
Merkittäviä uusia signaaleja
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä pidetyn tapaamisen jälkeen useat uudet kehitysaskeleet molemmilta puolilta viittaavat suuntaukseen kohti pragmaattisempaa vuoropuhelua kahdenvälisissä taloussuhteissa .
Yksi merkittävimmistä signaaleista on energiayhteistyö. Reuters raportoi 19. toukokuuta, että neljä yhdysvaltalaista nesteytetyn maakaasun (LNG) säiliöalusta oli matkalla Kiinaan. Tämä on ensimmäinen suora LNG-lähetys maiden välillä presidentti Donald Trumpin toisella presidenttikaudella. Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wrightin mukaan Kiina lisää öljyntuontiaan Yhdysvalloista ja pitää näitä kahta maata "luonnollisina kauppakumppaneina" energiasektorilla.
Analyytikot uskovat, että tämä siirto on molempien osapuolten etujen mukainen, sillä Kiina on tällä hetkellä maailman suurin öljyn tuoja ja Yhdysvallat on johtava öljyntuottaja. Yhdysvaltojen mukaan Peking ei ole kiinnostunut ainoastaan raakaöljystä Meksikonlahden rannikolta, vaan se saattaa myös lisätä öljyn ostojaan Alaskasta tulevaisuudessa. Tämä siirto tapahtuu Lähi-idän jännitteiden keskellä, jotka aiheuttavat suurempia riskejä Persianlahden alueen toimituksille, erityisesti Hormuzinsalmen osalta.
Energian lisäksi myös ilmailualalla on nähtävissä positiivisia merkkejä. Presidentti Donald Trump ilmoitti, että Kiina on sopinut ostavansa 200 Boeing-lentokonetta, mikä saattaa nostaa tilauksen kokonaismäärän noin 750 koneeseen. Jos sopimus toteutuu täysimääräisesti, siitä tulee yksi maailman suurimmista ilmailualan kauppasopimuksista viime vuosina, ja sillä on myös merkittävä symbolinen merkitys Yhdysvaltojen ja Kiinan taloussuhteille.
Merkittävää on, että maataloussektorilla – joka oli aikoinaan maiden välisen kauppasodan suurin taistelukenttä – on tapahtunut muutos. Kiinan kauppaministeriö vahvisti, että molemmat osapuolet ovat sopineet maatalouskaupan vauhdittamisesta alentamalla tulleja, poistamalla tullien ulkopuolisia kaupan esteitä ja ratkaisemalla markkinoillepääsyyn liittyviä kysymyksiä.
Uusimpien tietojen mukaan Peking aikoo jatkaa joidenkin yhdysvaltalaisten maataloustuotteiden, kuten soijapapujen, vehnän ja durran, tuontia. Kiina on myös sitoutunut ostamaan noin 12 miljoonaa tonnia yhdysvaltalaisia soijapapuja. Tämä on merkittävä kehitysaskel, koska vuonna 2025 maiden välisen maatalouskaupan ennustetaan laskevan 65,7 % noin 8,4 miljardiin dollariin vastatoimien vuoksi. Monet yhdysvaltalaiset maataloustuotteet ovat edelleen 10 %:n lisätullin alaisia Kiinan markkinoilla. Analyytikot uskovat kuitenkin, että jos tullien alentamista jatketaan, maataloustuotteiden virta maailman kahden suurimman talouden välillä voi vähitellen elpyä.
Peking on myös alkanut puuttua joihinkin teknisiin ongelmiin, joista Washington on toistuvasti valittanut. Kiina on jatkanut 425 yhdysvaltalaisen naudanlihanjalostuslaitoksen rekisteröintiä viidellä vuodella ja myöntänyt uusia hyväksyntöjä 77 muulle laitokselle, samalla kun se on myös jatkanut naudanlihan tuontia 17 Yhdysvaltain osavaltiosta. Yhdysvaltain kauppaedustaja Jamieson Greer sanoi, että Washington odottaa Kiinan ostavan "kymmenien miljardien dollarien arvosta" yhdysvaltalaisia maataloustuotteita seuraavan kolmen vuoden aikana.
Tavarakaupan lisäksi osapuolet suunnittelevat vuoropuheluja tekoälystä (AI), kahdenvälisistä investoinneista, strategisista mineraaleista, teknologian hallinnasta ja toimitusketjuista. Peking vahvisti myös, että pääsihteeri ja presidentti Xi Jinping vierailee Yhdysvalloissa tänä syksynä. Jos vierailu etenee suunnitelmien mukaan, siitä voi tulla yksi vaikutusvaltaisimmista diplomaattisista tapahtumista, jotka vaikuttavat maailmantalouteen vuonna 2026.
Odotukset maailmantalouden paineen vähenemisestä.
Washingtonin ja Pekingin viimeaikaiset toimet luovat odotuksia vakaammasta kansainvälisestä kauppaympäristöstä vuosien epävakauden jälkeen. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tiedottaja Julie Kozack totesi: "Kaikki, mikä auttaa helpottamaan kauppajännitteitä ja vähentämään epävarmuutta, on hyväksi sekä suurille talouksille että maailmantaloudelle."
