Ainutlaatuinen Liem Thuan -keraaminen rumpu

(NB&CL) Lukuisista ylä- ja alamäistä huolimatta Liem Thuanin kunnassa rumpujen soitto ja laulu -kansanmusiikkigenre on osoittanut vahvan ja kestävän elinvoimansa. Nyt kun siitä on tullut kansallinen perintö, Liem Thuanin rumpujen soitto- ja lauluperinteellä on entistä enemmän mahdollisuuksia levitä…

Tuhat vuotta sotilasrumpumelodioita

"Jokainen, joka palaa Liem Thuaniin, kotimaahamme/Jot, Gura, Lau, Chay, Vai, Nga, Thi, Cham/Kutsumme sinut pysähtymään ja kuuntelemaan sotilasrumpulaulujen suloisia melodioita."

Tuo oli ansioituneen taiteilijan Pham Thi Huen esittämä tervetuliaislaulu, joka avasi Liem Thuanin kunnan rumpu- ja sotilaslaulukerhon esityksen. Liem Thuanin asukkaat ylpeilevät vierailijoille, että rumpu- ja sotilaslauluperinteellä on yli tuhannen vuoden historia. Taiteilija Nguyen Dinh Laun mukaan Liem Thuan sijaitsee Lieu Doin kulttuurialueella Thanh Liemin piirikunnassa Ha Namin maakunnassa. Kunnan maasto sijaitsee alavalla, tulva-alueella, jossa vesi ennen ulottui bambupuiden juurelle ja pakotti ihmiset matkustamaan veneellä. Näiden elinolosuhteiden vuoksi rumpu- ja sotilaslaulujen esittämisen perinne veneissä sai alkunsa muinaisista kylistä, joiden kansankieliset nimet olivat Lau, Chay, Gura, Cham, Thi…

”Tällä hetkellä on kaksi hypoteesia Trong Quan -lauluperinteen alkuperästä Liem Thuanissa. Ensimmäinen on, että Dinh Bo Linhin kenraali ja Gura-kylän suojelusjumala Truong Nguyen toi Trong Quan -lauluperinteen takaisin ja opetti sitä ihmisille painipareinteen ohella”, Lau sanoi.

Toisen mielipiteen mukaan Liem Thuanin sotilasrummut ovat peräisin Tran-dynastian ajalta. Tuolloin alue oli tulvien vallassa ympäri vuoden, ja La Giang -joki muodosti kätevän vesiväylän, joka yhdisti Tran Thuongin kylän viljavaraston Tran-dynastian päämajaan Nam Dinhiin ja Tam Coc - Ninh Binhin alueeseen. Siksi Tran-kuninkaat nimesivät Liem Thuanin muinaiset kylät muinaisten tarvikkeiden varastointipaikkoiksi. Kun Tran-dynastian laivasto purjehti vartioimaan sotilastarvikkeita, he löivät rumpuja ja lauloivat lauluja hälventääkseen yksinäisyyttä hiljaisessa yössä. Yksi lauloi, toiset kuuntelivat ja lauloivat mukana, vastaten spontaanisti. Tällä tavoin sotilasrumpulaulut muodostuivat ja niistä tuli vähitellen tuttuja, syvästi juurtuneita ihmisten elämään.

”Liem Thuanin asukkaat laulavat edelleen Trong Quan -kansanlauluja soutaessaan veneitä ja asettaessaan ansoja yöllä, työskennellessään tai festivaalien aikana. Vaikka Trong Quan -kansanlaulut ovat säilyneet ja siirtyneet sukupolvelta toiselle tuhannen vuoden ajan, mikä osoittaa niiden kestävän elinvoiman”, käsityöläinen Nguyen Dinh Lau kertoi.

Esitystila on vene, vesi, kuu.

Liem Thuanin asukkaat voivat laulaa "Trong Quan" -kansanlauluja milloin ja missä tahansa. He voivat laulaa niitä jäsennellysti kylän festivaaleilla, laulaa niitä rennosti soutaessaan veneitä kuutamoöinä, laulaa niitä pellolla työskennellessään tai laulaa niillä kiusoitellakseen toisiaan... "Trong Quan" -kansanlaulut ovat peräisin kylästä niiltä, ​​jotka osaavat soittaa rumpuja ja laulaa selkeällä äänellä; niiltä, ​​jotka ovat kaunopuheisia ja osaavat sekä laulaa valmiiksi kirjoitettuja lauluja että improvisoida.

