan kyläjuhlat, huilujen ja gongien äänet. Kesä antaa kävijöille mahdollisuuden kylvää riisiä pelloille ja kokea tuoreen maan tuoksun. Syksy tuo mukanaan kullanruskean kypsän riisin ja talvi tuo mukanaan sumun, joka luo utuisen, eteerisen maiseman, joka muistuttaa lempeää, syvällistä mustemaalausta.
Thaimaalaisissa kylissä kehitetään parhaillaan paalutaloja matkailua varten.
Keskeisellä paikalla sijaitsevat ja sekä luonnonkauneudella että rikkaalla kulttuurilla siunatut thaimaalaiset etnisten vähemmistöjen kylät ovat muodostuneet välttämättömäksi pysähdyspaikaksi Luoteis-Vietnamin tutkimiseen suuntautuvalla matkalla. Kun astut tänne, huomaat, että sen kauneus koskettaa sydäntä: pilviä heijastavista pengerretyistä riisipelloista vuorenrinteellä solinaviin kristallinkirkkaisiin puroihin ja illalla savua nostattaviin rauhallisiin paalutaloihin. Ennen kaikkea paikallisten ihmisten vieraanvaraisuus on yksinkertaisuutta, lämpimyyttä ja aina vastaanottavaisuutta vieraille aivan kuin he olisivat kotiin palaavia perheenjäseniä.
"Koskettamalla thaimaalaista henkeä" – tämä ei ole vain artikkelin otsikko, vaan myös muistutus kokemuksesta, jota järki ei voi määritellä, vain sydän voi ymmärtää. Koska kun kerran astuu tähän paikkaan, on vaikea lähteä pois ilman, että sydän lepää.
Thaimaalaisessa kylässä et ole enää vieras, vaan tuttu kasvo hellyydenkipeyden, yksinkertaisen ateriakutsun ja nuotion äärellä kerrottujen tarinoiden kautta. Ei ole olemassa mahtipontisia rakennuksia, joilla esitellä, vain lempeitä muistoja, jotka pidättelevät sinua. Paalutalot tuoksuvat uuden puun tuoksulta, kyläateriat leijuvat iltasavun aromissa, rehelliset hymyt, joihin on vivahtanut ujoutta. Jos minun joskus täytyy lähteä, kannan edelleen mukanani thaimaalaisen keittiön tulenvaloa ja tunnetta siitä, että olen juuri koskettanut kotimaata, joka on kuulunut minulle niin kauan.
Lähde: https://baolaocai.vn/cham-vao-ban-thai-post648183.html
![[Video] Auringonlasku Lap Anin laguunissa – missä aurinko laskee kalaverkkojen ylle](https://vphoto.vietnam.vn/thumb/1200x675/vietnam/resource/IMAGE/2026/05/31/1780192137701_beach-landscape-sea-water-nature-grass-745871-pxhere-com.jpeg)
Kommentti (0)