![]() |
| Maailmanpankki arvioi, että 2020-luku tulee lähes varmasti olemaan "menetetty vuosikymmen" kymmenille kehitysmaille. (Kuva: tekoäly) |
Maailmanpankki (WB) arvioi hiljattain julkaisemassaan raportissa, että Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin välinen Lähi-idän konflikti on pahin shokki maailmantaloudelle sitten Covid-19-pandemian. ”Lähi-idän konflikti on heikentänyt globaaleja kasvunäkymiä ja pitkittyessään se voi ajaa kymmeniä kehitysmaita vuosien pysähtyneisyyteen.”
Pahin mahdollinen skenaario
Maailmanpankin ekonomistien ennusteiden mukaan maailmanlaajuinen talouskasvu vuonna 2026 on vain noin 2,5 prosenttia vuodessa, kun se kahden viime vuoden aikana on ollut 2,9 prosenttia. Tämä on hitain vauhti sitten Covid-19-pandemian alkamisen vuonna 2020.
Itse asiassa öljyn, kaasun, lannoitteiden ja teollisuuskemikaalien hinnat ovat nousseet pilviin pitkittyneiden keskeisten rahti- ja energiareittien häiriöiden vuoksi. Maailmanpankki kutsuu tätä "suurimmaksi toimituskriisiksi 50 vuoteen", mikä aiheuttaa suoraan voimakasta painetta sekä kehittyneille että kehittyville talouksille.
”Maailmantalous ei syöksynyt kuiluun, mutta se kärsi kovasti, minkä vuoksi monet kehitysmaat ovat haavoittuvaisia tälle shokille heikompien varainvarojen ja iskunvaimennuskyvyn ansiosta”, sanoi Maailmanpankin varapääekonomisti Ayhan Kose.
Tämä viimeisin ennuste näyttää paljon synkemmältä kuin tammikuussa tehty arvio, jolloin Maailmanpankki antoi ymmärtää, että maailmantalous oli pitkälti toipunut presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan aiheuttamasta kaupan epävakauden ajanjaksosta.
Tässä päivityksessä Maailmanpankki kuitenkin laski kasvuennustettaan noin kahdelle kolmasosalle maailman talouksista Lähi-idän konfliktin pitkittyneiden vaikutusten vuoksi. Konflikti häiritsi elintärkeitä maailmanlaajuisia laivaväyliä, nosti energian hintoja pilviin ja nosti kuljetus-, logistiikka- ja tuotantokustannuksia, mikä loi nopeasti inflaatiopainetta maailmanlaajuisesti Yhdysvalloista ja Euroopasta energian tuonnista riippuvaisiin Aasian talouksiin.
Näistä Turkki, Bangladesh ja Etelä-Afrikka ovat niiden maiden joukossa, joissa ennusteita on tarkistettu alaspäin merkittävimmin. Vastaavasti konfliktialueiden rajojen talouksien odotetaan kärsivän eniten. Kuwaitissa, Irakissa ja Qatarissa kasvu voi olla lähes nollassa vuoteen 2026 mennessä. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttia, mikä on alle puolet konfliktia edeltäneistä ennusteista.
Maailmanpankin Global Economic Prospects -raportissa arvioidaan, että 2020-luku tulee lähes varmasti olemaan "menetetty vuosikymmen" kymmenille kehitysmaille, eikä henkeä kohti lasketun tuloeron kaventamisessa kehittyneisiin talouksiin verrattuna ole edistytty.
Maailmanpankki piti yllä ennusteensa Yhdysvaltojen kasvusta 2,2 prosentissa vuonna 2026, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna ja huomattavasti nopeampaa kuin Euroopassa ja Japanissa. Yhdysvaltojen kehitystä ohjaavat massiiviset investoinnit tekoälyyn (AI). Pankki totesi, että Yhdysvaltojen investoinnit tekoälyyn liittyvään infrastruktuuriin ylittävät kaikkien muiden maiden yhteenlasketut menot.
Kiinan ennustetaan kasvavan 4,2 % vuonna 2026, kun se viime vuonna oli 5 % ja 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Maailmanpankin aiempi ennuste. Euroalueen ennustetaan kasvavan 0,8 %, mikä on vähemmän kuin vuoden 2025 1,4 %. Japanin ennustetaan kasvavan vain 0,7 % vuonna 2026, kun se edellisenä vuonna oli 1,1 %.
Samaan aikaan Intian ennustetaan edelleen olevan maailman nopeimmin kasvava suuri talous, ja se voi ylläpitää suhteellisen korkeaa kasvuvauhtia seuraavien kahden vuosikymmenen ajan. Maailmanpankki ennustaa sen BKT:n kasvavan 6,6 % vuonna 2026, kun se vuonna 2025 kasvoi 7 %. Gill uskoo, että Intia
| Maailmanpankin pääekonomisti Indermit Gill arvioi: ”Maailmantalous on nyt paljon alttiimpi häiriöille ja sen kestävyys on merkittävästi heikentynyt.” |
Jatkuvien sotilaallisten konfliktien aiheuttamat shokit tapahtuvat jatkuvasti heikon maailmantalouden taustalla. Maailmanpankki laski vuoden 2026 maailmanlaajuista kasvuennustettaan 0,1 prosenttiyksikköä 2,5 prosenttiin – alimmalle tasolle sitten Covid-19-pandemian.
Pahimmassa tapauksessa Maailmanpankki arvioi, että kasvu voi laskea vain 1,3 prosenttiin, jos energiakriisi leviää rahoitusmarkkinoille, lisää volatiliteettia, heikentää luottamusta ja pahentaa merkittävästi talousnäkymiä.
