Harvardin yliopisto menetti ykköspaikkansa.

Harvardin yliopisto on menettänyt asemansa maailman johtavana tutkimusyliopistona Nature Indexissä ensimmäistä kertaa vuoden 2015 jälkeen ja luovuttanut paikan kilpailijalleen Kiinasta.

Harvardin yliopisto menettää johtavan asemansa tutkimuksessa. (Kuvalähde: Wharton Knowledge )

Ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen Harvardin yliopisto ei ole enää maailman johtava korkeakoulu korkealaatuisen tutkimustuloksen perusteella Nature Indexin Research Leaders 2026 -rankingissa. Kärkisijalla on Zhejiangin yliopisto Hangzhoussa Kiinassa.

Jos mukaan lasketaan tutkimuslaitokset, valtion organisaatiot ja lääketieteelliset laitokset, Harvard sijoittuisi vasta kolmanneksi Kiinan tiedeakatemian (CAS) ja Zhejiangin yliopiston jälkeen.

Harvardin tutkimus on pysähtynyt.

Nature Indexin mukaan uusimmat tiedot osoittavat, että kuilu Kiinan johtavien tutkimuslaitosten ja muun maailman välillä kasvaa.

CAS:n osakeindeksi (indeksi, joka mittaa maan, organisaation tai tutkimuslaitoksen panosta Nature Index -järjestelmään kuuluvissa lehdissä julkaistuihin tieteellisiin artikkeleihin) nousi vuonna 2025 yli 3 655 pisteeseen, lähes kolme kertaa niin korkealle kuin Zhejiangin yliopiston.

Samaan aikaan Harvardin tutkimustuotos kasvoi vain 0,6 % edellisvuodesta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin Nature Index -tietokannan yleinen laajenemisvauhti.

Tämän vuoden rankingit osoittavat myös kiinalaisten yliopistojen ylivoiman. Yhdeksän kymmenestä parhaasta maailmanlaajuisesti on kiinalaisyliopistolla. Zhejiangin yliopiston lisäksi monet muut yliopistot, kuten Sichuanin yliopisto, Fudanin yliopisto ja Shanghain Jiao Tong -yliopisto, ovat myös nähneet merkittäviä parannuksia sijoituksissaan.

Sichuanin yliopisto pääsi ensimmäistä kertaa kymmenen parhaan joukkoon, kun taas Shanghain Jiao Tong -yliopisto koki suurimman osuuden kasvun vuosien 2024 ja 2025 välillä. Toisaalta monet pitkäaikaiset länsimaiset tutkimusikonit jatkoivat sijoitusten laskuaan. Saksan Max Planck -seura putosi ensimmäistä kertaa kymmenen parhaan joukosta, ja Ranskan kansallinen tieteellinen tutkimuskeskus (CNRS) on nyt sijalla 16.

Yhdysvaltain huippuyliopistot eivät ole immuuneja tälle trendille. Stanfordin yliopisto putosi sijalle 14, kun taas Massachusettsin teknillinen korkeakoulu (MIT) putosi kolme sijaa sijalle 21.

Saatat myös pitää tästä

Sotilastekninen akatemia: Jännittävä kilpailu erinomaisille nuorisoliiton kaadereille ja nuorille propagandisteille vuonna 2026Kesäkuun 25. päivän iltana Sotilasteknisessä akatemiassa pidettiin vuoden 2026 nuorisoliiton kaaderien ja nuorten propagandistien kilpailun päätösseremonia. Kilpailun teemana oli "Voittohaluiset uraauurtavat nuorisoliiton johtajat".

Valitse oikeat yliopistovaihtoehdot, kun tiedät koetuloksesi.Vuoden 2026 lukion päättökokeen jälkeen hakijoiden on arvioitava pistemääränsä rauhallisesti ja kehitettävä sopiva yliopistohakustrategia.

Keskustele ammatillisen toisen asteen koulutuksen toteuttamismalleista, mekanismeista ja toimintaperiaatteista.Kesäkuun 25. päivän iltapäivällä Hanoissa keskuspropaganda- ja joukkomobilisaatio-osasto järjesti yhteistyössä opetus- ja koulutusministeriön kanssa tieteellisen seminaarin nimeltä "Orientaatio ammatillisen keskiasteen koulutuksen rakentamiseen ja kehittämiseen Vietnamissa tänään", jossa keskusteltiin ammatillisen keskiasteen koulutuksen toteuttamismalleista, mekanismeista ja toimintalinjoista politbyroon päätöslauselman nro 71-NQ/TW mukaisesti.

