Vuoden viimeinen iltapäivä

(NB&CL) Vuoden viimeiset päivät ovat meille aikaa pohtia omaa ja muiden elämää, unohtaa elämän viipyilevä suru ja epävarmuus, karkottaa pureva kylmyys ja toivottaa tervetulleeksi kirkkaan kultaisen auringonpaisteen, joka riemuitsee pääskyjen kanssa. Vuoden viimeisen iltapäivän tunnelma herättää syvän nostalgian tunteen…

Vuosi on taas vierähtänyt silmänräpäyksessä. Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä paremmin tajuamme, kuinka nopeasti aika rientää. Työn kiire ja arjen pienet huolet ovat saaneet meidät unohtamaan ajan kulumisen. Vuoden loppu on aikaa pohtia omaa ja muiden elämää, unohtaa elämän viipyilevä suru ja epävarmuus, karkottaa pureva kylmyys ja toivottaa tervetulleeksi kirkas auringonpaiste ja iloiset pääskyset. Vuoden päättyvän iltapäivän tunnelma täyttää sydämemme syvällä kaipauksella…

Vuoden viimeisenä iltapäivänä elämä tuntui käyvän kiireisemmältä ja vilkkaammalta. Ilmassa oli naurua ja puheensorinaa. Tam-täti ja Ba-täti tervehtivät toisiaan tervetulohuudoilla. Tèon riemunhuudot kaikuivat hänen lammen onnistuneen tyhjennyksen jälkeen. Äitini kiirehti valmistamaan uhria äidinpuoleisille isovanhemmilleni ja kuiskasi rukouksia toivoen voivansa toivottaa heidät tervetulleiksi kotiin Tetin (kiinalaisen uudenvuoden) viettoon.

Muistan lämmöllä nuo myöhäiset iltapäivät vuoden lopussa, nuoren, viattoman sielun kaukaisissa muistoissa, aikoja, jolloin isäni oli vielä rinnallani. Seurasin häntä innoissani puutarhaan valitsemaan kauneimpia aprikoosinkukkien oksia ja asettelin ne sitten huolellisesti ja kunnioittavasti maljakkoon alttarilla. Isäni sanoi, että kiinalaisena uutena vuotena täytyy olla aprikoosinkukkia. Alttarille katsominen loi juhlallisen tunnelman.

Sitten isäni poimi puutarhastamme saatavilla olevat hedelmät valmistaakseen viiden hedelmän uhrin. Hän ei noudattanut perinnettä syödä vaniljakastikkeessa olevia omenoita, kookospähkinöitä, papaijoja, mangoja ja viikunoita. Hän kertoi minulle, että viiden hedelmän uhraaminen omasta puutarhastamme esi-isillemme Tet-aikana osoitti kunnioitusta ja kiitollisuutta niistä vaikeuksista, joita esi-isämme kestivät antaakseen meille sen, mitä meillä on tänään. Isäni kertoi minulle usein kansamme perinteisistä Tet-tavoista. Muistan ne vieläkin elävästi, vaikka hän on nyt kaukana, kaukana...

Vuoden viimeisenä iltapäivänä maaseudun markkinat, vaikkakaan eivät olleet suuria, olivat uskomattoman vilkas ja vilkas, ja ostajia ja myyjiä tuli ja meni jatkuvassa virrassa. Normaalisti kyläni markkinat avautuivat aamunkoitteessa ja sulkeutuivat noin kello 8. Mutta Tetin (vietnamilainen uusivuosi) aikana ihmiset ostavat ja myyvät koko päivän. Markkinat ovat paljon ruuhkaisempia ja iloisempia. Kaikki ovat onnellisia, nauravat ja juttelevat. Tetin aikana ihmiset tinkivät vähemmän; kaikki ovat anteeksiantavaisempia. Siellä on kärryjä, jotka myyvät punaisia ​​kirjekuoria, punaista paperia säkeineen ja Tet-koristeita. Kaikki on kirkkaanpunaista. Sen näkeminen tarkoittaa, että Tet on saapunut.

Vuoden viimeisenä iltapäivänä äitini istui usein talon edessä olevalla bambupenkillä ja kääri tahmeita riisikakkuja (bánh tét) tarjotakseen niitä esi-isillemme. Isäni talon takana olevasta bambumetsästä tekemä kiillotettu bambupenkki oli yksinkertainen, maalaismainen ja täynnä muistoja. Äitini oli istunut siinä lukemattomia keväitä lapsuudestamme aikuisuuteen asti. Hänelle tuo bambupenkki ilmensi isäni kuvaa. Samalla bambupenkillä sisareni ja minä myös leikimme ja katselimme tahmeiden riisikakkujen padallista.

Saatat myös pitää tästä

Khmerien kulttuurivärien säilyttäminenKhmerien perinteinen kulttuuri on säilynyt sukupolvien ajan. Nämä arvot ovat edelleen läsnä heidän elämässään ja rikastuttavat kansallista kulttuuri-identiteettiä.