Saatat myös pitää tästä

Phuc Lamin rumpujensoiton perinnön sielun säilyttäminen.Ansiokas käsityöläinen Kieu Thi Mach (Phuc Lamin kylä, Dai Xuyenin kunta) on yli 30 vuoden ajan ahkerasti säilyttänyt ja välittänyt perinteisiä rumpujen lauluja nuoremmalle sukupolvelle…

Erityisesti "Trong Quanin" (rumpulaulun) laulaminen veneissä on ainutlaatuinen kulttuuritoiminta matalien riisipeltojen keskuudessa. Tapana on, että kun vene haluaa olla vuorovaikutuksessa toisen kanssa, ne soutavat lähekkäin ja laulavat tervehdyslaulun, joskus leikkisän sanailun kera. Kun veneet ovat vierekkäin, ne alkavat lyödä rumpujaan ("thi, thinh"), ja kutsu- ja vastauslaulu alkaa. Nämä laulusessiot, joissa rummut ja lyömäsoittimet täyttävät pellot, veneet, vesi ja kuunvalo ovat eloisia ja jännittäviä…

Tutkijoiden mukaan "rumpujen soittoa ja laulua" esiintyy monissa paikoissa, mutta kokonaan veden päälle järjestetty esitystila on ainutlaatuinen Liem Thuanille. Vielä nykyäänkin, kun kylän pellot eivät enää ole tulvineet, perinteinen "rumpujen soittoa ja laulua" -festivaali järjestetään edelleen järvellä Chayn kylän yhteisen talon vieressä.

Koska rumpuja soitetaan kokonaan veneissä, Liem Thuan -sotilasrummuilla on toinenkin ainutlaatuinen ominaisuus. Sen sijaan, että ne tehtäisiin kaivamalla kuoppia maahan kuten muualla, Liem Thuanin asukkaat käyttävät rumpuina saviruukkuja. Purkin suulle asetetaan tiukasti puulauta, ja keskelle pujotetaan bambuköysi. Seuraavaksi köyden tukemiseksi pystytetään bambukeppi, ja köysi kiristetään toiselta puolelta ja löysätään toiselta puolelta, niin että lyötäessä se tuottaa ainutlaatuiset "tumps, tumps" -äänet. Ääni siirtyy köydestä saviruukkuun, sitten veneeseen ja veden pinnan ansiosta leviää kilometrien päähän. Käsityöläinen Nguyen Dinh Lau sanoo, että "tavallisessa" Liem Thuan -rummussa on aina oltava saviruukku, eikä bambuköyttä tule koskaan korvata millään muulla materiaalilla.

Muinaisen tavan mukaan kylät alkavat ennen kahdeksannen kuun täysikuuta valmistella veneitä ja rumpuja sekä valita laulujoukkueita edustamaan kyläänsä. Festivaalipäivänä kylät pitävät seremonioita kylän yhteisellä talolla ja soutavat sitten veneillään pelloille laulukilpailua varten. Festivaali on erityisen vilkas, sillä satoja laulujoukkueiden veneitä ja kyläläiset tönivät toisiaan vastaan ​​täyttäen koko kentän. Miesten joukkueita johtaa johtaja, kun taas naisten joukkueita johtaa naisjohtaja; heidän tehtäviinsä kuuluu ohjaaminen ja tuomarointi. Kaksi riviä miesten ja naisten veneitä on ankkuroitu vastakkain, ja niiden takana on varaveneitä. Katsojat pitävät veneensä riittävän kaukana, jotta kilpailevat joukkueet kuulevat lauluvuorot selvästi.

Laulukilpailun aikana toinen osapuoli lauloi, kun toinen vastasi, ja jotkut lisäsivät nokkelia kommentteja, ehdottivat sanoituksia tai antoivat vinkkejä ja neuvoja, kun heidän joukkueensa oli vaikeassa tilanteessa. Joskus katsojat kehottivat joukkuetta, joka ei pystynyt vastaamaan. Hävinneen joukkueen vene "otti" muutaman ihmisen ja siirrettiin omaan veneeseen, kunnes he pystyivät vastaamaan onnistuneesti. Joka kerta tämä teki laulufestivaalin tunnelmasta paljon vilkkaamman. Laulaminen jatkui läpi yön, veneiden keinuessa ja huojuessa rytmikkään rumpujen tahdissa kuunvalon ja veden valtavan avaruuden keskellä. Vasta kuun laskiessa ja yön päättyessä, jäähyväislaulun jälkeen järjestäjät jakoivat palkinnot voittajajoukkueille, ja kaikki palasivat kylän temppeliin seremoniallisia uhreja varten.