Positiivinen signaali
Maailmantaloutta on varjostanut kuukausia uuden energiakriisin uhka, mutta nyt se osoittaa harvinaista positiivista merkkiä. Yhdysvaltojen ja Iranin välinen alustava tulitaukosopimus sekä sitoumus avata alueen elintärkeät laivareitit uudelleen auttavat paitsi lieventämään geopoliittisia jännitteitä Lähi-idässä myös avaamaan mahdollisuuden helpottaa globaaliin kasvuun kohdistuvaa painetta vuoden 2026 jälkipuoliskolla.
Markkinoiden reaktio oli lähes välitön. Brent-raakaöljyn hinta laski yli 4 %, Yhdysvaltain WTI-raakaöljyn hinta romahti lähes 5 %, ja maakaasun hinnat Euroopassa laskivat lähes 6 % heti sen jälkeen, kun Washington ja Teheran vahvistivat päässeensä puitesopimukseen. Aasian osakemarkkinat nousivat kaikkialla, mikä heijasteli odotuksia siitä, että yksi vuoden alusta suurimmista maailmantalouden riskeistä oli vähitellen hellittämässä.
Tämä kehitys on erityisen merkittävä ottaen huomioon maailmantalouden jo ennestään hauraan tilan. Heikkenevä maailmanlaajuinen kasvu on jatkunut vuosia ja hidastunut tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien ikääntyvän väestön, vähenevien yksityisten investointien, jatkuvasti korkeina pysyvien korkojen, geopoliittisen kilpailun ruokkiman pirstaloitunutta kansainvälistä kauppaa ja kasvavan julkisen velan taakan vaikutuksesta. Hormuzinsalmen pitkittynyt konflikti on siksi muodostunut shokiksi maailmantalouden haavoittuvimmalle kohdalle.
Markkinoita huolestuttaa paitsi nouseva öljyn hinta, myös uuden negatiivisen talouskierteen riski. Korkeat energian hinnat pakottavat keskuspankit jatkamaan tiukkaa rahapolitiikkaa pidempään, vaikka kasvu on jo heikentynyt. Tämä skenaario on saanut monet kansainväliset järjestöt varoittamaan, että maailmantalous voi ajautua "pitkittyneen hitaan kasvun ja korkean inflaation" ajanjaksoon.
Siksi Yhdysvaltojen ja Iranin välinen sopimus on paljon enemmän kuin diplomaattinen läpimurto. Elintärkeä Hormuzin merireitti on avattu uudelleen suunnitellusti, mikä vähentää merkittävästi painetta maailmanlaajuiseen energiantuotantoon. Tämä ei ainoastaan auta viilentämään öljyn hintoja, vaan myös luo enemmän tilaa inflaation hidastumiselle vuoden viimeisinä kuukausina.
Vakaammat energiamarkkinat tarkoittavat myös sitä, että yrityksillä on parempi kustannusten hallinta, kansainvälinen kauppa välttää pitkittyneitä häiriöitä ja sijoittajien luottamus voi vähitellen elpyä. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että globaalit markkinat ovat pitäneet energian, kuljetuksen ja toimitusketjujen riskipreemiot korkeina jo useiden kuukausien ajan.
Analyytikot uskovat kuitenkin, että elpymisnäkymät ovat edelleen hyvin hauraat. Vaikka keskeiset kauppareitit palautettaisiin kokonaan, energiamarkkinat eivät todennäköisesti palaa normaaliksi nopeasti. Sodan seurausten voittaminen, logistiikan palauttaminen ja energialaitosten uudelleen toimintaan vievät enemmän aikaa.
Vielä tärkeämpää on, että nykyinen sopimus on vasta alkua. Kiistanalaisimmat kysymykset, kuten Iranin ydinohjelma, pakotteiden lieventämisen etenemissuunnitelma ja Yhdysvaltojen ja Iranin suhteiden tulevaisuus, ovat edelleen auki. Jos neuvotteluprosessissa ilmenee ongelmia, epävakauden paluun riski on täysin mahdollinen.
Siitä huolimatta vuonna, jolloin maailmantaloutta ovat jatkuvasti hallinneet geopoliittinen epävakaus ja inflaatiopaineet, pitkittyneen häiriön välttäminen on huomionarvoinen merkki. Se ei riitä takaamaan vahvaa elpymissykliä, mutta se voi auttaa maailmantaloutta välttämään pahimman mahdollisen skenaarion vuoden 2026 jälkipuoliskolla.
OECD ennustaa maailmanlaajuisen kasvun hidastuvan 3,4 prosentista vuonna 2025 2,8 prosenttiin vuonna 2026, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin maaliskuun ennusteessa. Jos Persianlahden alueen energiantuotannon ja -viennin häiriöt jatkuvat vuoteen 2027, maailmanlaajuinen kasvu voi laskea 2,1 prosenttiin vuonna 2026. IMF on tunnistanut Lähi-idän konfliktin yhdeksi maailmantalouden suurimmista koettelemuksista ja laskenut vuoden 2026 kasvuennustettaan 3,1 prosenttiin tammikuun 3,3 prosentin ennusteesta. Yhdistyneet Kansakunnat ennustaa maailmantalouden kasvuksi 2,5 prosenttia, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiempi arvio tälle vuodelle. |
Lähde: https://baoquocte.vn/da-phuc-hoi-mong-manh-cua-kinh-te-the-gioi-406593.html









