Tieliikennehankkeiden valtionrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi sijoittajien houkuttelemiseksi, ja kunnat voivat myös käyttää budjettejaan teiden rakentamiseen muiden maakuntien läpi.
Nämä kaksi ovat niistä tieliikennehankkeiden (valtatiet, moottoritiet) investoimiseen tarkoitetuista erityisistä mekanismista, jotka hallitus toimittaa kansalliskokoukselle ja keskustelee valiokuntien kokouksissa 27. lokakuuta iltapäivällä.
Pääministerin valtuuttamana suunnittelu- ja investointiministeri Nguyen Chi Dung esitteli ehdotuksen ja totesi, että hallitus ehdotti alun perin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallin (PPP) mukaisiin tieliikennehankkeisiin osallistuvan valtion pääoman osuuden "laajentamista" enintään 70 prosenttiin hankkeen kokonaisinvestoinneista, mikä on 20 prosentin lisäys nykyisiin säännöksiin verrattuna.
Ministeri Nguyen Chi Dung selitti, että todellisuudessa joillakin tieliikennehankkeilla on suuret kokonaisinvestointikustannukset, kun taas kuljetuskysyntä ei ole vielä korkea, joten tarvitaan lisää valtion pääomaa toteutettavuuden varmistamiseksi investointien houkuttelemiseksi. Lisäksi maanhankintakustannukset muodostavat joissakin hankkeissa suuren osan kokonaisinvestoinneista; jos valtion pääoma on alhainen, taloudellisen tehokkuuden saavuttaminen on vaikeaa eikä sijoittajia houkutella.
Siksi valtion pääoman osuuden lisääminen tieliikenteen PPP-hankkeissa pyrkii luomaan kannustimia yksityisen pääoman mobilisoinnille ja houkuttelemaan sijoittajia ja pankkeja investoimaan, kun hankkeen taloudellinen tehokkuus on taattu. Tämä on myös politiikka, jonka kansalliskokous sallii sovellettavaksi Ho Chi Minh Cityssä päätöslauselman 98 mukaisesti.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että maakuntien kansankomiteoilla on valtuudet toteuttaa moottoritie- ja valtatieinvestointeja paikallisten budjettien avulla (mukaan lukien mahdollinen keskushallinnon tuki). Tämän politiikan tavoitteena on hyödyntää paikallisten johtajien potentiaalia, etuja ja vastuita sekä helpottaa suunnittelua ja infrastruktuuriyhteyksiä, ministeri Nguyen Chi Dungin mukaan.
Osuus Ben Luc - Long Thanh -moottoritiestä, joka kulkee Hung Longin kunnan (Binh Chanhin alue, Ho Chi Minh City) läpi maaliskuussa 2023. Kuva: Thanh Tung
Useita paikkakuntia ulottuvissa liikennehankkeissa pääministeri harkitsee ja päättää nimittää maakunnan kansankomitean investointien hallintoelimeksi ja käyttää kyseisen maakunnan budjettia investointipääoman tukemiseen muille maakunnille hankkeen toteuttamiseksi.
Herra Dung totesi, että nykyiset määräykset eivät salli paikallisten viranomaisten päättää investointipolitiikoista tai kohdentaa pääomaa muiden maakuntien läpi kulkeviin hankkeisiin. Todellisuudessa monet liikennehankkeet kuitenkin ylittävät useiden paikkakuntien alueen tai kahden paikkakunnan välisen rajan siltojen ja tunnelien kautta. "Jos jokainen paikkakunta investoi puoleen sillasta tai tunnelista, se on hankalaa projektinhallinnan kannalta, sillä se tuhlaa resursseja, aikaa ja investointimenettelyjä. Siksi tällä politiikalla pyritään yhdistämään viranomaiset ja poistamaan esteitä useiden paikkakuntien alueen läpi kulkevilta liikennehankkeilta", suunnittelu- ja investointiministeri sanoi.
Hallituksen seuraava ehdotus on erityismekanismi yleisten rakennusmateriaalimineraalien hyödyntämiseksi monien meneillään olevien hankkeiden yhteydessä, joissa on materiaalipulaa ja nousseita hintoja.
Hallitus ehdottaa näitä mekanismeja ja toimintalinjoja sovellettavaksi konkreettisina toimenpiteinä vuoden 2025 loppuun asti. Jokaiseen mekanismiin liittyy luettelo paikkakunnilla sovellettavista konkreettisista hankkeista.
Lopuksi hallitus ehdotti, että kansalliskokous sallisi kertaluonteisen erityismekanismin soveltamisen hankkeisiin, joita rahoitetaan kasvaneilla valtion budjetin tuloilla vuonna 2022. Tämän politiikan piiriin kuuluvien hankkeiden odotetaan olevan tukikelpoisia, ja niihin kuuluvat äskettäin hyväksytyt ja vuosina 2021–2025 aloitetut hankkeet sekä kuntien hallinnoimat hankkeet, jotka ovat jo sisällytetty keskipitkän aikavälin julkisten investointien suunnitelmaan (2021–2025)...
