Saavutuksista huolimatta nykyinen vanhustenhoito on kuitenkin edelleen koordinoimattoman ja kestävän kehityksen puutteellista. Politiikan täytäntöönpano riippuu pääasiassa paikallisista budjeteista, eikä ole olemassa tarkkaa seuranta- ja arviointimekanismia. Sairausvakuutus ei kata kokonaan pitkäaikaishoidon palveluja, psykoterapiaa ja kuntoutusta. Tällä hetkellä maassa on vain noin 100 keskitettyä vanhustenhoitolaitosta, mikä on hyvin vaatimaton määrä verrattuna todellisiin tarpeisiin. On huomattava, että Vietnamissa ei ole vielä kehitetty kattavia, pitkän aikavälin ratkaisuja vanhusten roolin tehokkaaksi edistämiseksi väestön ikääntymisprosessissa, joka tapahtuu ennustettua nopeammin.
Vietnam on siirtymässä väestön ikääntymisen aikaan, ja ennusteiden mukaan vuoteen 2036 mennessä 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä on noin 20 %. Näiden rajoitusten nopeaksi ratkaisemiseksi varapääministeri Le Thanh Long allekirjoitti 23. joulukuuta 2025 pääministerin direktiivin nro 35/CT-TTg vanhustenhoidon toteutuksen vahvistamisesta väestön ikääntymiseen sopeutumiseksi. Näin ollen ministeriöiden, sektoreiden ja paikallisten viranomaisten on tulevana aikana perustettava toimintansa niille annettuihin tehtäviin ja pantava täytäntöön kattavia ja tehokkaita ratkaisuja väestön ikääntymiseen sopeutumiseksi pitäen vanhustenhoitotyötä säännöllisenä, pitkän aikavälin tehtävänä, joka liittyy läheisesti kestävän kansallisen kehityksen tavoitteeseen.
Vanhustenhoito-ohjelmien ja -suunnitelmien kehittämisen on noudatettava tarkasti pääsihteeri To Lamin kansallisessa konferenssissa antamia ohjeita politbyroon neljän tärkeän päätöslauselman täytäntöönpanosta. Pääsihteerin näkemyksenä oli kansainvälinen integraatio, kansallinen energiaturvallisuus, läpimurrot koulutuksen ja koulutuksen kehittämisessä sekä ihmisten terveyden suojelu, hoitaminen ja parantaminen (syyskuu 2025). Pääsihteeri korosti erityisesti kokonaisvaltaisen hoidon tarvetta ja vanhusten yksinäisyyden torjuntaa pitäen tätä yhteiskunnan inhimillisen ja kestävän kehityksen mittana.
Aluksi kuntien tulisi keskittyä kehittämään päivähoitomalleja ja yhteisökeskuksia "aamulla hakeminen ja illalla tuominen" -periaatteella; vahvistaa vanhustenhoidon tukea perheissä, yhteisöissä ja keskitetyissä tiloissa. Samanaikaisesti niiden tulisi edistää vanhusten kerhojen ja sukupolvien välisten oma-apukerhojen kehittämistä; monipuolistaa terveydenhuollon muotoja auttamalla vanhuksia saamaan asianmukaisia lääketieteellisiä palveluja suoraan yhteisöissään...
Lisäksi kaikkien tasojen ja sektoreiden on jatkettava edellytysten luomista ikääntyneille, jotta he voivat osallistua digitaaliseen muutokseen ja yrittäjyyteen sekä hyödyntää heidän kokemustaan ja viisauttaan. Lisäksi on pantava tehokkaasti täytäntöön ikääntyneiden hyväksi toteutettavaa politiikkaa syrjäisillä alueilla ja etnisten vähemmistöjen asuttamilla alueilla. Erityisesti on tarpeen kiireellisesti tarkistaa ja uudelleenjärjestää ylimääräisiä toimistoja ja tiloja, jotta voidaan priorisoida ikääntyneiden hoitokeskusten ja asuintilojen kehittämistä.
Ikääntyneet eivät ole vain tukea tarvitseva ryhmä, vaan myös henkisen voiman lähde ja ratkaiseva voima sivistyneen ja myötätuntoisen yhteiskunnan rakentamisessa. Ikääntyneet ovat "sosiaalinen resurssi", jolla on rikas tieto ja kokemus, ja joka kykenee jatkuvasti antamaan myönteisen panoksen yhteisölle, jos sille annetaan oikeat olosuhteet. Vietnam saattaa olla jäljessä väestön ikääntymisen trendissä, mutta ei ole liian myöhäistä, jos kehitämme ja toteutamme nyt pitkän aikavälin ja määrätietoisen strategian sen varmistamiseksi, että ikääntyneistä todella tulee tärkeä voima maassa, vankka "pilari" perheelle ja yhteiskunnalle.
Lähde: https://hanoimoi.vn/de-ruong-cot-duoc-ben-chac-728606.html








Kommentti (0)