Perustuslaki määrää, että kaikki valtiovalta kuuluu kansalle. Kansalliskokous , kansan korkeimpana edustuselimenä ja valtiovallan ylimpänä elimenä, on tämän vallan keskittynein ilmentymä. Siksi kansalliskokouksen valta on valtaa, jonka kansa on sille antanut äänillään ja jota kansan valitsemien edustajien kautta käytetään. Toisin sanoen kansalliskokouksen valta ei ole ainoastaan lainsäädäntöä, valvontaa ja päätöksentekoa tärkeistä kansallisista kysymyksistä, vaan myös sen kykyä heijastaa totuudenmukaisesti kansan tahtoa ja pyrkimyksiä jokaisessa laissa, jokaisessa politiikassa ja jokaisessa valtiokoneiston valvontatoiminnassa.
Kansalliskokouksen puhemiehen viesti kansalliskokouksen vallan alkuperästä ja tarkoituksesta on entistäkin merkityksellisempi, kun koko maa odottaa innolla 16. kansalliskokouksen edustajien ja kansanneuvostojen edustajien vaaleja kaikilla tasoilla kaudelle 2026–2031. Tämä ei ole vain tärkeä poliittinen tapahtuma maalle, vaan myös mahdollisuus kansalle käyttää itsehallinto-oikeuttaan ja valita ansioituneimmat edustajat osallistumaan korkeimpiin valtion valtaelimiin ja paikallisiin valtion valtaelimiin.
Maamme siirtyessä uuteen kehitysvaiheeseen, jossa kansallisen hallinnon laatuun kohdistuu erittäin korkeita vaatimuksia, myös ihmisten odotukset edustuksellisia instituutioita kohtaan kasvavat ja tiukkenevat. Ihmiset eivät ainoastaan halua järkevää politiikkaa, vaan odottavat myös, että korkeimpien valtion vallan elinten päätökset johtavat konkreettisiin ja tuntuviin muutoksiin todellisessa elämässä: suotuisammasta liiketoimintaympäristöstä ja tehokkaammista julkisista palveluista yhä oikeudenmukaisempiin ja avoimempiin kehitysmahdollisuuksiin ja korkeampaan elämänlaatuun.
Nämä odotukset asettavat suuremman vastuun jokaiselle 16. kansalliskokouksen jäsenelle sekä itse 16. kansalliskokoukselle.
Tässä yhteydessä kansalliskokouksen edustajat eivät ole ainoastaan osallistujia keskusteluihin ja äänestyksiin parlamentaarisessa salissa, vaan heidän on ennen kaikkea oltava äänestäjiensä rehellisiä edustajia, jotka kuuntelevat kansan ääntä ja siirtävät tosielämän kysymyksiä politiikan ja lainsäädännön prosessiin. Kansalliskokouksen edustaja täyttää äänestäjiensä hänelle uskoman vastuun todella vain silloin, kun hänen äänensä parlamentaarisessa salissa heijastaa äänestäjien huolenaiheita ja käsillä olevia käytännön kysymyksiä ja kun hän uskaltaa puolustaa kansan enemmistön etuja jokaisessa kansalliskokouksen tekemässä päätöksessä.
Kansalliskokouksen kiireellinen vaatimus on jatkaa lainsäädäntöajattelun voimakasta uudistamista. Monimutkaisessa ja dynaamisessa maailmassa laki ei voi olla pelkkä johtamisen väline, vaan sen on oltava kehityksen lähtökohta. Tämä edellyttää, että politiikan ja lainsäädännön laatimisprosessi perustuu tieteelliseen perustaan, kattavaan vaikutustenarviointiin ja monipuoliseen kuulemiseen. Lainsäädäntövision on ennakoitava ja ennakoitava todellisuutta. Tämän lisäksi ylimmän valvonnan on oltava sisällöllistä, korostettava vastuullisuutta ja tutkittava perusteellisesti maan pullonkaulojen syitä ja ratkaisuja.
"Kansalliskokouksen valta on lähtöisin kansasta ja sen on palveltava kansaa" tarkoittaa myös äänestäjien ja kansalliskokouksen välisen luottamuksen jatkuvaa vahvistamista. Luottamus ei perustu iskulauseisiin, vaan jokaisen lain, jokaisen politiikan ja jokaisen valvontatoimen konkreettiseen tehokkuuteen.
Vasta kun kansa selvästi tuntee, että heidän ääntään kuullaan, heidän oikeuksiaan suojellaan ja kehityksen hedelmiä todella nähdään heidän elämässään, voi kansalliskokous täysin täyttää pyhän tehtävänsä: olla valtiovallan korkein elin, mutta ennen kaikkea kansanvallan elin.
Lähde: https://daibieunhandan.vn/co-quan-quyen-luc-cua-nhan-dan-10408962.html







Kommentti (0)