Lisäksi vuonna 2022 kasvaneita valtion tuloja käytetään jo päättyneiden hankkeiden maanraivauskustannusten (mukaan lukien erääntyneet maksut) maksamiseen.
Tarkastellessaan tätä asiaa talousvaliokunta oli yhtä mieltä siitä, että moottoriteiden ja valtateiden investointeja varten tarvitaan erityinen mekanismi, mutta oli myös eri mieltä epäselvän politiikan tehokkuuden vuoksi. Siksi valiokunta pyysi hallitusta tekemään perusteellisemman arvion politiikan vaikutuksista ja selventämään täytäntöönpanon resursseja.
Talousvaliokunta sopi erityismekanismien osalta valtion pääoman osuuden nostamisesta PPP-mallin mukaisissa liikennehankkeissa enintään 70 prosenttiin hankkeen kokonaisinvestoinneista. Valiokunta totesi kuitenkin, että tämä politiikka ei vieläkään täysin ratkaise nykyisten PPP-liikennehankkeiden vaikeuksia. Viimeaikaiset kokemukset osoittavat, että PPP-liikennehankkeilla on vaikeuksia saada pääomaa epävakaiden ja usein muuttuvien valtion mekanismien ja politiikkojen sekä riittävien sijoittajien suojaamiseen tarkoitettujen mekanismien puutteen vuoksi.
Toisaalta aiempien BOT-kuljetushankkeiden puutteita ei ole täysin ratkaistu; näiden hankkeiden todellinen liikennemäärä on paljon pienempi kuin taloudelliset ennusteet, ja hankkeiden sopimuksissa sovittujen palvelumaksujen nousu on ollut hidasta. Tämä on saanut pankit ja sijoittajat epäröimään osallistumista PPP-kuljetushankkeisiin.
Jotkut ovat ehdottaneet valtion pääomaosuuden osuuden lisäämistä hankkeissa PPP-lain säännöksiin verrattuna, mutta korvaus- ja uudelleenasuttamistuen kustannuksia ei ylitetä, kun valtio hankkii maata, eikä tiettyä prosenttiosuutta määritetä hyväksikäytön välttämiseksi suurempaa valtiontukea haettaessa.
Mitä tulee tieliikennehankkeiden investointivaltuuksien delegointiin maakuntien kansankomiteoille, talouskomitean mukaan tätä politiikkaa on sovellettu useisiin talouden elvytysohjelman mukaisiin hankkeisiin päätöslauselman 43 mukaisesti. Käytännön toteutus on kuitenkin paljastanut myös rajoituksia, kuten paikallisten hankkeiden hallintoelinten epäyhtenäisyyden; jotkut paikkakunnat suoriutuvat hyvin, kun taas toiset kohtaavat vaikeuksia, mikä johtaa helposti tilanteisiin, joissa osahankkeita ei saada valmiiksi aikataulussa.
Siksi talousvaliokunta suosittelee, että hallitus sisällyttää päätöslauselman 43 täytäntöönpanoon alustavan arvion tämän politiikan toteuttamisesta, jotta kansalliskokouksen edustajien suostuttelulle olisi enemmän pohjaa.
Samoin tarkastusvirasto ehdotti, että hallitus tarkastelisi uudelleen vuoden 2022 valtion budjetin lisävaroja käyttävien hankkeiden erityismekanismia varmistaakseen, ettei sitä hajoteta liian ohuelti, se mene hukkaan tai hukkaan ja että se on julkisia investointeja ja budjettia koskevan lain mukainen.
Talousvaliokunta ehdotti, ettei hankkeiden erityistä luetteloa ja pääoman kohdentamista käsitellä eikä niitä liitetä kansalliskokouksen päätöslauselmaluonnokseen. Syynä tähän on se, että hankkeet eivät ole vielä saaneet investointihyväksyntää, joten valtion budjettivarojen kohdentamiselle ei ole perustetta. Hankeluettelossa mainitaan erikseen valtion lisääntyneistä tuloista saatavan pääoman määrä, kun taas kansalliskokouksen pysyvä valiokunta ei ole vielä käsitellyt tai päättänyt vuoden 2022 budjetin kohdentamisesta näille hankkeille.
Jos päätöslauselman liitteenä tarvitaan luettelo pilottiohjelman kohteiden selkeästä yksilöinnistä, älä erittele tarkkaa valtion budjettitulojen kasvusta vuonna 2022 kunkin hankkeen pääomaa.
[mainos_2]
Lähdelinkki








Kommentti (0)