Vuoden viimeisenä iltapäivänä äitien katseet tähyävät aina kujan päähän, odottaen innokkaasti lapsiaan, jotka eivät ole vielä päässeet kotiin, koska he tekevät ylitöitä tai toimittavat tavaroita asiakkaille... toivoen ansaitsevansa hieman ylimääräistä ostaakseen lahjoja nuoremmille sisaruksilleen kotona.

Vuoden viimeisenä iltapäivänä tiet ovat täynnä ajoneuvoja. Ne, jotka ovat lähteneet kotikaupungeistaan ​​töihin muualle, kiiruhtavat kotiin juhlimaan Tetiä (kiinalaista uuttavuotta) perheidensä kanssa. Jokaisella on omat olosuhteensa, mutta ehkä heillä kaikilla on yhteinen kotiinpaluun jännityksen tunne. He palaavat elämään vanhempiensa ja perheensä rakastavaan syleilyyn. He palaavat kotiin elämään uudelleen rauhallisia päiviä, jättäen hetkeksi syrjään ulkomaailman huolet ja ahdistukset. Vuoden viimeisen iltapäivän hetki on onnellisin, kun se on täynnä perheen jälleennäkemistä ja läheisyyttä rakkaiden kanssa. Ja vasta silloin se todella tuntuu Tetiltä.

Ajan myötä asiat ovat muuttuneet paljon. Ihmisten elämä on vauraampaa kuin ennen, joten Tet (kiinalaisittainen uusivuosi) ei ole juurikaan erilainen kuin tavalliset päivät, eikä vuoden viimeisen iltapäivän tunnelma ole enää yhtä erityinen tai täydellinen kuin ennen. Kaikki Tetiin tarvittava, makeisista ja hilloista banh tetistä (tahmea riisikakku), banh chungista (neliönmuotoinen tahmea riisikakku) haudutettuun sianlihaan munien kera... on helposti saatavilla; sinun tarvitsee vain ostaa se ja olet valmis. Siksi valmistelujen jännitys, nauru ja banh tet -padan ympärille kokoontumisen ilo vuoden viimeisenä iltapäivänä on vähitellen haihtunut...

Kiireisessä kilpajuoksussa aikaa vastaan ​​unohdamme usein vuoden viimeisten iltapäivien todellisen merkityksen. Kyse on elämän harmoniasta, keskinäisestä välittämisestä ja ennen kaikkea mielenrauhasta. Hidastakaamme tahtia ja nauttikaamme näiden vuoden viimeisten päivien tuomasta rauhasta. Koska Tetin todellinen ilo piilee juuri näissä päivissä.

Verannalla kirkas kultainen auringonvalo keskustelee aikaisin kukkivien aprikoosinkukkien kanssa, perhoset lepattelevat leikkisästi krysanteemien ja orkideoiden keskellä. Etupihan samettikukat puhkeavat kukkaan ja vapauttavat tuoksunsa mehiläisten mukana. Pääskyset alkavat liitää taivaalla. Lasten, jotka tuskin pystyvät puhumaan, iloinen rupattelu täyttää talon lämmöllä ja ilolla tänä päivänä ennen Tetiä (kiinalaista uuttavuotta).

Ehkä ne, jotka ovat kokeneet elämän epävarmuuksia, todistaneet aikojen ylä- ja alamäkiä sekä elämän katoavaisuutta, vaalivat vuoden lopun iltoja entistäkin enemmän. Koska ne muistuttavat meitä arvostamaan perhesiteitä, yhdessäoloa ja jälleennäkemistä – asioita, joita mikään aineellinen omaisuus ei voi korvata. Älä anna muutaman ylimääräisen dollarin tavoittelun tai riittämättömyyden tunteen estää sinua juhlimasta Tetiä (kuukautta) perheesi kanssa. Mene kotiin ja juhli Tetiä perheesi kanssa. Se on kallisarvoisin asia elämässämme.

Saatat myös pitää tästä

Säilyttäen Kinh Bacin alueen Phu The -kakun aidon maun.Phu-kakku, joka tunnetaan myös nimellä Xu Xe -kakku, on pitkään ollut Kinh Bacin alueen omaleimainen kulttuurisymboli. Se ei esiinny ainoastaan ​​hääseremonioissa uskollisuuden toivotuksena, vaan se on läsnä myös Tet-juhlapöydässä joka kevät välittäen toivoa perheen jälleennäkemisestä ja täyttymyksestä.

Minulle vuoden viimeisten päivien ohimeneminen niin nopeasti, tuntuvan ohikiitävältä, katoavan silmänräpäyksessä, mutta niiden viipyilevä vaikutus on edelleen läsnä ja jättää meihin nostalgian ja pohdiskelun tunteen, kun katsomme taaksepäin elämäämme noina vuoden viimeisinä iltapäivinä.

Kaukaisuudessa soi melankolinen kevätsävelmä: "Vuoden lopussa istun ja lasken elämäni päiviä. Yli kolmesataa päivää on jo kulunut..."

Lähde: https://congluan.vn/chieu-cuoi-nam-10329462.html