Tämä tosiasia korostaa entisestään kouluterveydenhuollon ratkaisevaa merkitystä.
Viime aikoina koulujen neuvontatoiminnassa on nähty myönteisiä muutoksia. Opetus- ja koulutusministeriö sekä opetus- ja koulutusosastot ovat kiinnittäneet huomiota koulujen ohjaamiseen suunnitelmien laatimisessa, neuvontatiimien perustamisessa, henkilöstön ja neuvontatilojen osoittamisessa sekä erilaisten oppilaiden tukimuotojen toteuttamisessa.
Raportin mukaan 100 % oppilaitoksista on perustanut kouluneuvontatiimejä ja 90 %:lla on omat neuvontahuoneet tai -nurkkaukset. On otettu käyttöön monia innovatiivisia malleja: verkkoneuvonta, "Mitä haluan sanoa" -postilaatikot, mielenterveyskeskusteluohjelmat, "Onnellinen koulu" -malli, terveyden edistäminen koeaikana jne. Jotkut koulut ovat jopa soveltaneet tekoälyä kyselytutkimuksissa ja laatineet ISO-standardien mukaisia neuvontamenettelyjä...
Työn tärkeyteen ja kiireellisyyteen verrattuna saavutetut tulokset ovat kuitenkin vielä vaatimattomia. Harva opiskelija on saanut koululta tehokasta tukea mielenterveysongelmien kohtaamiseen.
Riittämätön huomio näkyy resurssien, kuten työpaikkojen, rahoituksen, tilojen ja koordinointimekanismien, puutteena. Erityisesti omistautuneen henkilöstön puute, jossa ainoastaan henkilöstö suorittaa näitä tehtäviä pääasiallisten vastuidensa lisäksi, johtaa ammattitaidottomiin ja tehottomiin psykologisen neuvonnan palveluihin kouluissa. Joillakin alueilla ei ole erillisiä neuvontahuoneita, tai ne sijaitsevat sopimattomilla alueilla.
Kahden päällekkäisen laajuisen ja sisällöltään päällekkäisen kiertokirjeen (kiertokirje nro 31/2017/TT-BGDĐT, joka ohjaa oppilaiden psykologisen neuvonnan toteuttamista yleiskouluissa; kiertokirje nro 33/2018/TT-BGDĐT, joka ohjaa sosiaalityötä kouluissa) rinnakkainen olemassaolo on johtanut päällekkäisyyksiin, mikä on aiheuttanut monille kouluille vaikeuksia toteuttamisessa. Yleisesti ottaen ruohonjuuritasolla toiminnan toteuttamisen haasteita ovat sopivan henkilöstön ja toteuttajien toimintamekanismien puute sekä resurssien ja erikoistumisen puute.
Tässä yhteydessä 15. syyskuuta 2025 annettu kiertokirje nro 18/2025/TT-BGDĐT ja sen tärkeät uudet säännökset lisäävät luottamusta kouluneuvontapalvelujen laadun parantamiseen. Tämä kiertokirje kokoaa yhteen ja synkronoi aiemmat määräykset, määrittelee selkeästi oppilaitoksen johtajan vastuut, edellyttää yksityisten neuvontatilojen tarjoamista ja täydentää henkilöstöä, taloutta ja alojen välistä koordinointia koskevia mekanismeja.
Erityisesti kiertokirje 18 korostaa omistautuneen henkilöstön sijoittamista opiskelijoiden ohjaukseen sekä työtehtäviä, ammattinimikkeitä ja käytäntöjä koskevien määräysten periytymistä. Tämä on tärkeä perusta sille, että kouluohjauksesta voi vähitellen tulla sisällökkäämpää, ammattimaisempaa ja kestävämpää.
Jotta kiertokirje 18 todella pantaisiin täytäntöön, tarvitaan koordinoituja toimia, mukaan lukien opetus- ja koulutusministeriön sekä paikallisviranomaisten ohjausta, valvontaa ja seurantaa, oppilaitosten resurssien kohdentamista, vanhempien ja yhteiskunnan tukea ja yhteistyötä sekä kaikkien asiaankuuluvien osapuolten välistä tiivistä yhteistyötä.
Avain piilee edelleen tietoisuudessa. Ne, jotka eivät halua, löytävät tekosyitä; ne, jotka todella haluavat, löytävät keinoja. Kun toteutuksesta vastaavat todella ymmärtävät tämän työn tärkeyden ja kiireellisyyden, he pyrkivät löytämään keinoja muuttaa vaikeudet motivaatioksi, rajoitukset ratkaisuiksi ja integroida koulun ohjausta jokapäiväiseen elämään tehokkaasti ja kestävästi.
Lähde: https://giaoducthoidai.vn/diem-tua-tinh-than-post749937.html








Kommentti (0)