”Liem Thuan -sotilasrummun toinen erottuva piirre on se, että sen lisäksi, että esityksessä käytetään vain kuuden ja kahdeksan säkeistön muotoa, kuusi- ja kahdeksansäkeisten säkeistöjen neljännen nuotin on aina oltava laskeva. Mittarin mukaan kahden nuotin on vastattava yhtä iskua”, sanoi käsityöläinen Nguyen Dinh Lau.

Alankomaiden riisipeltojen kulttuuriperinnön säilyttäminen.

Ainutlaatuisten arvojensa ansiosta Liem Thuanin rumpulauluesitys lisättiin vuoden 2023 lopussa kansallisen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriön toimesta. Ha Namin maakunnan kulttuuri-, urheilu- ja matkailuosaston varajohtajan Ngo Thanh Tuanin mukaan tämä tarjoaa laillisen perustan kaikille maakunnan tasoille ja sektoreille kehittää suunnitelmia perinnön suojelemiseksi.

”Olemme hahmotelleet 10 aluetta kulttuuriperintöarvojen säilyttämiseksi ja edistämiseksi. Niistä meidän on keskityttävä alankomaiden riisipeltojen kulttuuritilan, erityisesti La Giang -joen ja paikallisten historiallisten ja kulttuuristen tilojen, säilyttämiseen, jotta Liem Thuanin rumpulauluperinteellä on sopiva harjoitteluympäristö”, Tuan sanoi.

Saatat myös pitää tästä

El Condor Pasa - Kansanlaulu sielukkaalla melodialla(GLO) - Sattumalta sain kuulla klassisen kitaristin Vu Duc Hienin soolon kappaleesta El Condor Pasa. Tuo kaunis kappale, sisälläni oleva äänimaailma, vei minut puoleensa kummittelevan omistushaluisella ja hallitsevalla tavalla.

Liem Thuanin rumpulaulukerhon johtaja, arvostettu käsityöläinen Pham Thi Hue, kertoi lisätietoja kertoessaan, että marraskuun lopussa paikkakunnalla järjestetään seremonia, jossa rumpulaulu tunnustetaan kansalliseksi aineettomaksi kulttuuriperinnöksi. Yli 20 vuoden ajan Liem Thuanin rumpulaulu on kuitenkin elvytetty ihmisten yhteistyön ansiosta. Spontaanin toiminnan jälkeen hallitus ja kulttuuriala ovat nähneet tehokkuuden ja sallineet kerhon perustamisen kunnassa.

Tähän mennessä klubilla on yli 30 jäsentä, mukaan lukien kaksi käsityöläistä, herra Nguyen Dinh Lau ja neiti Pham Thi Hue. Kahden kiinteän kuukausittaisen kokouksen aikataulun lisäksi klubi saa paljon esiintymiskutsuja ja esityksiä eri paikoissa sekä maakunnassa että sen ulkopuolella. Liem Thuan -rumpujen säestyksellä tehty esitys ei ole "konservatiivinen" eikä siinä noudateta jäykkää vanhaa tyyliä, vaan se on lavastettu ja sitä voidaan esittää erilaisissa tiloissa... Rumpujen säestyksellä tehtyä laulua on myös sisällytetty musiikkitunneille tai paikallisten koulujen kerhotoimintaan. Tämän ansiosta jopa esikouluikäiset lapset ovat saaneet mahdollisuuden harjoitella rumpujen säestyksellä tehtyä laulua.

”Tämän kotimaan ihmiset ovat aina omistaneet intohimonsa ja innostuksensa rumpujen säestyksellä soitettaville kansanlauluille. Uskon, että näiden laulujen pehmeät, sydämelliset melodiat sekä rumpujen ainutlaatuinen ’tum-tum’-ääni kaikuvat ikuisesti kyläjuhlissa ja joka kerta, kun Tet (kiinalaisittainen uusivuosi) koittaa”, käsityöläinen Pham Thi Hue ilmaisi.

Vu

Lähde: https://www.congluan.vn/doc-dao-trong-quan-vo-sanh-liem-thuan-post320350.html