Todellisuudessa kilpailu maailman kahden suurimman talouden välillä on johtanut tehottomaan kansainväliseen kauppaan. Lisääntyneet tullit ovat nostaneet tavaroiden hintoja, ja teknologinen sääntely ja toimitusketjujen muutokset ovat pakottaneet kansainväliset yritykset investoimaan lisää tuotannon uudelleenjärjestelyihin. Tämä on vähentänyt taloudellista tehokkuutta ja osaltaan nostanut inflaatiota monissa maissa pandemian jälkeisenä aikana.
Siksi Yhdysvaltojen ja Kiinan signaaleja vuoropuhelun uudelleen aloittamisesta ja kaupan helpottamisesta tietyillä aloilla pidetään tekijöinä, jotka auttavat kansainvälisiä markkinoita hengittämään helpommin. Jos nämä sitoumukset pannaan täytäntöön, maataloustuotteiden, ilmailun ja energian kauppa maiden välillä voi elpyä merkittävästi, mikä osaltaan vähentäisi raaka-aineiden hintoihin, kuljetuksiin ja globaaleihin toimitusketjuihin kohdistuvaa painetta.
Lisäksi kauppasuhteiden suhteellinen "pehmeneminen" voisi myös auttaa vähentämään globaalien teknologia- ja valmistustoimitusketjujen häiriöiden riskiä. Viime vuosina monet teollisuudenalat, kuten elektroniikka-, auto-, akku- ja puolijohdeteollisuus, ovat jatkuvasti kärsineet geopoliittisista jännitteistä.
Myös kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla voi näkyä myönteisiä vaikutuksia. Yhdysvaltojen ja Kiinan viimeaikaiset jännitteet ovat olleet yksi tekijä, joka on tehnyt globaaleista sijoittajista varovaisempia, erityisesti valmistus- ja teknologiasektoreilla. Kun molemmat osapuolet viestivät paluusta vuoropuheluun ja yhteistyöhön, markkinoiden mieliala voi vakautua ja tukea siten kansainvälisiä sijoitusvirtoja.
Lähi-idän jatkuvien konfliktien keskellä, jotka aiheuttavat edelleen epävakautta energiamarkkinoilla, Kiinan lisääntyneet öljyn, kaasun ja maataloustuotteiden ostot Yhdysvalloista voisivat myös edistää maailmanlaajuisten hyödykemarkkinoiden vakauttamista, erityisesti hintojen ja tarjonnan osalta.
Analyytikot uskovat kuitenkin myös, että on liian aikaista puhua täydellisestä "sulasta" Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, koska strateginen kilpailu maiden välillä on edelleen erittäin kovaa. Data- ja analytiikkayritys S&P Globalin 15. toukokuuta julkaiseman raportin mukaan Kiina on edelleen asettanut 25 prosentin tullin Yhdysvaltain nesteytetylle maakaasulle (LNG), mikä on merkittävä este LNG-kaupan täydelliselle elpymiselle maiden välillä.
Lisäksi kilpailu korkean teknologian aloilla, kuten puolijohteissa, tekoälyssä, akuissa, sähköajoneuvoissa ja televiestinnässä, on edelleen kovaa. Yhdysvallat pitää edelleen voimassa lukuisia rajoituksia sirujen ja edistyneen teknologian viennille Kiinaan, kun taas Peking pyrkii teknologiseen omavaraisuuteen. Geopoliittiset tekijät ja turvallisuuskilpailu eivät myöskään osoita hellittymisen merkkejä lyhyellä aikavälillä.
Tämä osoittaa, että nykyinen "jäähtyminen" ei tarkoita, että maailmankauppa palaisi syvän globalisaation aikakauteen kuten ennen. Teknologisen omavaraisuuden, strategisen protektionismin ja toimitusketjukilpailun trendit jatkuvat. Maailman kauppajärjestön (WTO) asiantuntijat uskovat, että maailma on siirtymässä "hallitun kaupan pirstaloitumisen" vaiheeseen, jossa Yhdysvallat ja Kiina jatkavat kovaa kilpailua, mutta yrittävät välttää täysimittaista kauppakonfrontaatiota rajoittaakseen kielteisiä vaikutuksia maailmantalouden kasvuun.
Siitä huolimatta, jopa suhteellisen "viilentymisjakso" on myönteinen merkki maailmantaloudelle vuosien pandemian, geopoliittisten konfliktien ja toimitusketjukriisien vaikutusten jälkeen. Käytännöllisemmän vuoropuhelun uudelleen käynnistyminen maailman kahden suurimman talouden välillä voisi auttaa helpottamaan maailmankauppaan kohdistuvaa painetta ja tarjota toivoa suhteellisen vakauden kaudesta tulevina vuosina.
Lähde: https://hanoimoi.vn/my-trung-quoc-ha-nhiet-cang-thang-thuong-mai-giam-ap-luc-cho-kinh-te-toan-cau-870699.html








Kommentti (0)