Nature Index toteaa, että muutos ei ole pelkkä ranking-kertomus. Se heijastaa Kiinan tutkimusekosysteemin nopeaa laajentumista aloilla, joilla on merkittävä vaikutus maailmanlaajuiseen tieteeseen. Kiinalaiset instituutiot ovat nyt kymmenen parhaan joukossa sovelletussa tieteessä ja kemiassa ja yhdeksän kymmenestä parhaasta maatieteessä ja ympäristötieteissä.

Terveystieteiden alalla – Yhdysvaltojen perinteisellä vahvuudella – kiinalaiset instituutiot kehittyvät myös yhä enemmän. Harvardin lisäksi National Institutes of Health ja Stanfordin yliopisto ovat kaksi harvoista amerikkalaisista instituutioista, jotka edelleen sijoittuvat kymmenen parhaan joukkoon.

Harvardin yliopiston tutkijat. Kuva: Harvard .

Itä-Aasiassa on vahvaa kasvua.

Kiinan lisäksi monet muut Itä-Aasian maat osoittavat kasvavaa kilpailukykyä länsimaisten tutkimusmahtien kanssa.

Nature Indexin mukaan Kiinan tutkimuspanoksen ennustetaan kasvavan 22 % vuosina 2024–2025, mikä ylittää selvästi muut kymmenen kärkimaata. Japanissa ja Etelä-Koreassa osakeindeksi nousi kuitenkin lähes 10 %, mikä on korkeampi kuin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa.

Vaikka tämä kasvu ei riitäkään kuromaan umpeen Kiinan eroa, se osoittaa silti, että nämä kaksi Itä-Aasian tieteenalaa sopeutuvat hyvin uuteen tutkimusympäristöön. Tässä ympäristössä tieteidenväliset hankkeet, laskennallisen teknologian soveltaminen ja keskittyminen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ovat yhä keskeisemmässä roolissa.

Japanissa on havaittavissa myönteisiä merkkejä vuosien ajan maan kokeman tutkimuksen pysähtyneenä. Tohokun yliopiston neuvonantajan Motoko Kotanin mukaan japanilaiset päättäjät muuttivat lähestymistapaansa noin kymmenen vuotta sitten ja siirsivät painopisteen tiedeyhteisöä palvelevasta tutkimuksesta yhteiskuntaa palvelevaan tutkimukseen.

Tämä muutos johti sarjaan uudistuksia, kuten yliopistojen autonomian lisäämiseen, investointien keskittämiseen muutamiin strategisiin tutkimuslaitoksiin ja nuorten tutkijoiden tuen laajentamiseen. Vuonna 2023 Japanin hallitus perusti 10 biljoonan jenin eli noin 63 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisen rahoitusrahaston tarjotakseen pitkän aikavälin resursseja akateemiselle tutkimukselle.

Lisäksi ASPIRE-ohjelma toteutettiin edistämään kansainvälistä yhteistyötä strategisilla aloilla, kuten tekoälyssä, bioteknologiassa ja puolijohteissa. Kansainvälistyminen on kuitenkin edelleen merkittävä haaste Japanin yliopistojärjestelmälle, sillä maa kamppailee edelleen houkutellakseen kansainvälisiä kykyjä ja laajentaakseen rajat ylittävää tutkimusyhteistyötä.

Samaan aikaan Etelä-Korea hyötyy mallista, jossa tutkimus ja teollisuus ovat tiiviisti integroituneet. Maa osoittaa lähes 5 % bruttokansantuotteestaan ​​tutkimukseen ja kehitykseen, mikä on OECD-maiden korkeimpia osuuksia. Merkillepantavaa on, että yli 80 % tutkimusmenoista tulee yrityksiltä.

Etelä-Korean hallitus priorisoi tällä hetkellä alueita, joilla katsotaan olevan läpimurtopotentiaalia, kuten tekoälyä, kvanttiteknologiaa, robotiikkaa ja puolijohteita. Tämä auttaa muuttamaan tutkimustulokset nopeasti kaupallisiksi tuotteiksi ja tuottaa edelleen resursseja uusille tutkimustoimille.

Asiantuntijat uskovat tämän olevan merkittävä etu Etelä-Korealle globaalissa tieteellisessä maisemassa, joka on yhä enemmän kytköksissä teknologiseen innovaatioon ja teolliseen kapasiteettiin. Maata pidetään kuitenkin edelleen vähemmän merkittävänä perustutkimuksessa – alueella, jolla Kiinalla, Yhdysvalloilla, Japanilla ja Euroopalla on edelleen hallitseva asema.

Lähde: https://znews.vn/dai-hoc-harvard-mat-vi-tri-so-1-post1659665.html